Onko joulukuusi hankittu?
Onko joulukuusi koristeltu?
Muistithan lähettää joulukortit kaikille?
Onhan joululahjat muistettu ostaa jokaisella kumminkaimanserkullekin?
Tulihan lapsille pelkkiä kymppejä ja ysejä?
Osaavathan lapset nyt käyttäytyä?
Olethan itse muistanut meikata ja käydä kampaajalla pukkia varten?
Onko jokainen nurkka varmasti siivottu?
Muistithan siivota saunan lauteiden alta myös kaakelien välit?
Olethan käynyt salilla, että olet hyvässä joulukunnossa?
Onhan kotisi kuin sisustuslehdestä?
Olethan tehnyt varmasti ihan kaikki jouluruoat itse alusta loppuun?
Jos vastasit johonkin kieltävästi, mene peilin eteen.
Joulu on suoritus, joka pitää mennä täydellisesti nappiin!
Vai pitääkö sen sittenkään olla?
Chillaa hei ny vähän. Tää on joulu! Joulu on monille liiallista hässäkkää. Pitäis muistaa kiireettömyys. Pitäis muistaa lepää. Ota iisisti. Ei maailma lopu jos et olet täydellinen.
Rauhallista joulua!
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä
ps. Jos aiot viettää joulun kaapissa, niin siivoa sitten se kaappi.
Ensimmäisen kerran lumiukko -animaatio esitettiin Suomessa lineaarisessa televisiossa jouluna 1983. Toisen kerran lumiukko näytettiin vasta jouluaattona 1989.
Heräsin tänään todellisuuteen, että yksi ihminen maailmassa kuvitteli minun ajattelevan, etteivät työntekijät ole ihmisiä. Tämä väärinkäsitys on heti korjattava.
Ehkä olen viimeaikoina blogannut liikaa tehokkuudesta ja tuottavuudesta ja sensuuntaisten viestien määrä on jättänyt varjoon perusajatuksen, jonka kirjoitin kirjassani 2005.
Ei ole olemassa yritystä
Yritys on vain työkalu. Läjä paperia. On olemassa vain työyhteisö, yhteisö, jossa on ihmisiä. Ihmisiä, jotka yhdessä toteuttavat yhteistä missiotaan. Jokainen ihminen on rajallinen, kukaan ei siinä mielessä ole ihmeellisempi kuin toinen. Siksi ihmiset tarvitsevat toisiaan.
Vaikka joskus joutuu toteuttamaan matematiikan pakottamia päätöksiä, ei se silti muuta yrittäjän sielua. Yrittäjän sielu on ihmisen sielu ja sydäntä aina sattuu jos joutuu toteuttamaan excelin toteuttamia päätöksiä. On minullekin joskus sanottu rumasti työntekijän toimesta. Suutuksissaan ihminen saattaa sanoa kaikenlaista. Minua se rumasti sanominen sattui. Ikäänkuin pomolla ei olisi mitään ihmisarvoa. Kuitenkin jokainen yrittäjä on ihminen ja yrittäjä haluaa kohdella ihmistä ihmisenä.
Vastikään tehtyn tutkimuksen mukaan juuri pienissä yrityksissä ihmiset ovat tyytyväisimpiä työoloihinsa. Pienissä yrityksissä joutuu tekemään kaikenlaista ja se on myös voima: pääsee tekemään kaikenlaista.
Yritys rakastaa asioita ja käyttää ihmisiä.
Yrittäjä rakastaa ihmisiä ja käyttää asioita.
Taloustiede näkee ihmiset yrityksen resursseina, joita voi käyttää ja jotka ovat kiinteitä kustannuseriä. Ihnimilliset resurssit ovat vaikeimpia hallita. Luontainen yrittäjä näkee ihmiset työkaverina, yksilönä, uskoo ihmiseen ja siihen, että yhdessä saadaan aikaan kustannuksia suurempia tuloksia.
