City Digitaliin kuuluva Vivas on listattu Suomen kuumimpien startuppien joukkoon. Listalla on muitakin kuumia nimiä mm. SuperCell, Jolla ja DealDash. Listauksen teki Startup100.
Vivas on matkalla kohti ääretöntä ja sen yli
Vivas.fi:n visiona on olla Suomen #1 viihdesivusto ja jatkuvasti maailman top 100 -listalla. Monena viikkona olemme jo suosituin ja kansainvälistyminen on kovassa vauhdissa.
Digitaalisen journalismin maailmassa medioilla on laadullisen luotettavuuden lisäksi matemaattinen uskottavuus. Tyypillisin ilmentymä tälle on se, että tutkimusten mukaan erityisesti nuoret ihmiset pitävät Googlen ensimmäistä ja toista hakutulosta totuutena.
Google toimii pääsääntöisesti matemaattisella mallilla. Googlen mielestä mikä tahansa brändi on oma mediansa. Kaupallinen brändi on kuitenkin parempi silloin, kun etsitään jonkun tuotteen hintaa. Ei-kaupallinen brändi on usein taas parempi silloin, kun etsitään faktatietoa asiasta.
Tässä kaava, miten luot luotettavan median. Brändäys kannattaa, sillä ilman luotettavaa brändiä et saa noita pieniä linkkejä.
Jotta asia ei olisi niin yksinkertainen. Pitää huomioida, että kunkin median kullakin journalistilla on myös oma painoarvonsa. Jos teet laadukkaita juttuja ja sinuun viitataan, saat arvostusta kuten tieteellisissä kirjoituksissa.
Journalistien on brändättävä itsensä. Samoin kunkin median. Mitä enemmän sinusta pidetään. Sitä enemmän sinusta pidetään. Loogista.
Menestystä ja pitkäjänteisyyttä luotettavuuden ja brändin rakentamiseen!
Putous -ohjelmaa katsoi 1237 taloutta, jolla on mediakulutusta mittaava laite. Siihen perään laitetaan kerroin 1100, niin saadaan jonkinlainen tilastollinen arvaus suomen kansasta.
Harvoin uskon tv-tilastoihin, mutta #putous on sen verran tässä hetkessä elävä ohjelmaformaatti, että uskon tämän olevan poikkeuksellisen hyvä arvaus.
Tässä Putous -formaatin menestyksen resepti:
1. Juontajat ovat ammattiviihdyttäjiä
Viihdyttäminen on ammatti. Huippukoomikko ei tee koomikon työtä, vaan elää koomikon elämää. Ammattiviihdyttäjä katsoo maailmaa koko ajan intohimoisesti ja selvittää
Markkinointiviisaus: Laula shalalalaa niin kaikki kumartaa. There is no business like show business. Ihmiset kaipaavat sirkushuveja ja viihdettä.
2. Aiheet ovat viihdyttäviä
Vaikka ohjelmassa puhuttaisiin vakavista aiheista, siinä vitsaillaan kaksimielisesti ja vitsaillaan pelkäämättä kaikilla asioilla.
Markkinointiviisaus: Aihevalinta ja tapa puhua niistä pitää olla omaperäinen ja omanlaisesi.
3. Rohkea
Putouksen aiheet pureutuvat aiheisiin, jotka herättävät mielipiteitä.
Markkinointiviisaus: Vedä täysillä ja intohimoisesti sitä mitä teet. Älä pelkää kommentteja ja vastaääniä.
4. Riittävän iso kohderyhmä
Cheekin menestyksen salaisuuksista yksi on riittävän iso kohderyhmä.
Markkinointiviisaus: Älä juutu omaan viitekehykseesi, vaan katso, millaisia menestymisen mahdollisuuksia avoin yhteistyö voi tuoda.
5. Suora lähetys
Suora lähetys aiheuttaa sen, että moni jännittää miten näyttelijät onnistuvat. Näytteleminen on aidompaa eikä niin hiottua. Virheet näkyvät, mutta sepä tekeekin showta vain aidompaa.
Vaikka lähetys on suora, on siinä paljon inserttejä, jotka on ennalta tehtyjä. Myös käsikirjoitus on kirjoitettu etukäteen ja treenattu. Suora -lähetys on kuin linnan juhlat. Hyvin valmisteltua viihdyttävää improvisaatioteatteria.
