Päivän jymyuutinen on, että Google osti Teksti-TV:n! Asiasta ensimmäisenä kirjoitti IteWiki.
Suomalainen digitaalinen media ja start-up yritys Teksti-TV on ostettu Yhdysvaltalaisen Google Inc:in toimesta. Kauppa on jatkumoa suomalaisten teknologiayritysten menestystarinoille. Aiemmissa kaupoissa osa Supercelliä myytiin 1,1 miljardilla eurolla ja Nokian kauppa Microsoftille on toteutumassa 5,4 miljardin euron summalla. Teksti-TV sijoittui oletetusti näiden kahden välimaastoon 3,3 miljardin euron valuaatiollaan.
Meikäläinen ois kans ollu ostolaidalla. Valitettavasti Google tarjos euron enemmän.
Uutistoimitus toimii aina vajavaisilla tiedoilla. Journalistien eettisten ohjeiden mukaan pitää pysyä aina totuudessa. Vajavaisten tietojen maailmassa totuudella on aina monta puolta.
Yksi sairaalaan
Journalistien eettisten ohjeiden mukaan "13. Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka. "
Eihän toimittaja voi tietää, että tämä yksi on raskaana. Väärä otsikko ei ole väärin, mutta jokaisessa totuudessa on toinen totuus takana. Lukijana klikkaamme uutisen auki ja pian taas seuraavan uutisen. Karu todellisuus jää otsikkosekamelskan taakse piiloon. Ei ole muka aikaa pysähtyä. Printissä ei ole edes tilaa koko tarinalle, joten syntyy kysyntä ihmiseltä ihmiselle medialle (p2p, peer 2 peer) eli sosiaaliselle medialle, jossa ihmiset voivat kertoa toisillen mitä oikeasti tapahtui. Kerron nyt teille mitä kuulin.
Ai oikeasti 2 sairaalaan?
Todellisuudessa vietiinkin 2 ihmistä sairaalaan. Journalistilla ei ollutkaan aikaa seurata juttua loppuun asti ja miksi olisi. Uutinen oli lähinnä ruuhkatiedoite. Muita tielläliikkujia ajatellen ruuhkatieto oli hyödyllinen. Asianosaisia kiinnostaa mitä sairaalaan joutuneelle kävi.
Jutta Brandt, laittoi Faceen tähän tarinaan täydennystä. Tämä on opettavainen tarina talviautoilijoille. Uutinen, joka ei mahtunut uutisiin, mahtuu aina nettiin.
Ketjukolari moottoritiellä - yksi sairaalaan. - kuuluu karu ilmoitus iltapäivälehden uutisotsikoiden joukossa. Uutinen paljastaa että kyseessä oli kolmen auton ketjukolari, jossa keskimmäisen auton kuljettaja vietiin tajuissaan Töölön sairaalaan ja kaksi muuta kuljettajaa selviytyivät lievin vammoin. Huh sentään ettei kukaan kuollut, mitäs muita uutisia meille tarjotaankaan tänään... Eikä asia tunnu tekevän sen suurempaa vaikutusta. Kunnes kuulen että tuo sairaalaan viety kuljettaja on ystäväni jo 30 vuoden ajalta ja minulle kerrotaan yksityiskohtaisesti mitä tapahtui.
Muutama päivä ennen joulua moottoritiellä on auto poikittain kaistalla. Ystäväni kertoo puhelimessa siskolleen lähestyvänsä tilannetta liikenteessä ja pysähtyy. Takanatulevan auton kuljettaja ei kiinnitä ajoissa huomiota ja ajaa 100km:n tuntivauhdilla suoraan ystäväni pysähtyneen auton perään. Ystäväni auto rutistuu kahden muun auton väliin, airbagit laukeavat ja hän on puristuksissa kaiken tapahtuneen keskipisteessä. Puhelin lentää jonnekin mutta sisko kuulee tapahtumat linjan toiseen päähän -myös ystäväni viimeiset sanat "mä en saa happee, mä en saa happee!" Sisko sanoo "Rakastan sinua" ja soittaa hätäkeskuksen numeroon 112 tietämättä edes missä kolari on tarkalleen tapahtunut.
Teho-osastolla selviää että 9 kylkiluuta on poikki, keuhkot lytyssä, perna rikki ja lantion luut on kiireellisesti ruuvattava leikkauksesa paikalleen. Leikkaus onnistuu hyvin. Saan tekstiviestin ystävältäni joulupäivänä:
"Näillä eväillä synnytin eilen täydellisen tyttären. Hänen hautajaisensa ovat kun mä pääsen pyörätuoliin..."
Ystäväni raskaus oli edennyt raskausviikolle 21 mutta kolari oli pienokaiselle liian suuri haaste pienen elämänsä alkumetreillä. Ystäväni joutui synnyttämään kuolleen tyttärensä alateitse huolimatta oman kehonsa tilasta.
Ystäväni soittaa minulle perjantaina sairaalasta. Hän kuulostaa hengästyneeltä koska hänen keuhkonsa keräävät nestettä jota on aamulla niistä imetty 6 dl. Hän kuulostaa omalta ihanalta itseltään mutta välillä kovin väsyneeltä. Hänen äänensä murtuu sydäntäsärkevästi kun hän kertoo kuinka kauniin tyttären hän synnytti ja että haluaisi itkeä muttei vielä pysty koska kylkiluut eivät sitä kestä. Keskustelemme siitä että prosessi on pitkä ja surulle on annettava aikaa.
Hyvät uutiset olivat että muutaman päivän päästä hänet siirretään kotikaupunkinsa sairaalaan jossa hän on nyt sitten ainakin seuraavat 4 viikkoa.
Puhelun päätteeksi hän omaan sarkastiseen tapaansa kiteyttää kuinka takanatulevan autonkuljettajan joulu on nyt varmaankin mennyt pilalle koska hänen autonsa meni korjaamolle ja vakuutusbonuksetkin menivät taivaan tuuliin...
Lähes päivittäin luemme vastaavanlaisia uutisotsikoita liikenneonnettomuuksista. Ne eivät meitä herättele ennen kuin ne osuvat omalle kohdalle tai lähipiiriin. Kirjoitin tämän tarinan jotta tuo karu otsikko saisi merkityksen ja herättäisi juuri Sinut ajattelemaan kuinka pienestä elämä voi olla kiinni. Tässä kolarissa on sittenkin yksi kuolonuhri ja paljon sellaista jota ei pahimmalle vihamiehellekään toivoisi.
Pidä riittävä turvaväli.
Keskity liikenteeseen jokaisena hetkenä.
Ja lopuksi: Kiire voi koitua kuolemaksi.
Jutta Brandt
Lisäys 30.12.2013
Tänään on vahvistunut tieto että molemmat ajokaistat olivat pysähdyksissä kun peräänajo tapahtui.
Rauhallisuutta kaikille uuteen vuoteen! Pidä riittävä turvaväli. Keskity liikenteeseen jokaisena hetkenä.