Olen 43-vuotias vapaa nainen. Olen ollut vapaana tai yksinäisenä jo useamman vuoden eikä minulle ole lapsia. Reilu vuosi sitten tapasin kiinnostavan, kolme vuotta nuoremman miehen. Kävi myös ilmi, että hän asuu lähelläni, hänelläkään ei ole lapsia, ja niin ymmärsin alkuun, että hän olisi myös vapaa.
Olimme tunteneet ja tapailleet muutaman viikon, kun törmäsin mieheen lähiruokakaupassa toisen naisen kanssa. Järkytyin ja halusin vain poistua nopeasti paikalta. Mies lähetti perääni tekstiviestejä ja soitteli. Hänellä oli kova tarve selittää ja varmistaa, etten laita häneen välejä poikki. Alkuun hän selitti naisen kaupassa olevan ex, jonka kassa ero on pitkittynyt. Myöhemmin suhde naiseen muuttui on-off-suhteeksi, joka oli kestänyt meidän tavatessamme jo puolitoista vuotta. Jatkoin siis tapailuani mieheen, jolla oli päällä on-off-suhde.
En ole ollut mustasukkainen, enkä vaatinut on-off-suhteen lopettamista, koska ajattelen, etteivät ihmissuhteet mene niin. Usein olen halunnut keskustella on-off-suhteesta, mutta se on miehelle vaikeaa tai hän ei osaa keskustella. Kutsun miehen on-off-suhteen naista miehen tyttöystäväksi, mistä mies ei pidä ollenkaan ja hän on erittäin ehdoton siitä, ettei nainen ole hänen tyttöystävänsä.
Meistä lisätaustatietoja sen verran, että itse olen akateemisesti kouluttautunut, menestynytkin työelämässä, tulotasoni on hyvä ja asuntoni olen melkein maksanut. Miehellä on ammattiopistokoulutus, vuokrayksiö ja heikompi tulotaso. En ole kokenut eroavuuksia ongelmalliseksi, mutta mies on maininnut, että häntä nämä eroavuudet häiritsevät, varsinkin se, että minulla on parempi palkka. En ole enää tässä iässä hankkimassa lapsia enkä perustamassa perhettä. Haluan vain elää. Mies on joskus maininnut ehkä haluavansa lapsia. Suhteen naisesta tiedän vain, että hän minua noin 10 vuotta nuorempi.
Alusta saakka mies on sanonut, ettei on-off-suhteen kanssa voi tulla vakavaa. Hän ei kertomansa mukaan osaa sanoa miksi kokee niin. Kerran hän mainitsi, että heidän tutustumisensa alussa tapahtui jotain, jonka vuoksi hän ei voi kuvitella siitä mitään vakavaa. Mitä tapahtui, sitä mies ei halua minulle kertoa.
Miehen henkilöhistoriasta tiedän, että mies oli aiemmin kihloissa ja vakaassa parisuhteessa, jossa nainen yllättäen sairastui erittäin vakavasti. Nainen lopetti yhteiselon vedoton sairauteensa ja tämän eron aikaan miehellä alkoi mainittu on-off-suhde.
Kuluneen reilun vuoden aikana olen saanut on-off-suhteesta osani. Alussa nainen soitteli ja tekstaili jatkuvasti miehelle. Kerran jopa laitoin miehen keskellä yötä kotiinsa selvittämään asioitaan. Ajan kuluessa yhteydenpito naisen puolelta on vähentynyt ja on-off-suhteessa on ollut pidempiä taukoja. Viime syksynä tapailimme miehen kanssa tiiviimmin, kunnes joulun alla ilmeni, että mies lähtee vuoden vaihteessa suhteensa kanssa ulkomaanmatkalle. Loukkaannuin ja ilmoitin miehelle, ettei enää tavata ja pidetä yhteyttä.
Meni pari kuukautta ilman yhteyksiä, kunnes tapasimme ulkona. Matkasta en kysellyt, mutta mies kertoi tehneensä lyhyessä ajassa isoja elämänmuutoksia. Hän oli lopettanut tupakanpolton, auton ostanut, sisustanut kotiaan ym. Samassa yhteydessä hänellä oli tarve kahteen kertaan mainita, että on-off-suhteen nainen on muuttanut noin 10 km päähän. Ei siis kauas, mutta aiemmin hänkin asui näillä samoilla kulmilla. En kysellyt asiasta enempää, mutta rohkenin tulkita etteivät he välttämättä ole yhteen muuttamassa, koska mies on alkanut rakentaa omaa elämää ja nainen omaansa.
Mies ja nainen eivät vietä viikonloppuja yhdessä, koska mies toistuvasti yksinään tietyissä paikoissa, mutta nainen ei ole ollut koskaan mukana.
Tässä tilanteessa ollaan. Mies asuu lähelläni tapailemme, on-off-suhde on olemassa, mutta en tiedä tarkkaan missä siinä tällä hetkellä mennään. Viimeksi tästä puhuttiin viikonloppuna. Mies sanoo edelleen, ettei nainen ole hänen tyttöystävänsä ja ettei siitä suhteesta tule mitään. Ja ettei hän olisi minun luona, jos hän seurustelisi.