Kun olemme yhtä tiimiä, soudamme yhteen suuntaan, pääsemme varmemmin perille. Pomo on siis yhtälailla samassa veneessä kun työntekijä. Ruokkikaamme yhteistä henkeä työpaikalla. Viedään laivaa samaan suuntaan, ymmärretään myös taloudellisia faktoja näinä vaikeina aikoina. Rakennetaan yhdessä hienompi Suomi ja hienompi tulevaisuus. Otetaan enemmän Supercellin henkeä työpaikoille.
------
Lähetä viesti verkkopalvelusta tai soita asiakaspalveluumme. Tähän sähköpostiin ei voi vastata."
Viestissä ei ole kerrottu minkä näistä kuudesta roolista lasku on eli minkä roolin laskusta on kyse eikä edes sitä onko se henkilökohtainen lasku vai lasku firmalle.
Jos joku Tapiolan edustaja lukee tämän, kaivakoon laskun ja lähettäköön johonkin kuudesta sähköisestä laskutusosoitteestani, jotta saan sen joko suoraan kirjanpitojärjestelmään oikeasti sähköisenä tai omaan henk koht verkkopankkiin sähköisenä.
Nyt mä joudun käymään kaikki 6 eri asiakkuutta läpi ja kaivamaan sieltä mahdolliset laskut. En todellakaan halua tällaista palvelua.
Paperiton laskutus säästää aikaa. En vain tiedä kenen aikaa.
Sähköinen laskutus hakee vielä paikkaansa. Hyvä homma, mutta vaatii pitkää pinnaa.
Olen ollut tässä media-alalla nyt vasta toista vuotta, joten en voi kehua kokemuksella mutta olemme silti saaneet paljon aikaan ja City on malliesimerkki siitä miten perinteinen paperilehti käännetään digibisnekseksi ja saadaan kaupan päälle vielä lehteäkin tuotettua. Olen ollut 17 vuotta viestinnän ja markkinoinnin parissa yrittäjänä ja Suomen Lehtiyhtymän hallituksessa tehnyt joitain havaintoja jotka nyt muotoilen tähän ehdotuksen muotoon.
Ehdotukseni miten Suomalainen mediakenttä pelastetaan
1. YLE:lle lisää budjettia ja YLEn video-, kuva- ja tekstisisällöt open sourceksi
Kaikki lähtee sisällöstä. Suomalaiset tarvitsevat laadukasta suomenkielistä sisältöä ja sen saatavuus pitää turvata. YLE:llä on koneisto sisältöjen tekoon, muilla medioilla on yhteensä YLE:ä paremmat jakelukanavat ja paremmin osaamista sisältöjen markkinointiin.
Yleisradion sisällöntuotannon budjettia pitää lisätä ja verorahoin yleisradion tuottamaa sisältöä pitää _kaikkien_ sähköisen ja ei sähköisten medioiden saada käyttää vapaasti veloituksetta. Meidänkin City Digital -digimediaperheen yli puoli miljoonaa lukijaa lukisivat mieluusti Ylenkin tuottamaa sisältöä. Sisältöjen vapaa jakelulupa kaupallisissa medioissa ei olisi keneltäkään pois.
Toisinsanoen Yleisradion TV ja uutis yms sisällöt pitää julkaista avoimen lähdekoodin kaltaisella creative commons tai vastaavalla lisenssillä, jotta niitä voidaan julkaista ihmisten luettavaksi.
Tämä ei ehkä pelasta mediaa mutta pelastaa suomalaisen journalismin ja sisällön. Samalla media voi keskittyä lukijoihin ja olla entistä asiakaskeskeisempi ja se taas saattaa pelastaa median.
2. Digitan verkot (TV ja Radio) pitää ostaa takaisin Suomeen
Digitan ja Fortumin verkkojen myynti pääomasijoittajille siirtää meidän oleellisia resursseja pääomaehtoiseen toimintaan ja nostaa kuluja suotta. Vaikka olen markkinatalouden ihminen, niin tässä on yksi kohta, jossa kannatan kansallista omistamista ihan kulttuurin ja kansamme yhtenäisyyden nimissä.