6. Monikanavaisuus ja #SocialTV
Some mukana. Kuluttajat mukana. Puhelinäänestykset mukana. Lineaarinen tv mukana. Radiohaastatteluissa mukana oleminen mukana. Paperilla levitettävissä medioissa mukana oleminen. Netissä mukana.
Olet aika taitava jos voit välttyä #putous -sanalta tänä keväänä.
Monet bisnekset ovat vanhojen asioiden toisintoja hieman uudella kulmalla. Tehdään sama asia hieman paremmin, mageemmin, tyylikkäämmin, myyvemmin, helpommin, palvelevammin tai löydetään joku uusi kulma asioiden yhdistelemiseksi. Innovaatio on määritelmänsä mukaan vanhojen asioiden yhdistämistä uudella tavalla.
Appstore mullisti pelien jakelun ja maksamisen. Kosketusnäyttö ja tietokoneiden muuttuminen älypuhelimiksi muutti teknologiaa. Verkkopelien pelaaminen arkipäiväistyi kun netti alkoi olla joka taskussa. Oikeastaan paljon mikään muu ei muuttunut pelibisneksessä.
Jani Penttinen kertoo aikaisemmista ajoista. Huomaa miten maksujärjestelmät ja jakelu oli järjestetty ennen Appstore -aikakautta:
21 years ago I self-published my first game, Utopos. There was no internet, no online. I made a demo version of the game, copied it on a disk to all my friends and asked them to copy it to their friends. And then I waited. The demo showed a message: "If you like this game, send $10 in cash to me", and my home address.
About a month later I got the first payment in mail. Then another. For the next two years I received 4-5 letters a day from all over the world, cash in dozens of currencies. And I would mail them a personally registered full version in return mail. Didn't make me rich, but for a high school kid it was pretty awesome.
The game itself was entirely written in Motorola 68k assembler. The text editor I used didn't support multiple files, so it was all in a single 700kb file. Let me just say kids these days have it easy! Oh those were the days!
Pelimaailma kehittyy. Maailma muuttuu. Digitaalisuus mahdollistaa yhä useampien digitaalisten tuotteiden viemisen täältä Suomesta mihin tahansa päin maailmaa. Itse olen journalismin vientituotteiden kehittämisen parissa. Digitaalisuus on mahdollisuus. Hyödynnä sitä!
Olen ollut tässä media-alalla nyt vasta toista vuotta, joten en voi kehua kokemuksella mutta olemme silti saaneet paljon aikaan ja City on malliesimerkki siitä miten perinteinen paperilehti käännetään digibisnekseksi ja saadaan kaupan päälle vielä lehteäkin tuotettua. Olen ollut 17 vuotta viestinnän ja markkinoinnin parissa yrittäjänä ja Suomen Lehtiyhtymän hallituksessa tehnyt joitain havaintoja jotka nyt muotoilen tähän ehdotuksen muotoon.
Ehdotukseni miten Suomalainen mediakenttä pelastetaan
1. YLE:lle lisää budjettia ja YLEn video-, kuva- ja tekstisisällöt open sourceksi
Kaikki lähtee sisällöstä. Suomalaiset tarvitsevat laadukasta suomenkielistä sisältöä ja sen saatavuus pitää turvata. YLE:llä on koneisto sisältöjen tekoon, muilla medioilla on yhteensä YLE:ä paremmat jakelukanavat ja paremmin osaamista sisältöjen markkinointiin.
Yleisradion sisällöntuotannon budjettia pitää lisätä ja verorahoin yleisradion tuottamaa sisältöä pitää _kaikkien_ sähköisen ja ei sähköisten medioiden saada käyttää vapaasti veloituksetta. Meidänkin City Digital -digimediaperheen yli puoli miljoonaa lukijaa lukisivat mieluusti Ylenkin tuottamaa sisältöä. Sisältöjen vapaa jakelulupa kaupallisissa medioissa ei olisi keneltäkään pois.
Toisinsanoen Yleisradion TV ja uutis yms sisällöt pitää julkaista avoimen lähdekoodin kaltaisella creative commons tai vastaavalla lisenssillä, jotta niitä voidaan julkaista ihmisten luettavaksi.