Mitä minun tulisi tehdä? Toisaalta haluaisin katsoa tämän loppuun. Jos päädyn tähän, niin miten toimia? Toisaalta ajattelen, että täytyisi lopettaa. Pitäisikö?
Mikä olisi viisaus, mitä minä voisin tehdä? Poikkilaittokaan ei ole mahdoton, jos se asiantuntijoista näyttää parhaimmalta. Sen tiedän, että kun tapaamme, minun ei kannata jankuttaa miehen ”tyttöystävästä”, koska mies ei pidä siitä. Ja senkin ymmärrän, että kyse on miehen omista prosesseista, jotka hänen täytyy itse elää läpi. Aika näyttää hänen kohdallaan, mitä tapahtuu. Mutta jos hypoteettisesti ajattelen, että haluan tämän miehen itselleni, niin onko se edes realistista ja mitä tehdä?
Nainen, 43
Hei ja kiitos viestistäsi!
Luin tarinaasi useaan kertaan ja päällimmäiseksi minulle nousee mieleen kysymys: Minkälaista parisuhdetta sinä kaipaat ja tarvitset? Kirjoitit, ettet ole enää tässä iässä perustamassa perhettä, vaan haluat elää. Millä tavalla? Riittääkö sinulle nykyisen kaltainen, väljä suhde vai kaipaatko enemmän? Tässä kohtaa kannattaa olla itselleen rehellinen. Monet jatkavat epätyydyttävässä suhteessa siksi, etteivät koe ansaitsevansa parempaa. Itse ajattelen kuitenkin niin, että jokainen meistä ansaitsee vastavuoroisen ja toista kunnioittavan suhteen. On tärkeää kunnioittaa myös itseään ja puolustaa omia rajojaan. Miksi tyytyä vähempään?
Kirjoitit ymmärtäneesi alkuun, että tapaamasi mies olisi vapaa. Kertoiko hän sinulle näin? Muutaman viikon jälkeen törmäsit mieheen toisen naisen seurassa. Mitä ajattelit tuolloin? Mies selitti kyseisen naisen olevan ex ja myöhemmin hän määritteli suhteen samaan naiseen on-off-suhteeksi. Mielestäni tämä on varsin hämmentävä lähtökohta uudelle ihmissuhteelle. Miksihän mies ei ollut alunperin kertonut sinulle on-off-suhteestaan? Entä kuinka mies mahtaa määritellä teidän välisen suhteen muille? Onko mahdollista, että hän näkee teidänkin suhteen on-off-suhteena, joka jatkuu hänen ehdoillaan?
Kirjoitit yhteydenpidossanne olleen parin kuukauden tauon, kun ilmeni että mies oli lähdössä on-off-naisensa kanssa ulkomaanmatkalle. Mitä ajattelit tästä? Mikä sai mielesi muuttumaan? Myöhemmin mies kertoi tehneensä lyhyessä ajassa isoja elämänmuutoksia. On-off-suhteen jatkuvuudesta ette ole suoraan keskustelleet. Olet tulkinnut, ettei suhde ole edennyt sen vakavammaksi ja näin voi hyvin ollakin. Toisaalta meillä on usein taipumus tehdä omien toiveidemme mukaisia tulkintoja. Jos mies ei ole suoraan sanonut lopettaneensa on-off-suhteen, voidaan myös olettaa sen mahdollisesti jatkuvan. Onko se sinulle ok?
Kysyt, mitä sinun pitäisi tehdä. Pohdit, että toisaalta haluaisit katsoa tämän suhteen loppuun. Mikä olisi sinulle konkreettinen merkki tällaisen suhteen loppumisesta? Entäpä jos mies haluaa jatkaa on-off-tyyppistä seurustelua sinun kanssakin – riittääkö se sinulle? Kirjoitat oivaltavasti, että kyse on miehen omista prosesseista. Toista emme voi muuttaa vaan muutoksen pitää lähteä ihmisestä itsestään. Sen sijaan omaa asennoitumistamme voimme muuttaa ja vaikuttaa omien valintojemme kautta elämämme kulkuun.
Suosittelen, että keskustelet ensin itsesi kanssa, mitä sinä haluat ja tarvitset. Jos haluat uskollisuuteen ja luottamukseen perustuvan parisuhteen, on kaksi vaihtoehtoa: Kerrot tämän miehelle ja kysyt, onko hän valmis sitoutumaan parisuhteeseen kanssasi. Tämä vaihtoehto sisältää toki riskinsä, mutta silloin olet uskollinen omille päämäärillesi. Toinen vaihtoehto on, että lopetat tämän suhteen ja olet avoin uusille mahdollisuuksille. Tämä vaihtoehto voi aluksi tuntua kipeämmältä, mutta saattaa vapauttaa energioitasi ja antaa aivan uusia näköaloja.
Kaikkea hyvää elämääsi toivoen,
perheneuvoja Kaisa