Hotel Haagan ravintola Central Park on pienen julkisilla seikkailun takana Etelä-Haagan rajalla. Ravintola sijaitsee hotellin yhteydessä.
Ravintolan yksi seinusta on kauttaaltaan ikkunaa, joka luo mukavan fiiliksen jo paikan ulkopuolellakin – hotellia lähestyessä silmään pistivät ravintolan tunnelmalliset valot. Sisään astuessamme meidät otetaan lämpimästi vastaan, ja toteamme seuralaiseni kanssa ravintolan olevan pirteä yllätys hieman syrjäisemmällä sijainnilla.
Perjantai-illaksi ravintola on hiljainen, mutta paikan tunnelmaa elävöittää muutama kansainvälinen pöytäseurue. Tarjoilijan mukaan paikka vetää erityisesti kokousporukoita puoleensa: kokousta pidetään päivä ja viimeistään illalla siirrytään ravintolan puolelle ruokailemaan. Paikalliset lähtevät keskustaan syömään, vaikka mielestämme paikka sopisi täydellisesti perheillallisille.
Ravintolahenkilökunnan ammattitaitoa arvostavina nautiskelijoina lähdemme liikkeelle ruuilla, joita meille suositellaan. Lista on juuri uudistunut, mutta tarjoilijallamme on selkeä näkemys suosituksista: keittiö hyödyntää runsaasti tuoreita ja hyvälaatuisia raaka-aineita tarjoten erityisesti useita herkullisia lihavaihtoehtoja. Pääruuista marmorifilee sekä Ahvenanmaan karitsa saavat suitsutusta, joten lähdemme yhteisymmärryksessä niillä liikkeelle. Ensin on kuitenkin suositeltujen alkuruokien aika. Arvostamme seuralaiseni kanssa monipuolista maistelua ja sovimme, että jaamme annokset puoliksi. Tämä on muuten käyttökelpoinen vinkki siihen, miten annoskateudesta pääsee eroon…
ALKURUUAT
Alkuun meille tuodaan lohikeitto ja katkaraputoast. Aloitamme juomapuolella molemmat saksalaisella Prinz von Hessen Weingut -Rieslingillä.
Aloitan katkaraputoastista, joka ei ensisilmäyksellä ole kovinkaan perinteisen näköinen annos. Ulkonäkö on hauska ja siitä huomaa, että annoksen esillepanoon ja kokonaisuuteen on laitettu ajatusta. Talon oman leipurin kädenjälki näkyy leipälisukkeiden muodossa. Ensimmäinen hämmentävä ajatukseni annoksesta on, että siinä oleva KRUTONKI on huippuhyvää. Annoksessa on runsaasti pehmeitä käsin kuorittuja katkarapuja sekä uppomuna, joiden vastapainona toimivat krutonkien lisäksi juureslastut. Rapeat seuralaiset saavat annokseen kivan purutuntuman. Raikkaus ja maku ovat kohdillaan, annoksessa on hyvässä suhteessa salaattia ja majoneesia. Rieslingini sopii annokseen mukiinmenevästi. Kylmä uppomuna on yllätystekijä, sillä ajattelimme molemmat sen olevan lämmintä. Meiltä tarkistellaan, maistuuko ruoka, ja maistuuhan se.
Perinteisen lohikeiton ulkonäkö on katkaraputoastista poiketen nimensäkin mukaisesti hyvin perinteinen: kermainen liemi, paljon perunaa ja maltillisemmin lohta. Keittolautanen on todella kuuma pitäen myös keiton erittäin hyvin lämpimänä kuvailuumme uppoavasta ajasta huolimatta. Ulkonäkö antaa odottaa yksinkertaisia makuja, mutta kuinka väärässä ulkonäkö voikaan olla? Maku on ihanan kermainen, pehmeä, monivivahteinen ja - perinteinen. Viini ei mene täysin yksiin tämän annoksen kanssa, mutta itse keiton maku on niin hyvä, ettei se haittaa kumpaakaan meistä. Jos jotain voisi tältä annokselta toivoa lisää, niin ehkä hieman lisää maistuvaa lientä. Vaikka annoksen nähtyämme kaipasimmekin siihen lisää lohta, syödessä sitä tuntuu olevan juuri sopivasti antaen liemelle sen ansaitseman huomion.