Yleisradiolle riittäisi yksi TV -kanava. Sisältöjä muut kanavat voisivat jakaa myös omilla kanavillaan toki mainoksilla höystettynä.
Netissä Ylellä olisi toki omat sivut, mutta muutkin mediat jakelisivat sisällöt kuratoituna omille yleisöilleen.
3. Arvonlisäveron muutokset pitää koskea koko toimialaa
Mikäli jotain arvonlisäveromuutoksia tehdään, niiden pitää koskea koko toimialaa. Nyt ehdotuksessa ilmassaolevat tilaajamaksujen arvonlisäveron alentaminen parantaisi lähinnä sellaisten toimijoiden kilpailukykyä, joilla on tilattavia lehtiä.
Postiluukusta kolahti tänään 1.109.823 painos kaupallisilla edellytyksillä tuotettavaa City -lehteä. Hieman nyppii se, ettei alustavassa keskustelussa ja ehdotuksessa ole vielä mitään tukea ilmaisjakelulehdille. Meillä on yhtälailla journalisteja töissä ja meitä rasittaa voimakkaat tuotanto, jakelu ja kehittämiskustannukset.
Meidän City- lehdessä ei ole tilaajamaksua, joten joudumme elämään puhtaasti mainostuotoilla. Tilaajamaksuja perivät kilpailijamme saisivat tilaajamaksujen arvonlisäveron alennuksesta epäreilun kilpailuedun ja heillä olisi kova houkutus myydä bundlena alemman arvonlisäveron tilaajamaksutuotoilla saatua hintaetua myös verkkomainonnan hintojen dumppaamiseen.
Mikäli jotain arvonlisäveron muutoksia tehdään, tulee ilmaisjakelulehtiä ja ilmaisjakelunnettisivuja tukea samalla tavalla. Meillä on myös journalisteja töissä ja heidän työpaikkoja ja vapaata journalimia pitää yhtälailla tukea ilmaisjakelulehdissä ja ilmaisnettisivuilla.
Arvonlisäveron alennus pitää samalla tavalla koskea kaikkea tilattavaa ei-digitaalista ja digitaalista kulttuuria ja uutisia ja esimerkiksi netin videovuokraamot ja pelien kuukausimaksut pitää ulottaa samaan tilattavien lehtien arvonlisäverokantaan. Muuten joku Seiska -lehti saa viihdelehtenä epäreilun kilpailuedun meidän Vivas.fi -viihdenettisaittiin verrattuna ja Aku Ankka -lataamo jää sovelluksena korkeammalle arvonlisäverokannalla ja vaikkapa Supercellin Clash Of Clans myydään korkeammalla arvonlisäverolla kuin iltasanomien tilaus vaikka molemmat ovat viihdettä.
Journalistien pitää saada tehdä tutkivaa journalismia rauhassa ilman taloudellista pelkoa. Siksi journalismia ja media-alaa pitää tukea.
Ilkka O. Lavas
kustantaja
City -lehti
City Digital www.citydigital.fi
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Lumelle on monta nimeä. Ehkäpä meillä suomalaisilla on jokin erityinen suhde lumeen. Itse ainakin rakastan lumessa peuhamista, pulkkamäkeä, snoukkaamista, laskettelua. Rakastan saunailtoja ja jäähyttelyä lumisella pihalla.
On hanget korkeat nietokset kun joulu joulu on meillä.
Lunta tarkoittavia sanoja tai lumeen liittyviä sanoja:
- hiutale, (jää)neulanen, (lumi)kide: lumikiteitä; kide-sana on alun perin tarkoittanut juuri lumikidettä
- ajolumi: tuulen kuljettamaa kuivaa lunta
- hanki: paksu maata peittävä lumivaippa tai kantavaksi kovettunut lumivaipan pinta
- hankiainen: kantavaksi kovettunut lumivaipan pinta (→ kantohanki, kestohanki, hankikanne, hankikanto)
- huove, höty: leudon sään huokoistama lumi
- huurre, härmä, kuura: pakkasen ilmankosteudesta eri pintoihin muodostamat kiteet, huurre usein pieniä kiteitä, vrt. huuru, pieniä vesipisaroita, kuura taas isoja
- hyöty, hitva, hile: hyvin pieniä lumikiteitä tai näitä pöllyämässä
- kalto, kaltto, kallo, jääkallo: jäinen tai iljanteinen kohta tiessä. Jääkallosta on väännetty vaarallisen liukasta talvikeliä tarkoittava nykykielen sana "pääkallokeli".
