KYSYMYS: Hei, olemme olleet yhdessä vaimoni kanssa 20 vuotta (3 vuotta nuorempi), meillä on 2 lasta joista toinen aikuinen. Kaikki on mennyt hyvin, tietenkin välillä alamäkiä, mutta se on normaalia. Nyt 3 viikkoa sitten vaimoni ilmoitti yksi yö kun olimme juhlineet, että hän haluaa muuttaa pois, ei kuulemma enään rakasta sillä tavalla minua. Puhuimme yöllä paljon, sekä tulevina päivinä, hän ei kuitenkaan ole vielä muuttanut, enkä tiedä onko hän ihan varma siitä. Kun riitelemme emme huuda emmekä paiskaa tavaroita vaan asioista puhutaan rauhallisesti. Itse en saa mitään hyvää vastausta, hän sanoo, että otetaan päivä kerrallaan. Minulle tämä on todella hankala tilanne kun kuitenkin rakastan häntä ja sitten olen löysässä hirressä.... Ilmeisesti kaikki hänen ystävänsä tietävät mitä tulee tapahtumaan paitsi minä.

Olen ehdottanut terapiaa, mutta hänen mielestä se on ajanhaaskausta. Yritän antaa hänelle tilaa ajatella asoita, juhlimassa hän on käynyt, mutta itse ei oikein ole siihen intoa tai tarvetta. Tiedän, että minä olen se joka kaipaa läheisyyttä ja hän taas ei niin paljon. Haluaisin jatkaa ja itse tehdä muutoksia niihin asoihin jotka eivät toimi. Hän on epävarma, horoskooppimerkit eivät kuulemma sovi yhteen (Kauris ja Leijona) mihin en itse oikein usko. Monesti tuntuu siltä kun hänen sanat tulisivat hänen kaverin suusta. Olen lukenut nyt paljon asioista, mutta jos vain toinen haluaa niin tilanne on todella hankala. Miten tästä eteenpäin, odottamalla ja keskustelemalla?

Ahdistunut, 47 v

VASTAUS: Kiitos kirjeestäsi. Kerrot olevasi tilanteessa, jossa puolisosi haluaa muuttaa pois yhteisestä kodistanne ja pitkästä yhteisestä suhteestanne ja, että tämä tieto tuli sinulle yllätyksenä. Kuitenkin puolisosi saattaa olla harkinnut tätä ratkaisua jo pitkään ja tuo ilta oli se vain se hetki, jolloin hän sanoi sen ääneen. Mainitset kirjeessäsi, että rakastat puolisoasi ja olisit valmis tekemään paljon töitä suhteenne eteen, mutta puolisosi ei kuitenkaan ole valmis lähtemään pariterapiaan. Hän ei ole myöskään halukas vastailemaan suoriin kysymyksiin liittyen suhteeseenne ja sen tulevaisuuteen. Hän sen sijaan perustelee päätöstään eri tavoin, esimerkiksi etteivät horoskooppinne sovi yhteen. On hyvin ymmärrettävää, että tallaisessa tilanteessa saattaa tuntea olonsa ahdistuneeksi ja epätoivoiseksi.

Pitkäaikaisissa suhteissa puolisoiden erilleen ajautumiseen saattaa liittyä monenlaisia tapahtumia elämän varrelta. Joskus jotakin merkityksellistä – jotakin, joka on ehkä jäänyt huomaamatta – on tapahtunut jo kauan aikaa sitten ja se on saattanut olla se hetki, josta lähtien puoliso on pikkuhiljaa ajautunut kauemmaksi. Se saattaa olla puolison omassa elämässä tapahtunut iso muutos tai merkittävä tapahtuma, joka on käynnistänyt muutoksen hänen näkökulmastaan. Voisiko tällaista löytyä puolisosi elämästä? Tai yhteisestä elämästänne? Saiko puolisosi siinä tilanteessa tukea?

Joskus päätöksen perustelemiseen liittyy hankaluutta, erityisesti, kun ei haluaisi loukata toista omalla toiminnallaan. Koska ollaan eletty elämää yhdessä jo kaksikymmentä vuotta, niin puolison hyvinvointi on tärkeä asia itselle, vaikka tilanne on vaikea ja haluaisi erota. Toisinaan siihen saattaa liittyä asioita, joita ei halua tai pysty jakamaan. Saattaa joskus olla esimerkiksi tilanne, että on saanut erityistä huomiota tai kokenut läheisyyttä jonkun toisen kanssa, eikä halua kertoa siitä.

Kerrot myös läheisyyden tarpeestasi ja mainitset, että se on suurempi kuin puolisollasi. Joskus meillä on uskomuksia toisistamme, joita emme ole sanoneet ääneen. Saatamme uskoa, että toinen ei kaipaa läheisyyttä, mutta emme tule koskaan oikeastaan keskustelleeksi, onko todella niin tai millaista läheisyyttä toinen tarvitsisi tai itse tarvitsemme. Ihmisellä on kuitenkin olemassa perustarve sosiaalisuuteen ja läheisyyteen.

Epävarmassa tilanteessa toivomme usein, että asioihin saataisiin selkeyttä. Toivomme, että puoliso osaisi sanoa suoraan, mikä tilanne on, voiko sitä korjata tai miten se etenee. Näin suurissa elämänmuutoksissa usein kummallakaan ei ole kuitenkaan selkeää karttaa siitä, miten asiat etenevät. Sen sijaan tilanteeseen liittyy paljon sekä toiveita että pelkoja, mutta niistä ei pystytä enää yhdessä puhumaan. Mainitset, että puolisosi käsittelee näitä asioita ystäviensä kanssa. Mutta mikä sinulla on tilanne? Onko sinulla keskustelukumppania, läheistä ystävää tai tuttavaa? On olemassa myös muitakin mahdollisia tahoja keskustelemiseen. Yhtenä vaihtoehtona on hakeutua pariterapiaan ilman puolisoa, joka on myös tavallista, jos puoliso ei halua tai pysty osallistumaan. On olemassa myös eroryhmiä, jossa saa kuulla ja jakaa omia ajatuksiaan ja tunteitaan vertaisryhmässä.

Tässä hetkessä pysähtyminen, omaa elämän läpikäyminen ja miettiminen saattaisivat auttaa tuomaan selkeyttä omasta näkökulmasta. Mitkä olivatkaan ne itselle tärkeät arvot ja asiat elämässä? Ketkä ovat itselle tärkeät ihmiset puolison lisäksi; läheiset sukulaiset, ystävät ja tuttavat? Minkä tekemisestä nauttii tai onko jokin itselle tärkeä harrastus? Elämän vaikeissa paikoissa on erityisen tärkeää myös omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, esimerkiksi luonnossa liikkuminen, jotta jaksaa sitten käsitellä näin raskaita asioita. Ajan kanssa asiat tulevat varmasti selkiytymään, vaikka se ei helpota oloasi juuri tällä hetkellä. Toivon sinulle voimia kestää ja elää sen epävarmuuden kanssa, jonka tämä tilanne on tuonut eteesi.

Kaikkea parasta sinulle toivottaen
perheneuvoja Sari