Nuorilla diginatiiveilla on paremmat lähtökohdat elämään. He ovat kasvaneet maailmassa, jossa uutisista saa heti tiedon eikä tarvitse odottaa yhdeksän "pää"uutislähetystä. Diginatiiveille postilaatikolla käyntiin ei liity uutisten odotusten riemua. Diginatiivi oppii kirjoittamaan hipaisunäytöllä ennen näppäimistöä. Diginatiivi on tottunut siihen, että kuvat ovat värikuvia ja median videon ja tv-sarjat pystyy katsomaan älypuhelimella milloin haluaa.

Diginatiivit strukturoivat maailmansa eri tavalla kuin ennen digiaikaa syntyneet. Digiaikana tiedon lähteitä on saatavilla enemmän kuin ennen digiaikakautta ja tiedon luotettavuuden arviointi on taito, jota diginatiivi joutuu pienen ikänsä opettelemaan, mutta samoja tiedon luotettavuuden arvioinnin taitoja tarvitaan myös vanhempana. Myös mediassa toimitus joutuu jatkuvasti arvioimaan tieton luotettavuutta ja luotettavanakin pidetty lähde saattaa levittää väärää tietoa, jolloin mikään perinteinen tiedon luotettavuuden arviointimenetelmä ei päde digiaikana. Tiedon ja tietolähteen luotettavuudelle syntyy digiaikakaudelle uusi määritelmä. Median laatua arvioidaan hakukoneita käyttäessä, mediaa lukiessa, sekä myös käyttäjän itse julkaistessa, jakaessa ja kommentoidessa.

Diginatiiville on enemmän ok tilata spotify, kuin ostaa cd fyysisestä kaupasta. Diginatiiville on luonnollista maksaa tv-sarjojen katselusta kuukausimaksua, jos hän voi katsoa niitä milloin haluaa. Diginatiiville tekstiviesti tarkoittaa whatsappia ja perinteisen puhelun korvannut chatti tai skypesessio on tapaamis- ja keskustelumuotona uusi vakio.

Näin diginatiivi määrittelee uuden laatustandardin

Harwardin tutkimuksessa Urs Gasser, Sandra Cortesi, Momin Malik ja Ashley Lee löysivät seuraavat havainnot:

- Lähes kaikki nuoret käyttävät mediaa ensisijaisesti digitaalisesti
- Nuorilla on hyvät digiosaamisen lähtökohdat
- Digimedia vaikuttaa nuorten käyttäytymiseen
- Hakukoneiden tulosten lisäksi nuoret arvioivat lähteiden luotettavuutta kysymällä kavereiltaan (ja opiskeluissa myös tarkistamalla tietoja myös offline lähteistä)
- Nuoret varmistavat tiedon luotettavuutta heuristisesti ja monien vihjeiden perusteella. Erityisesti interaktiiviset elementit ja visuaaliset elementit mediassa ovat ratkaisevia.
- Suorien Urlien kirjoittamisen sijasta nuoret käyttävät hakukoneita sivustolle menemiseen.
- Visuaalisuudella, videolla ja interaktiivisuudella on merkitystä luotettavuuden arviointiin
- Nuoret luottamus mediaan heikkenee, jos siellä ei ole lähteitä mainittuna
- Diginatiivi ei luota mediaan, jos siinä on kirjoitusvirheitä
- Myös sovellusten ja medioiden sisäisellä haulla on merkitystä, esimerkiksi YouTuben ranking on merkityksellinen sisällön luotettavuuden arviolle
- Nuoret suosivat medioita, joissa on paljon sisältöä
- Sattumanvaraisella selailulla on myös merkitystä luotettavuuden arviointiin ja tiedon hakuun. Nuoret esimerkiksi klikkailevat sattumanvaraisesti tietyn aihepiirin linkkejä tietoa etsiessään.
- Tiedon etsimisessä nuorilla lopputulos voi myös riippua käytettävissä olevasta ajasta, ylipäänsä fiiliksestä ja tiedon määrän ylitarjonnasta tai vähyydestä
- Nuorilla tytöillä ja nuorilla pojilla on usein hyvin erilaiset strategiat tiedon haussa ja navigoinnissa. Myös sosioekonominen asema, ikä ja etninen tausta vaikuttaa mediakäyttäytymiseen
- Nuoret ovat osallistuneet netin pelisääntöjen kehittämiseen ja ovat jo koulussa nähneet kaikki nettikiusaamisen, identiteettivarkauksien ja yksityisyyden suojan ja loukkaamisen muodot.
- Netin mahdollisuuksia ja haittoja on käsitelty ja kehitetty eteenpäin nuorten, vanhempien, opettajien, teknologiatoimittajien ja median kanssa.
- Diginatiivi käyttää eri lähteitä riippuen tiedonhakutilanteesta. Esimerkiksi koulutehtävissä suositaan eri medioita kuin vapaa-ajan tehtävissä.
- Feminiineille käyttäjille on visuaalisuudella enemmän merkitystä kuin maskuliinisille käyttäjille
- Median kulutuksessa iso haaste on infoähky ja tiedon strukturoimattomuus

Miten Z-sukupolvi eroaa aiemmista sukupolvista?

Nykyiset teini-ikäiset ovat "z-sukupolvea". Z-sukupolvi on diginatiivia, koska he ovat syntyneet "kännykä kädessä". Diginatiivien tiedonhaku eroaa aiempien sukupolvien tiedonhausta seuraavasti:
- Z-sukupolven kriteerit: laadullisia, heuristisia, sosiaalisia, ei merkitystä kaupallisen ja ei-kaupallisen tiedon välillä
- Aikaisempien sukupolvien kriteerit: auktoriteettimediat, tiedon täsmällisyys ja uskottavuus

Median tulee olla laadukkaampi visuaalisuudeltaan. Medioiden välinen navigoitavuus pitää olla helpompaa kuin nykyään. Sisällöistä pitää pystyä keskustelemaan helposti tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Lähteet tulee olla selkeästi merkitty ja myös linkitetty alkuperäislähteisiin. Hakukoneiden merkitys tiedon etsimisessä on iso, mutta myös ihmisten välinen kommunikointi eri viestivälineillä ja naamakkain. Digitaalisuus ja diginatiivien suhtautuminen mediaan siis asettaa median kehittäjille uudet laatunormit. Pitkällä tähtäimellä tämä on vain hyvä asia, lyhyellä tähtäimellä on häiritsevää, että digitaalinen sisällöntuottaminen vaatii enemmän panostuksia kuin perinteiseen mediaan. Diginatiivi odotaa lähtökohtaisesti parempaa laatua visuaalisuudessa ja luotettavuuden varmistamisessa.

Menestystä elämääsi ja digitaalinen yläfemma!

Ilkka O. Lavas
kirjoittaja on media-alan sarjayrittäjä, joka on Improve Media mainosverkoston toimitusjohtaja, City-lehden julkaisija ja rakentaa diginatiiviyhteensopivia verkkopalveluita W3 Groupissa.

Lähteet:
- Pew Internet/Lenhart et al., 2011; boyd
& Marwick, 2011; Palfrey, boyd, & Sacco, 2008
- Youth and Digital Media: From Credibility to Information Quality, Urs Gasser, Sandra Cortesi, Momin Malik, Ashley Lee - Harvard University - Berkman Center for Internet & Society, February 16, 2012
- Emma Magazines 2014-2015: Leif Jonasson: Digital natives are redefining the quality standards

Kirjoitettaessa soi Lovely Head - Goldfrapp