- kinos: pitkänomainen, usein tuulen muodostama lumikasauma
- kohva: jään päälle nousseen veden ja lumen jäätynyt seos, kohvajää
- kuurankukka: kuuran muodostama poikkeuksellisen iso kide
- loska, söltsy, iljanne: todella vetistä lunta, melkein vettä
- nietos: tuulisen lumisateen, pyryn tai tuiskun, muodostama kinos
- nuoska, suojalumi, suvilumi, rääpäkkä, mätälumi, takkala, huove: leudon sään pehmittämä lumi. Eri murteissa tunnetaan eri sanoja.
- pakkaslumi: vesiarvoltaan pientä ja kevyttä lunta, sään kylmetessä ilmankosteudesta tiivistynyttä lunta - polanne: painon alla tiivistynyt ja osin jäätynyt lumikerros
- puuteri: jauhemainen lumi (laskettelijoiden käyttämä ilmaisu)
- riite, riide, riitta, riitto, kerte, kohma, kahma, hyyde: pian maahan sadettuaan jäätynyt räntä, ohut jääkuori lumen pinnalla. Sanojen suuri määrä johtuu eri murteista ja vivahde-eroista.
- räntä: taivaalta satava vetinen lumi, joka maahan pudotessaan muuttuu sohjoksi
- siide: hienojakoinen satava lumi tai räntäinen hienojakoinen tihku
- sohjo: lunta, johon on sekoittunut runsaasti vettä.
- tiera, tilsa, paakku: kavion- tai kengänpohjaan kertyvä lumipaakku
- tykkilumi: Keinotekoinen lumi, esimerkiksi laskettelurinteiden lumetukseen tehty lumi
- tykkylumi: puun oksille härmistymällä kerääntynyt lumi
- vesihyhmä, raskas ja hyvin märkä sohjo tai luminen vesi.
- viti, nattura, utukka, höykkälumi: vasta satanut kevyt pakkaslumi
- vuotos:, uusi, vasta satanut lumi
Satava lumi:
- sataa akanpalloja/rämpsyä/pakkasenhiveniä/siitettä/jalkarättejä/aanelosia: Sataa isoja lumihiutaleita
- pyry: sakea lumisade
- tuisku: lumisade voimakkaalla tuulella tai voimakkaan tuulen mukana liikkuva lumi
Joulunaikaan kuuluu lumiukko -elokuva. Aivan mahtava ja ihana animaatio 1982 vuodelta.
Ensimmäisen kerran lumiukko -animaatio esitettiin Suomessa lineaarisessa televisiossa jouluna 1983. Toisen kerran lumiukko näytettiin vasta jouluaattona 1989.
Pikkujouluaika on semisti railakasta aikaa. Bileitä löytyy joka viikolle. Skumppa auki ja kannat kattoon. Tanssilattialla tappiin asti. Aamulla vähän väsyttää ja on pikkaisen haastavaa kömpiä työpaikalle. Duunipäivän jälkeen illalla taas helpottaa kun pääsee nauttimaan kinkusta, laatikoista, ruokapunaviinistä ja siitähän se mopo taas lähtee käyntiin.
Pikkujouluissa hyviä puolia on hyvä ruoka, verkostoituminen, kiittäminen, kertaaminen, tsemppaus, kannustus, taakse ja eteen katsominen, rento meininki mutta on haittapuoliakin jos homma ei pysy hallinnassa.
Pikkujouluaika on maksalle rankkaa aikaa
Tälläkin viikolla olisi ollut viidet pikkujoulut tai vastaavat. Jos jokaisessa nappaisi neljä lasia viiniä viiden tunnin aikana, olisin edelleen ajokunnossa, mutta olisiko se menestymisen kannalta tarpeellista?