Tämä ei ehkä pelasta mediaa mutta pelastaa suomalaisen journalismin ja sisällön. Samalla media voi keskittyä lukijoihin ja olla entistä asiakaskeskeisempi ja se taas saattaa pelastaa median.
2. Digitan verkot (TV ja Radio) pitää ostaa takaisin Suomeen
Digitan ja Fortumin verkkojen myynti pääomasijoittajille siirtää meidän oleellisia resursseja pääomaehtoiseen toimintaan ja nostaa kuluja suotta. Vaikka olen markkinatalouden ihminen, niin tässä on yksi kohta, jossa kannatan kansallista omistamista ihan kulttuurin ja kansamme yhtenäisyyden nimissä.
Yleisradiolle riittäisi yksi TV -kanava. Sisältöjä muut kanavat voisivat jakaa myös omilla kanavillaan toki mainoksilla höystettynä.
Netissä Ylellä olisi toki omat sivut, mutta muutkin mediat jakelisivat sisällöt kuratoituna omille yleisöilleen.
3. Arvonlisäveron muutokset pitää koskea koko toimialaa
Mikäli jotain arvonlisäveromuutoksia tehdään, niiden pitää koskea koko toimialaa. Nyt ehdotuksessa ilmassaolevat tilaajamaksujen arvonlisäveron alentaminen parantaisi lähinnä sellaisten toimijoiden kilpailukykyä, joilla on tilattavia lehtiä.
Postiluukusta kolahti tänään 1.109.823 painos kaupallisilla edellytyksillä tuotettavaa City -lehteä. Hieman nyppii se, ettei alustavassa keskustelussa ja ehdotuksessa ole vielä mitään tukea ilmaisjakelulehdille. Meillä on yhtälailla journalisteja töissä ja meitä rasittaa voimakkaat tuotanto, jakelu ja kehittämiskustannukset.
Meidän City- lehdessä ei ole tilaajamaksua, joten joudumme elämään puhtaasti mainostuotoilla. Tilaajamaksuja perivät kilpailijamme saisivat tilaajamaksujen arvonlisäveron alennuksesta epäreilun kilpailuedun ja heillä olisi kova houkutus myydä bundlena alemman arvonlisäveron tilaajamaksutuotoilla saatua hintaetua myös verkkomainonnan hintojen dumppaamiseen.
Mikäli jotain arvonlisäveron muutoksia tehdään, tulee ilmaisjakelulehtiä ja ilmaisjakelunnettisivuja tukea samalla tavalla. Meillä on myös journalisteja töissä ja heidän työpaikkoja ja vapaata journalimia pitää yhtälailla tukea ilmaisjakelulehdissä ja ilmaisnettisivuilla.
Arvonlisäveron alennus pitää samalla tavalla koskea kaikkea tilattavaa ei-digitaalista ja digitaalista kulttuuria ja uutisia ja esimerkiksi netin videovuokraamot ja pelien kuukausimaksut pitää ulottaa samaan tilattavien lehtien arvonlisäverokantaan. Muuten joku Seiska -lehti saa viihdelehtenä epäreilun kilpailuedun meidän Vivas.fi -viihdenettisaittiin verrattuna ja Aku Ankka -lataamo jää sovelluksena korkeammalle arvonlisäverokannalla ja vaikkapa Supercellin Clash Of Clans myydään korkeammalla arvonlisäverolla kuin iltasanomien tilaus vaikka molemmat ovat viihdettä.
Journalistien pitää saada tehdä tutkivaa journalismia rauhassa ilman taloudellista pelkoa. Siksi journalismia ja media-alaa pitää tukea.
Ilkka O. Lavas
kustantaja
City -lehti
City Digital www.citydigital.fi
5. Oma ansaittu tilaajajoukko Twitter ja Instagram -medioissa
"Timantit On Ikuisia" on vuoden katsotuin musavideo suomessa ja "Jossu" kolmanneksi tsiigatuin. #kiitos #timantitonikuisia #jossu #kukamuumuka http://instagram.com/p/hxtJpxCNHG/ https://twitter.com/CheekOfficial
Kaikki ylläolevat ovat medioita. Jokaisella on oma lukijajoukkonsa. Jokaisella on tuloja, jotka riippuvat suosiosta ja median kyvystä kohtauttaa lukija ja mainostaja tai kyvystä tarjota tilaajamaksulle lisäarvoa.
