Kirjoitan kokemuksista, rohkeudesta, kasvusta, brändäämisestä, markkinoinnista, yrittäjyydestä, menestymisestä, elämän ilosta, rakkaudesta, surusta, unelmista ja tavoitteista. Askel kerrallaan kohti parempaa tasapainoista kaupunkielämää.
Löysin netistä näppärän discovalon.
Klikkaat vain musat täysille, valot pimeäksi ja avaat tästä moodlight -sivuston: http://moodlight.org/
Kaikkea sitä netissä onkin. Se mitä ei ole, sitä ei tarvitse.
Menestystä ja lisää bileitä elämääsi!
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä
Lounaspöydässä lenteli kysymyksiä: Mikä liputuspäivä tänään on? Ai Runebergin päivä? Mitäs kaikkea se oikein touhuskaan? Miten videolla vedetty kansallislaulu, eli maamme laulu liittyy Runebergiin?
Mitä Runeberg sai aikaan?
Runebergin päivänä on hyvä palata vähän ajassa taaksepäin. Runeberg eli aikana, jolloin ei ollut blogeja. Some oli naisten ompeluseura tai ukkoklubi. Runeberg hengaili paljon Snellmannin ja Elias Lönnrotin kanssa ja koska frendit kirjoitteli paljon, niin Johan myös kirjoitti. Kaikki suomalaiset eivät silloin edes osanneet kirjoittaa tai lukea.
Johan Ludvig Runebergin kirjoittamia juttuja
Jos Runeberg eläisi tänä päivänä, hän varmasti blogaisi paljon ruotsin kielellä. Silloin ei ollut blogisysteemeitä eikä nettiä, niin Runebergin piti tyytyä mustekynään ja toivoa, että joku tuuttaisi tekstit painokoneeseen ja lähettäisi niitä hevoskuljetuksella jaeltavaksi kyliin ja kaupunkeihin. Runeberg tykitti tekstiä mm seuraaviin teoksiin:
- Vänrikki Stoolin tarinat 1848
- Maamme-laulun sanat (ensimmäinen runo Vänrikki Stoolin tarinat-runokokoelmassa)
- Helsingfors Morgonblad -lehti, jonka ensimmäinen toimittaja Runeberg oli (painos 400 kpl)
- Runot, 1830
- Hirvenhiihtäjät, 1832
- Runot. Toinen vihko, 1833
- Hanna, 1836
- Nadeschda ja Jouluilta, 1841
- Runot. Kolmas vihko, 1843
- Kuningas Fjalar, 1844
- Vänrikki Stoolin tarinat, toinen osa, 1860
- Salamiin kuninkaat, 1863
Runebergin aikakauden räppi oli runoutta ja sitä vedettiin sen aikaisilla soittimilla. Runebergin äidinkieli oli ruotsi ja siksi ylläolevat teokset Johan kirjoitti ruotsiksi.
Maamme laulun alkuperäissanat on Runebergin kirjoittamat
Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,Paavo Cajander on ylläolevan suomentanut Runebergin runosta.
soi, sana kultainen.
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä, rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien.
On maamme köyhä, siksi jää,
jos kultaa kaivannet.
Sen vieras kyllä hylkäjää,
mut meille kallein maa on tää,
sen salot, saaret, manteret
ne meist on kultaiset.
Ovatpa meille rakkahat
koskemme kuohuineen,
ikuisten honkain huminat,
täht´yömme, kesät kirkkahat,
kaikk´kuvineen ja lauluineen
mi painui sydämeen.
Täss auroin, miekoin, miettehin
isämme sotivat,
kum päivä piili pilvihin
tai loisti onnen paistehin,
täss Suomen kansan vaikeimmat
he vaivat kokivat.
Tään kansan taistelut ken voi
ne kertoella, ken?
Kun sota laaksoissamme soi,
ja halla näläntuskan toi,
ken mittasi sen hurmehen
ja kärsimykset sen?Täss on sen veri virrannut
hyväksi meidänkin,
täss iloaan on nauttinut
ja murheitansa huokaillut
se kansa, jolle muinaisin
kuormamme pantihin.