"Jos painan esimerkiksi 70 kiloa ja juon neljä lasillista viiniä neljän tunnin aikana, promillemääräni kohoaa 0,43:een.", kertoo tutkimusprofessori Hannu Alho THL:stä.
Yksillä bileillä ei siis ole merkitystä edes ajokuntoon jos pystyy pitämään juomisen tuossa max neljässä annoksessa. Kuitenkin pikkujouluissa tulee helposti otettua enemmän. Aluksi tietenkin alkuskumpat, ruuan kanssa pari lasia viiniä, kahvin kanssa avecin ja jatkoilla pari kolme. Yhdelle illalle tulee alkoholilaskurin mukaan näin 7 annosta joka on neljänä perus pikkujouluiltana(ti,ke,to,pe) toistettuna 28 annosta, joka ylittää suurkulutuksen riskirajan. Lisäksi perjantaisin tulee helposti otettua pari enemmän ja usein myös launtaina.
Pikkujouluaika tekee vaivihkaa monesta myyntimiehestä ja yrittäjästä tilapäisen alkoholin suurkuluttajan
Tilapäisellä suurkulutuksella ei ole isoakaan merkitystä menestymiselle, jos homma ei jää päälle ja pysyy hallinnassa. Jos.
Kesällä terassilla tissuttelu vähän niinkuin kuuluu asiaan. Pikkujouluissa kuuluu ottaa. Tervetuloskumpat, snapsit porukalla, kierros kaikille, punaviiniä jouluruokien kanssa. Kuinka paljon on sopivasti ja missä kohden on liikaa on ihan jokaisen oma asia, paitsi jos muut kärsivät oman subjektiivisen riskirajan ollessa liian korkealla.
Tavallaan tilapäinen suurkulutus on hyväksyttyä ja niin kai sen pitää olla, mutta kun muut alkavat huomautella juomisesta, on syytä katsoa peiliin.
Joillain homma ei vaan pysy lapasessa
Jokaisissa pikkujouluissa löytyy ne 1 tai 2 känniääliötä, joilla homma vaan ei pysy lapasessa. Yksi ihminen saattaa pilata monen ihmisen bileet. Aamulla on morkkis ja illalla meno jatkuu. Onneksi sellaiset voi passittaa hoitoon, vai voiko? Uskaltaako kukaan puuttua virtahepoon olohuoneessa? Onko alkoholiongelma suomalaisille oikeasti edelleen sellainen tabu ettei siitä saa puhua?
Vaikka homma pysyisi lapasessa, voi edelleen olla ongelma menestymisen kannalta, jos laiminlyömme muuten terveydemme hoitoa.
Menestyvä ihminen pitää huolta myös fyysisestä kunnostaan
Usein kuitenkin pikkujouluajan, kesälomien yms jälkeen moni on ihan romuna fyysisesti. Mitä me missaamme? Missaamme sporttailun.
Hyvässä kunnossa pysyäksemme tarvitsemme säännöllisesti liikuntaa. Mieluiten hikiliikuntaa 2-5 kertaa viikossa. Pikkujouluaikana on niin kiireistä, että liikunnasta tulee nipistettyä aikaa. Vastaava ongelma on kesällä: jumppatunnit ovat kesätauolla, on liian kuuma tai on jossain vieraassa kaupungissa eikä tunne juoksulenkkejä.
Älä missaa sporttailua. Muista liikkua. Muista pitää itsesi hyvässä kunnossa myös pikkujouluaikana.
Tarkkaile juomistasi, käytä alkoholilaskuria ja jos ei homma meinaa pysyä itselläsi tai kaverillasi lapasessa, tee juomatapatesti, lähetä hänet tai itsesi hoitoon. Voit kokeilla ensin myös itse-hoitoa.
Menestystä elämääsi! Muista pitää itsesi fyysisesti, henkisesti, sosiaalisesti, älyllisesti ja emotionaalisesti hyvässä kunnossa.