Nykyaikana median määritelmä on "olla välissä", kohtauttaa ja puhutella. Media on brändi, johon luotetaan ja brändi lainaa omaa luottamustaan mainostajille, kuitenkin niin, että samalla voi säilyttää luottamuksensa lukijaan eli tilaajaan.
Mitä sitten on journalismi, sillä ei välttämättä ole median kanssa mitään tekemistä. Medioissa on usein journalisteja töissä, muttei välttämättä tarvitse olla. Journalisti voi pitää itsekin omaa mediaansa ja moni journalisti on suositumpi kuin itse media. Siksi moni suosittu journalisti toimiikin yksityisyrittäjänä. Hyvä journalisti lisää median uskottavuutta. Hyvä journalisti on ammattitaitoinen ja luottamuksen arvoinen.
Maailma muuttuu. Median rooli muuttuu. Silti tarvitsemme journalisteja entistä enemmän ja journalistien tehtävä tässä infoähkyn maailmassa korostuu: kiteyttämistaidon arvostus kasvaa.
Pasi Kivioja osuvasti tutki mikä on Vivasin 8 miljoonan kävijän salaisuus. Hyvin tehty objektiivinen tutkimus. Salaisuushan on se, että jengi oikeasti diggaa Vivas.Fi:n kuvajournalismista ja kuratointityylistä ja haluaa levittää hyvää ilosanomaa eteenpäin. Kolme tärkeää asiaa: sisältö, sisältö ja sisältö. Ilman laadukasta sisältöä (määrittele laatu) ei ole laadukasta mediaa. Laadun käsitys muuttuu ja yksi laadun mittareista voi olla tykättyyden, jakamisen ja levinneisyyden määrä. Siinä mielessä 8 miljoonaa ihmistä on sitä mieltä, että Vivas.fi:n sisällöissä on jotain laadukasta kiinnostavaa sisältöä, josta kannattaa kertoa myös muille.
Todellinen salaisuus on se, että ei meillä olisi edes ollut varaa ostaa liikennettä, me olemme startuppi ja pääomasijoituskierros on vasta startattu. Mainosmyynnillä elävä firma ei voi ostaa mainoksia kalliimmalla kuin myy. Jos mainostamalla voi saada liikennettä halvemmalla ja myydä mainoksia sivuille kalliimmalla niin yhtälö toimii ja liikennettä kannattaa ostaa Kaikki tulot laitamme nyt isoon kansainvälistymiseen.
Suomessa perinteisesti on ajateltu, että kun joku menestyy, kaikki epäilevät onko se totta ja kun mikä tahansa viittaa siihen, ettei menestys jatku, siitä kirjoitetaan. En välitä tuollaisista analyyseistä, koska meidän tähtäin on korkeammalla, pidemmällä ja olemme todistaneet itsellemme, että osaamme luoda Suomen ja maailman nopeiten kasvavan median ja aiomme sellaisen myös rakentaa.
Yrityksen visio
Vivas.fi:n visiona on olla Suomen #1 viihdesivusto ja jatkuvasti maailman top 100 -listalla. Monena viikkona olemme jo suosituin. Suomi on kuitenkin pieni maa ja tähtäämme kovasti kansainvälistymiseen. Toivon, että mahdollisimman moni Suomalainen media kansainvälistyy nopeasti. Yes most of the finns can understand and speak english and it should be one of our official languages.Silti suomenkieliselle medialle on tilausta. Saitit eri dommuihin ja isosti levikkiä vaan digitaalisesti.
Haluan myös puhua medioiden kansainvälistymisestä, koska uskon, että siten myös muut Suomalaiset mediat näkevät mahdollisuuden, oppivat ja keksivät itse tai jäljittelevät meitä. Iltalehti loi nopeasti oman Feedi.fi:nsä, josta toki kansainvälisyys on valitettavasti vielä kovin kaukana. Hyvää työtä silti Kari Kivelä & Co, kiitos kun aikanaan loit City -lehden, ilman sinua ei olisi City Digitalia ja Vivasia nykymuodossaan. Arvostan teitä! Perustakaa Feedi.com tai joku vastaava ja tehkää sama kansainvälisesti. Te osaatte kyllä ja jos tarvitsette jeesiä, voimme auttaa.
