KYSYMYS: Hei, kysyisin että mitä tehdä? Olen 30- vuotias mies ja naimissa ollut 4-vuotta. Suhteemme on todella yksi puolista, hän vain tuijottaa tietokonetta ja kännykkää kotiin tullessa. Yhteinen lapsemme on pääasiassa minun kanssa. Kun mainitsen asiasta hän vain suuttuu, että on katsonut lapsen perään 3- vuotta putkeen. Hän kehuu rakastavansa yms. ja kehuu loistavaksi isäksi, mutta viimeinen niitti on se kun hän lähtee kahden lähes tuntemattoman miespuolisen koulukaverin kanssa 8 päiväksi ulkomaille koulun takia. Hän suuttuu kaikesta, jos kyseenalaistan häntä näistä.

- justse

VASTAUS: Kiitos viestistäsi! Kirjoitat lapsiperheen elämästä, jossa tarpeet ja toiveet menevät ristiin ja yhteinen ymmärrys tuntuu olevan kaukana. Se, että kannat tästä huolta, kertoo että olet hyvä ja vastuullinen aviomies ja isä.

Koet, että vaimosi kiinnittää kotona ollessaan liikaa huomiota kännykkään ja tietokoneeseen sinun ja lapsenne sijasta. Olet maininnut asiasta, mutta keskustelut kääntyvät riidaksi. Kerrot, että vaimosi suuttuu, kun otat esille asioita, joihin olet tyytymätön. Jos toinen reagoi viestiini negatiivisesti, yksi vaihtoehto voi olla, että hän kokee sanomani syytökseksi ja puolustautuu. Puolustautuminen voi tapahtua vetäytymällä, selittelemällä tai hyökkäämällä. Tuntiessaan olonsa jollain tavalla uhatuksi, ihmisen kyky vastaanottaa, kuulla ja ymmärtää vähenee. Helpommin saamme viestimme perille silloin, kun toinen tuntee olonsa turvalliseksi.

Viestinnässä on aina kaksi osapuolta: lähettäjä ja vastaanottaja. Sinä voit itse vaikuttaa siihen, millä tavalla viestisi lähetät. Viesti perille menoon vaikuttavat mm. ajoitus (ei väsyneenä, nälkäisenä eikä kiireessä), äänen sävy, sanaton viestintä (eleet ja ilmeet) ja sanavalinnat.
Mitä jos yrittäisit kertoa tunteistasi mahdollisimman paljon minä-viestejä käyttäen, syyttelyä välttäen. Vaimosi rakastaa sinua ja uskon, että hän haluaisi kuulla ajatuksiasi ja tunteitasi, silloin kun hän ei samalla koe olevansa huono vaimo ja äiti. Pyri myös kuuntelemaan herkällä korvalla, mitä vaimosi kertoo sinulle.

Uskon, että toiveenne ovat paljolti samanlaiset. Välitätte molemmat paljon toisistanne ja lapsestanne. Toivoisitte molemmat, että toinen huomioisi teitä, vaimosi sinua miehenä ja sinä vaimoasi naisena. Toivoisitte varmasti molemmat hyvää keskinäistä suhdetta ja rakkaudellista ilmapiiriä kotiinne. Yksi tapa saada muutosta aikaan, on kiinnittää huomiota kaikkeen siihen hyvään, mitä on. Sanotaan, että kiitollisuus on vastalääke katkeruuteen. Mitähän muuttuisi, jos lisäisit kauniita sanoja ja helliä kosketuksia? Sanoisit ääneen kaiken sen hyvän, mitä näet ja tunnet. Moitteen sijasta kertoisit kaipuustasi vaimosi lähelle.

Kertoessasi vaimosi opiskelumatkasta vieraiden miesten kanssa, kuulen huolta ja loukkaantumista. Ehkä myös pelkoa. Mieti tarkkaan, millaisella tunnelmalla saattelet häntä matkaan, vihaisena ja riidellen vai rakastaen ja luottaen. Mieti, millainen aviomies olet parhaimmillasi. Luulenpa, että sellaisen miehen luo vaimosi palaa mielellään ja tuntee ehkä kaipausta poissa ollessaan.

Hyvä, että olet nyt hakemassa muutosta tilanteeseenne. Kuvailemasi kaltainen tilanne voisi helposti johtaa riitelykierteeseen, etääntymiseen, vieraantumiseen ja lopulta eroon. Nyt teillä on vielä mahdollisuus pelastaa tilanne ja löytää uudelleen tie toistenne luokse. Jos kahdenkeskinen kommunikaatio tuntuu vaikealta, kannattaa hakea ulkopuolista apua, esim. kirkon perheneuvonnasta tai yksityisiltä parisuhdeterapeuteilta.

Rakkauden voittoon uskoen
Paula, perheneuvoja