KYSYMYS: Olemme olleet nelisen vuotta naimisissa, kummallakin ero takana. Olemme 66–68-vuotiaita. Minulla oli viisitoista vuotta yksinoloa.
Arvomaailmamme ovat erilaiset, mutta kunnioitamme toisiamme. Mutta mutta, ilo tuntuu katoavan elämästäni, aikaisempien keskustelujemme ”lupausten” kaatuessa kuin huonosti tehty heinäkasa. Mieheni on (sisäsyntyisesti) pihtaaja, senttien laskija, tarjousten perässä juoksija, kauppamatkat ovat joka hyllyn kautta kulkemista.
No ei kai se mitään, mutta kun kodin lämmöstä pihdataan, lasketaan sähkönkulutusta jne, niin oma (sisäsyntyinen sekin) hyvä olo ja toisen huomioiminen kodissa saa kylmää kyytiä näillä asenteilla. Säästön ymmärrän, mutta kun rahasta ei ole puutetta, ei todellakaan, niin pihtaminen on alkanut rassata ja kodin kylmyys (lattian lämpö välillä alle 15 astetta).
Samoin likaisuus ja kaljan kittaus ottavat nyt ylivoimaisesti päähän. Yritän perussiivota, toinen kysyy miksi pitää??! Minulle kodin siisteys on oleellinen ja itsestäänselvä asia. No tässä jotain, voiko näiden yli päästä, kun keskustelussa ei päästä puusta pitemmälle? Vitsit ja ilo ovat nyt kaukana.
VASTAUS: Kiitos viestistäsi. Voin kuvitella pettymystäsi, kun elettyäsi pitkään yksin ja sitten löydettyäsi uuden elämänkumppanin, yhdessäelo onkin nyt hankalaa ja kaikkea muuta, kuin mistä olit haaveillut.
Kertomasi perusteella kuulostaa, että olette tulleet parisuhteessanne itsenäistymisen ja eriytymisen vaiheeseen. Sille vaiheelle on tyypillistä, että aluksi toisen hyvältä tuntuvat tai ainakin siedetyt ominaisuudet alkavat ärsyttää. Teidän tapauksessanne niitä voisivat olla miehesi tarkkuus taloudenpidossa, joka tuo toki turvallisuutta, ja sinun huolehtimisesi kodin siisteydestä, joka lisää yhteistä viihtyvyyttä.
Alun ihastumisvaiheessa on helppo rakastaa toista ja hänen erilaisuuttaan. Kaikenlainen läheisyys on silloin suurta. Tässä parisuhteen vaiheessa otetaan etäisyyttä. Nyt testataan sitoutumista ja tunteiden kestävyyttä. Tämän vaiheen peruskysymyksiä on, voinko/tahdonko rakastaa, tai edes sietää, toisen erilaisuutta. Onko hän minulle rakas sellaisena kuin on, kaikkine ominaisuuksineen?
Mikäli oppikirjoja on uskominen, tämän hankalan vaiheen jälkeen seuraa kypsän parisuhteen kolmas vaihe: kumppanuus. Siinä molemmilla on omaa tilaa hengittää, liikkua, elää ja teillä yhdessä on vahva side, joka pitää teidät yhdessä. Suhteessa on riittävästi etäisyyttä ja tarpeeksi läheisyyttä, että teidän molempien on siinä hyvä olla. Vanhan sanonnan mukaisesti rakkaus ei ole toistensa silmiin tuijottamista, vaan samaan suuntaan katsomista. Alkuvaiheen silmiin tuijottelun ja tämän vaiheen selän kääntämisen kautta voitte päästä vielä tuohon: käsi kädessä ja rinnakkain kohti tulevaa.
Toivon teille kestävyyttä päästä tämän hankalan vaiheen yli ja riittävästi toivoa, että voisitte vielä löytää toisissanne sen miehen ja naisen, johon alun perin ihastuitte.
Perheneuvoja Paula
16 kommenttia
shiwan8
30.5.2014 14:08
Aika nuorekasta tekstiä 7kymppisiltä. Kukahan näitä juttuja kirjoittelee kun hommat ei pysy kasassa sitten millään.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
1a1
30.5.2014 14:56
Tuntuu epäuskottavalta, että 70-v ihminen kysyisi neuvoa netistä city.fi-palstalta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
haloo?
31.5.2014 09:07
Miksei? Nykypäivänä 70v. Ei ole kalkkis ja vanha, heillä on rahaa, terveyttä ja aikaa! Oma anoppini meni naimisiin 65 vuotiaana ja fyysisesti paremmassa kunnossa kuin minä!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
6.6.2014 14:57
Olet sitten aika huonossa hapessa tai anoppisi poikkeustapaus.
Franny_Berry
31.5.2014 12:54
Awww <3 Olipa hauska! Pihtarit pitäis ampua kaikki kuuhun, nih!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Dia
31.5.2014 17:48
Ymmärän hyvin, että toisen nuukuus ja epäsiisteys ottavat päähän.