Me Vivasissa ja City Digitalissa aiomme luoda Suomelle uudenlaista sisältövientiteollisuutta. Vientiähän Suomi tarvitsee. Vivas aikoo tehdä Suomalaisesta mediasta maailmankuulun. Olemme jo nyt ensimmäinen Suomalainen media, joka on Quantcastin pitämällämaailman top 100 -listalla sijalla 47 (tarvitset maksullisen Quantcast tunnuksen päästäksesi katsomaan listaa aikaisemmilta viikoilta).
Vivas aikoo työllistää jopa 100 henkeä parin vuoden sisään. Visio, näkemys, unelma. Ampukaa vaan alas jos ette usko, mutta lukekaa ennen sitä tämä benchmark BuzzFeed:istä.
City Digital:in visio on olla Suomen suosituin aikakausilehti. Ensi viikolla tulee jälleen jotain jännää postiluukuista, jotain paperista ja jonka painos on 900.000 kpl. Niin, me olemme menossa KMT -tutkimukseen mukaan.
Usko siihen mitä teet
Muiden kateellisten ihmettelijöiden kirjoituksilla ei ole mitään merkitystä. Ei ole myöskään väliä sillä, mitä dumaajat sinulle sanovat. Tärkeintä on, että tiedät mitä teet ja teet sen niin hyvin kuin osaat ja olet sinnikäs. Menestys tai kokemukset tulevat sitten perässä.
Think Big, eli ajattele perinteisen ajatusmaailman ulkopuolelle
Suomessa on vain 5 miljoonaa ihmistä, moni havaitsi, että Vivas ei voi olla vain Suomi-toimija kun kävijämäärä ylitti suomen väkiluvun. On faktaa, että maailmassa on 2 852 800 000 nettisurffailijaa. Siitä tuo 8 miljoonaa on vain hyttysen kusi valtameressä. Sitten kun Vivasin käyttäjiä on 100 miljoonaa viikossa, alamme olemaan kansainvälisesti kiinnostava tekijä. Kaikki muu on näpertelyä.
Kannustetaan toisiamme, ollaan epämustasukkaisia. Nostetaan Suomi yhdessä maailman johtavaksi mediamaaksi. Me osaamme jos vain haluamme. Ei haukuta toisia vaan kehutaan toistemme hyviä puolia.
"Wauuuuuuuuuuuuuuuuuu!", sanoisi Matti Willamo jos olisi ollut paikalla tapaamassa median epäarvostetuimpia tulevaisuuden mediastaroja. Sanon, että olipa todella energisoiva ja inspiroiva tapaaminen eilen Suomen tulevaisuuden mediatähtien kanssa Tradetrackerin bileissä.
Mediascene muuttuu voimakkaasti. Mediamurros on vuoden puheenaihe ja ensi vuonna se vain korostuu. Vanhojen tekijöiden uudistumiskyky kiihtyy, mutta nuoret ketterät innovaattorit ja yrittäjät ovat jo tuhat askelta edellä.
Muutosvoimia vuodelle 2014:
- Innovaattorit synnyttävät uusia medioita
- Tulee enemmän ihmisiä, joilla on yhden median sijasta 200 mediaa
- Muotilehdet eivät vie enää muotia eteenpäin, bloggarit ja katumuoti vievät muotia eteenpäin.
- Ennen toimittajat olivat tähtiä, nykyään bloggarit, instaajat, affijäbät ja mimmit, superverkottujat ja mallit ovat tähtiä
- Yksittäisistä bloggareista tulee tähtiä
- Blogaajan yksittäinen postaus myy enemmän kuin Hesarin etusivu
- Telkkaria ei tarvita ilmiöiden synnyttämiseen. Videoita katsotaan netin kautta entistä enemmän. Nettivideomainonta ja videoparaatimainonta lisääntyy.
- Printtimainonnan todellinen tehokkuus paljastuu ja jengi tajuaa, että display konvertoi yhtä hyvin, oli se printissä tai digissä.