PÄÄRUUAT
Pääruokana härän marmorifileepihvi lunastaa odotuksemme – ensiajatukseni on, että liha on todella hyvänmakuista. Pihvin päällä on ihanan runsaasti valkosipulivoita, seuralaiseni makuun liikaakin. Liha on suussa sulavan mureaa ja röstiperunan lisäksi lisukkeena tarjolla oleva paksoi eli pinaattikiinankaali on jumalainen yhdistelmä lihan kanssa. Kerrankin ison pihvin kanssa on osattu parittaa sopivan raikkaat lisukkeet. Pihvin kanssa tarjoiltu viini Wyndham Eastaten BIN 555 Shiraz on kelpo makupari.
Toinen pääruoka, Ahvenanmaan karitsan entrecôte, on tuhti annos joka täyttäisi isonkin miehen. Lihan määrä suorastaan pyörryttää! Seuralaiseni ensikommentti on: ”supermurea” ja se kuvaa annosta hyvin. Lihan kaverina tarjoillaan sitrus-perunapyreetä, paistinlientä sekä kasviksia ja kuivattuja tomaatteja. Seuralaiseni mielestä ruuan kanssa nautittu chileläinen punaviini Cono Sur Single Vineyardin Pinot Noir jää hieman lihan varjoon. Täydellä vatsalla on hankala syödä näin raskasta ruokaa – nimimerkillä siirryn annoksen kimppuun vasta 100 gramman pihvivuoron jälkeen, kun vaihdamme annoksia päittäin. Vatsa puhkeamispisteessä siirryn kuitenkin takaisin marmorifileepihvin kimppuun – ei varmaan tarvitse erikseen mainita, mikä suosikkiannokseni oli? Tämä karitsa-annos on kuitenkin nappivalinta tuhdimman liha-annoksen ystävälle.
JÄLKIRUUAT
Päätämme ähkystä huolimatta tilata myös tarjoilijamme suosittelemat jälkiruuat – lakka crème brûlée on oikea valinta. Kaksi klassista makua yhdistellen sekä suomalaisia raaka-aineita, että ranskalaista, espanjalaista tai englantilaista keittiötä - crème brûléen oikea alkuperämaa kun on yhäkin epäselvä. Annoksessa on kauniit kukkakoristeet, mansikkaa ja itse jälkkärissä kaunis rapea kuori. Kombo on aika makea ja makeutta entisestään tukee espanjalainen Moscatel-viini.
Toinen jälkiruokamme on talon leipurin suklaaleivos, joka on moussemainen kaunotar. Ensimaistamisella toteamme molemmat sen sopivan hyvin portugalilaisen Pocas Vintage Port -viinin kanssa. Odotimme molemmat perinteistä suklaakakun tyylistä jälkiruokaa, mutta freesimpi (ja huhun mukaan myös keittiömestarin lemppari) leivos oli mielestämme virkistävä yllätys.
Vierailu Central Parkissa on onnistunut. Palvelu on mukavaa ja huomioivaa, ruuat saapuvat nopeasti. Suuren ikkunan äärellä olevaan pöytään voisi jäädä istuskelemaan viinille pidemmäksikin aikaa, mutta päätämme kuitenkin pari-kolme tuntia istuttuamme siirtyä kohti keskustaa. Bussipysäkki löytyy lyhyen kävelymatkan päästä eikä keskustaan vierähdä kuin hetki. Jos yhden vinkin voin antaa, se on ehdottomasti pihvi. Kiitos Central Park!
Ira/Improve Media
Improve Media on TableOnlinen sisaryritys.
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.