Olennaista onkin se, että pystytkö elämään sellaisen kanssa, joka ei miellytä ja jota et voi muuttaa?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
en palelis
1.6.2014 22:18
Ei kai se mies voi yksin kodin lämpötilasta päättää? Jakakaa huoneittain, jollei muuten toimi. Kumpikin valitsee lämpötilan siihen huoneeseen, missä aikoo aikaansa viettää.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Dia
2.6.2014 02:13
"Ei kai se mies voi yksin kodin lämpötilasta päättää?"
Näköjään voi. Jotkut luulee, että sukupuolen perusteella voi määrätä muita.
shiwan8
4.6.2014 07:28
Juu, niin luulee, hyvinkin selvästi. Myös sen, miten toinen valitsee oman aikansa viettää, miten toinen pukeutuu, miten monesti useammin kuin kerran viikossa toisen pitää siivota, millaista musiikkia saa kuunnella, miten toinen rahansa (talouskustannuksien jälkeen jäljelle jääneen osan) käyttää, kenen kanssa toinen saa keskustella, onko toisella yksityisyyden suojaa vai ei, miten toinen saa puhua asioista vaikka itselle ei aseta mitään sääntöjä, saako toinen puolustaa itseään henkistä tai fyysistä väkivaltaa vastaan vai ei, mistä toinen joutuu kantamaan vastuun täysin riippumatta siitä onko syyllistynyt väitettyyn tekoon vai ei jne.
Franny_Berry
4.6.2014 11:09
Tuosta Siwan kommentista koskien pukeutumista tuli mieleeni keissi ei niin kauankaan sitten: Herra ilmaisi minulle, että mun pitäisi pitää hiukan enemmänkin paljastavia vaatteita (myös yleisellä paikalla, toim. huom). Jonkin aikaa myöhemmin sain kuulla kauheaa raivoa siitä, kun mulla oli huulipunaa mennessämme ulos syömään (taisi sanoa, että vain huorat käyttää huulipunaa tmv.) Niin ensinnäkin, mä en vieläkään ymmärrä ihmisen logiikkaa tossa kohtaa ja toiseksi, häh?! :D Joo ei, en käytä yhtään erilaisempia vaatteita edelleenkään ja kävin ostamassa uuden punaisen huulipunan. (Kys. ihmisen kanssa mulla ei luonnollisestikaan ole enää mitään tekemistä).
Olen toistuvasti ihmetellyt miten vaikeaa ihmisten onkaan elää harmoniassa toistensa kanssa. Suosittelen yksinoloa, edelleenkin ;)
Dia
4.6.2014 23:39
Franny: juttusi mies vaikuttaa epävarmalta kontrollifriikiltä.
Dia
4.6.2014 23:42
Franny: kyllä ihmiset voivat elää harmoniassa, kunhan kunnioittavat toisiaan riittävästi ja seurauksena kohtelevat toisiaan asiallisesti.
Jos osaa käsitellä ongelmansa, ei tarvitse myöhemmin luetella ikivanhoja litanioita kokemistaan vääryyksistä.
Franny_Berry
5.6.2014 10:50
Dia, luultavasti onkin, en jaksa(nut) ottaa selvää :) Niin, toisten asiallisesta kohtelustahan tässä lienee olevan kysymys koko ajan... Tai vähintään kyvykkyydestä kompromisseihin.
shiwan8
6.6.2014 14:58
Dia tuossa sitten kiteyttikin hienosti, paino erityisesti sanalla "ongelmanSA".
hepskukkuu112233
5.6.2014 04:18
Sano sille että ihmiset asuvat siisteissä kodeissa, siat asuvat sikolätissä! ;) Siksi siivoat. Ja aika kamalaa jos joutuu kylmässä asumaan. Pistä patterit päälle ja valita sille että sulla on kylmä! Ei tuollainen ole ihmisen arvoista elämää. Voi asua teltassa jos tahtoo likaista ja kylmää. Ja vielä kaljan kittaus, huh! Kyllä on niin stereotyyppisen juntin elkeet! ;)
Frannylle, sulle on aivan hullu mies!!!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
licence27
7.6.2014 02:13
Mikäköhän mahtaa olla perusteena 15 asteen huonelämpötilalle? Jos sillä yritetään jotain säästää niin milläköhän ilmastoinnilla asunnon tällä erää niin viileäksi saa?
Jos lattian läpötila on alle + 15 niin paljonko on sitten katon rajassa. Jos puhtaasti nukkumalämptilaa hakee niin ei houkuttaisi mikään + 27. Kun on muutama herkkä huonekasvi niin termostaatteihin täytyy kesälläkin säätää + 15 siltä varalta että yöllä lämpötila laskee ja muistettava illalla pistää kaikki räppänät kiinni.
Vastaa kommenttiinVäärissä asioissa säästäminen maksaa. Minäkään en siivoamista rakasta. Jos ei tykkää siivoamisesta+ lämpimästä kodista niin näköjään voi tehdä Lammilaisittain pressusta ja muovikasseista tien varteen oman majoituksen ja nukkua maalattialla taivasalla ja olla onnellinen.
Vastaa kommenttiin