- Verkottuminen media-alalla lisääntyy
- Kuratointi ammattina lisääntyy
- Median lukemiseen vaikuttaa entistä enemmän joukkovoima (power of public) ja joukkoviisaus (wisdom of crowds) ja ihmisten suosittelu, ts usein niin väärinymmärretyt sosiaalinen media eli some
- Visuaalisuus viestinnässä lisääntyy
- Syntyy uusia ammatteja kuten tunnetilajournalisti, häshtägjournalisti jne
- Ammattibloggareiden määrä lisääntyy
- Bloggaajilla on valtava voima myyjinä. Bloggaaja on esikuva, idoli.
- Brändimainonta verkossa lisääntyy
- Bloggareiden tuottama sisältö perinteisissä medioissa lisääntyy. Esim Cityn Blogit
- Brändidominanssimainonta saiteilla (esim City) lisääntyy
- Nichesaitteja syntyy kuin sieniä sateella, (esim Brunsseihin erikoistunut Brunssipartio )
- Sisältömarkkinointi lisääntyy
- Digimarkkinoinnin osto-osaaminen kehittyy
- Kampanjat suunnitellaan digi-first -mallilla
- Media keskittyy, City Digital:in kaltaiset mediaperheet kasvavat voimakkaasti
Olin eilen ihan fiiliksissä. Tradetrackerin bileissä oli 140 tyyppiä. Kaikki ihan tavallisia kansalaisjournalisteja. Laskeskelin, että siinä salissa oli väkeä, jotka voivat yhdessä tavoittaa 3,5 miljoonaa Suomalaista ja vähintään 5 miljoonaa suomen ulkopuolelta.
Media pirstaloituu. Antaa sen pirstaloitua.
Suomen mediaskenessä tullaan näkemään seuraavan vuoden aikana ällistyttäviä verkottumisia ja yhteenliittymiä.
Media pirstaloituu. Tulevaisuuden media olet sinä. Jokainen meistä on oman elämänsä toimitusjohtaja ja päätoimittaja. Me voimme liittoutua yhteen ja luoda blogiyhteisön tai blogiringin. Voimme mennä töihin nettisaitille tuottamaan juttuja. Voimme jakaa ajatuksia ja niputtaa niitä yhteisiin häshtägeihin. Mediat pirstaloituvat, syntyy yhä pienempiä heimoja - niche medioita.
Ennen vanhaan kaikki oli helppoa, oli vain printti ja www-sivut. Nettisivujen listauksen pystyi painamaan yhteen kirjaan. Ei ole enää helppoa. Media pirstaloituu ja infoähky pakottaa meitä valitsemaan mitä me haluamme seurata.
Nykyään jakelukanavat ovat luottamukseen perustuvia striimejä ja verkostoja. Brändiuskollisuus voi olla tiettyyn nimimerkkiin liittyvä. Eri alustoilla on eri seuraajajoukko. Esimerkiksi Twitterissä ihmisellä on eri seuraajajoukko kuin Facessa. Cityssä on eri blogiyhteisö kuin irl (in real life). Hallitsen montaa eri jakelukanavaa, luottamusmediaa, joissa voin jaella mitä oman elämäni päätoimittajana valitsen yleisölleni jaettavaksi, diginä ja livenä.
Walter de Camp on brändi. Cheek on brändi.@lavas on brändi. Jos brändillä on sanottavaa, se saa sanottavansa läpi tilaajajoukolleen eli fanijoukolleen. Muut mediat saattavat toistaa brändin sanomiset. Twitterissä se on retweettausta, perinteisessä mediassa sitaatin tekemistä, lainaamista. City Digital mediaperheessä nostetaan juttuja päätoimittajien valintojen perusteella. Jutun saa kopioida jos sen muuttaa omille sanoilleen. Twitterissä retweetti kertoo että handlen päätoimittaja haluaa jakaa saman uutisen oman median seuraajajoukolleen. Tulevaisuuden mediat ovat siis brändejä, joihin liittyy brändiuskollisuus.
Varmasti suurin osa lukijoista on tipahtanut tässä kohti kärryiltä. Tiivistän kertauksen vuoksi:
Tulevaisuuden media on siis luottamukseen perustuva suhde viestijään, eli brändiin joka voi olla ihminen, yritys, nimimerkki, yhdistys tai teknologinen handle tai yhteenliittymä.
Uusi ammattikunta: kuratoijat
Kun media pirstaloituu, täytyy meidän ihmisten valita, ketä seuraamme. Entisistä kaikentietävistä medioista tulee haavoittuvaisia. Luottamus pitää ansaita joka päivä uudelleen.
Luottamusta voi olla myös suhde kuratoijaan. Kuratoijakin on brändi. Kuratoija valitsee pirstaleisesta mediajoukosta ne uutiset, joita hän haluaa omalle yleisölleen viestiä.
Tulevaisuuden media on päätoimittaja, journalisti, viestijä tai asiantuntija, johon luotat. Tulevaisuuden media on yhteisö tai mediaperhe johon luotat. Luottamus ansaitaan. Brändiuskollisuus ansaitaan. Siksi brändejä pitää varjella. Päätoimittajien tulee olla uskollisia yleisölleen. Brändejä kannattaa vahvistaa sellaisten brändien yhteydessä, joissa luottamus kuluttajaan lisääntyy entisestään.
City Digital on mediaperhe, joka auttaa lukijoita navigoimaan pirstaleisessa mediakentässä. Autamme löytämään hyvää journalistista sisältöä elämään. City Digital kattaa pian kaupunkilaisen koko elämän osa-alueet.
Mainostajalle City Digital on luottamusverkosto, jossa brändisi pääsee kohtaamaan luottamuksellisesti ne kuluttajat, joille haluat luoda lisäarvoa. Brändin kannattaa olla Cityssä, sillä City Digital verkostossa brändiäsi arvostetaan ja luottamus brändiin kasvaa sekä brändin arvo kasvaa.
Terveiset mediakentän etulaidalta. Kasvuyrittäjyys on mahtavaa!
Olin tänään puhumassa Yrityshautomo KEUKEn ja Uusyrityskeskuksen synttäreillä. Siellä oli myös yhdessä hallitusammattilainen KTT Anne Brunila, Vallila Interiorin Anne Berner, Ifolorin Pekka Ketonen, VTT Anssi Rantala Suomen Pankista, Riku Niemi Riku Niemi Orchestrasta, DI Anni Vepsäläinen Diacor terveyspalvelut Oy:stä, Yleisen Teollisuusliiton toimitusjohtaja, Suomen Uusyrityskeskukset ry:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Tsupari. Arvostettu porukka. Oli upeaa olla mukana tuollaisessa porukassa.
Tässä slidet mediamurroksesta, joka on globaali teknologinen mahdollisuus.
Kerroin mediamurroksesta ja kuinka se on globaali mahdollisuus. Kannustin yrittäjiä miettimään teknologiamurrosten tuomia kansainvälistymismahdollisuuksia.
Maarit Tastula taitavana haastattelijana veti multa jalat alta kysymyksellä täysin toimialan ulkopuolelta: "Teetkö tätä rahan takia?", kysyi Maarit Tastula.
2001 saneerauksen jälkeen olen kelannut todella paljon minkä vuoksi teen mitäkin. En voisi tehdä mitään työtä pelkän rahan takia. Työllä pitää olla jokin muu merkitys.
Vastasin Maaritille hämmentyneenä jotenkin näin: "En. Tai siis tottakai yritysten pitää olla kannattavia, mutta ei ne pysyisi muuten hengissä, mutta en sen takia tee tätä. Teen tätä koska tämä on hauskaa.".
En selkeästikään ole tyytyväinen vastaukseeni, koska oikeasti teen tätä myös kymmenestä muusta syystä: 1) haluan auttaa yrityksiä, ihmisiä yrittäjiä kehittymään, kasvamaan
2) haluan sparrata aloittavia yrityksiä
3) Cityn brändin ja mahtavan kulttuuriperinnön halusin pelastaa ja koska tiesin saavani Citystä kannattavan, uskalsin hypätä projektiin.
4) Rakastan IT-, Media- ja markkinointialaa, koska täällä on käynnissä niin monta asiaa, joita osaan ja joissa voin hyödyntää omaa teknistä taustaani ja osaamistani
5) Media pirstaloituu ja siinä on globaali mahdollisuus, haluan nähdä suomalaisia kansainvälistyviä menestystarinoita ja olla jossain sellaisessa tai sellaisissa mukana
7) City Digitalista on mahdollista rakentaa suomen suurin media ja se on inspiroivaa.
8) Opin paljon uutta joka päivä
9) Saan olla töissä tosi mahtavien työkaverien kanssa ja tutustun tosi mahtaviin tyyppeihin
10) JA JOO TODELLAKIN, MULLA ON YRITTÄJÄNÄ TÖISSÄ HAUSKAA!
Tässä otteita mun pysäyttämätön yrittäjyys -kirjasta, jossa käsittelen rahaa:
"Raha on vain seuraus jostain hyvästä, ei itse tarkoitus."
"#37 Raha on väline, ei palkinto
Pysäyttämätön suhtautuu rahaan kuin sijoittaja. Raha ei ole palkinto. Se on väline, jolla voi kasvattaa yritystä. Aloittavalle yritykselle se on usein itsestään selvää. Perinnöksi yhtiön saaneille se on joskus hieman hämärää.
Sukuyritysten jatkuvuutta tutkineet ovat havainneet usein käyneen niin, että ensimmäinen sukupolvi perustaa yrityksen, toinen kasvattaa ja kolmas tuhoaa sen. Valitettavan usein sukupolvenvaihdos menee kaseikkoon. Usein olisikin järkevämpää antaa perinnöksi kasa rahaa kuin yritys.
Onko yrityksen tarkoitus edes elää ikuisesti? Pysäyttämättömän omistajan rooli on sijoittajan rooli. Sijoittajan roolista pysäyttämätön näkee, että yrityksen olemassaolon tarkoitus on tehdä tulosta. Pysäyttämättömän silmissä rahan olemassaolon tarkoitus on lisätä pääomaa. Omistajan tärkein tehtävä on huolehtia, että hänen sijoituksensa arvo kasvaa ja että sitä pyörittävät henkilöt saavat kasvatettua firman arvoa mahdollisimman pitkään.
Aasialaisilla on periaate: Rikastu hitaasti. Pohjoismaissa tunnemme hieman vastaavan periaatteen: Varjele omaisuuttasi ja pidä siitä huolta niin, että omaisuus jää lapsillesi paremmassa kunnossa kuin missä itse sen sait.
Jos olet saanut perinnöksi yritysvarallisuutta, vaali ja kehitä sitä eteenpäin. Ellet osaa, jaksa tai halua pitää yrityksestä huolta, palkkaa joku itseäsi osaavampi. Joku, joka haluaa pitää siitä huolta. Jos et löydä sopivaa johtajaa, myy firma jollekulle, joka osaa huolehtia siitä. Voit törsätä hyvällä omallatunnolla vain itse ansaitsemaasi rahaa.
On vaikea jättää perintöä. Et voi koskaan tietää, kuinka jälkeläisesi kohtelevat omaisuuttasi sitten, kun potkaiset tyhjää. Et voi kommentoida edes heidän käytöstään. Et ojentaa etkä opettaa. Materia ja maallinen omaisuus on helppo jättää. Markkinatalous pitää siitä joka tapauksessa huolen. Eihän kukaan saa täältä mukaansa mitään.
Ellet uskalla jättää yritystäsi perinnöksi lapsillesi ja koet työntekijäsi olevan lastesi kaltaisia kasvatteja, mieti hetki. Voitko löytää yrityksesi sisältä jatkajan yrityksellesi? Sukupolvenvaihdoksessa on mahdollista myös hajauttaa omistusta ja tehdä osakesarjojen äänioikeuksien muutoksia niin, ettei yksi liian iso omistaja pääse hölmöilemään.
Vuoden 2012 sukupolvenvaihdosbarometrin mukaan 55-vuotiaat eivät vielä edes mieti sukupolvenvaihdosta. Prosessi kestää kuitenkin usean vuoden. Siksi sinun kannattaa miettiä sitä hyvissä ajoin.
Perintö on omaisuutta. Se on myös oppeja, läheisyyttä ja lastemme kasvattamista. Kun saat lahjaksi elämän, pidä huoli, että lapsillasi on vähintään yhtä hyvät mahdollisuudet kuin sinulla onnistua elämässään sekä henkisesti että materiaalisestikin." - Kirjasta Pysäyttämätön yrittäjyys
Muista, tärkeintä ei ole raha. Menestystä päivääsi!