Tääll´olo meill on verraton
ja kaikki suotuisaa,
vaikk onni mikä tulkohon,
maa isänmaa se meillä on.
Mi maailmass on armaampaa
ja mikä kallimpaa?
Ja tässä, täss´ on tämä maa,
sen näkee silmämme.
me kättä voimme ojentaa
ja vettä rantaa osoittaa
ja sanoa: kas tuoss´ on se,
maa armas isäimme.
Jos loistoon meitä saatettais
vaikk´ kultapilvihin,
mis itkien ei huoattais,
vaan tärkein riemun sielu sais,
ois tähän köyhään kotihin
haluamme kuitenkin.
Totuuden, runon kotimaa
maa tuhatjärvinen
miss´ elämämme suojan saa,
sa muistojen, sa toivon maa,
ain ollos, onnees tyytyen,
vapaa ja iloinen.
Sun kukoistukses kuorestaan
se kerran puhkeaa,
viel lempemme saa hehkullaan
sun toivos, riemus nousemaan,
ja kerran, laulus synnyinmaa
korkeemman kaiun saa.
Runebergin vaimo väänsi kuuluisan tortun
Näkyvin Runebergin osakseen saamista kunnianosoituksista on Runebergin päivä, jota vietetään vuosittain runoilijan oletettuna syntymäpäivänä 5. helmikuuta ja joka on vakiintunut liputuspäivä. Päivää juhlistetaan syömällä Johanin vaimo Fredrikan kehittelemiä runebergintorttuja, makeita leivonnaisia, joilla Runeberg tietenkin herkutteli.
Hyvää Runeberginpäivää!
Menestystä elämääsi!
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä
Suomalaisten mediatalojen todelliset kilpailijat
Eräänä päivänä puskista tuli City Digital ja hyppäsi Suomen virallisen TNS Metrixin listalle sijalle 10. (Viikko 5/2014). Digitaalisuus pirstaloittaa mutta samalla yhdistää. Digitaalisuus mahdollistaa entistä paremman viestinnän. Mediamurros mahdollistaa entistä tehokkaamman tavan tehdä ja mitata markkinointia ja mainontaa.
Erään jättimäisen suomalaisen mediatalon johtaja tuli minulle pyytämään audienssia: "Voidaanko tavata. Sun täytyy kertoa tarkemmin mulle mitä
te oikein teette. Haluan oppia.". Sanoin, että voin tavata ja voin kertoa mitä olemme tekemässä, mutta yritin vakuuttaa, että oppimassa tässä kaikki ovat. Ei kukaan ole näitä juttuja ennen tehnyt. Ei kukaan ole ennen ollut näin voimakkaassa mediamurroksessa mukana. Siksi pitää olla tuntosarvet herkkinä ja valmis kaikenlaisiin kokeiluihin.
Mediamurros on siinä pisteessä, että isoja toimialan järjestelyjä tehdään kiihtyvällä vauhdilla. Painoalan toimijat konsolidoituvat. Digitoimijat verkottuvat. Media pirstaloituu ja tulee independent -medioiden keskittymiä, jotka yhdessä ristiinmarkkinoivat ja auttavat toisiaan menestymään. Independent medioita ostetaan. Mediatalot perustavat omia verkkokauppoja ja alkavat etsiä uusia liikevaihtovirtoja.
Suomalaiset mediatalot voivat menestyä vain yhteistyöllä
Monen suomalaisen mediatalon digitaalisen puolen tärkeimpiä sisääntulolähteitä on Google ja Facebook. Näkeekö kukaan tässä mitään uhkaa? Google ja iso F ovat tärkeitä kumppaneita, mutta he myyvät bulkkia ja blindiä mediatilaa kymmenesosalla siitä, millä suomalaiset mediatalot. Ei ihme, että Facemainonta ja Googlemainonta on niin yleistä. Digimainonnassa kannattaa tehdä monessa tavassa.
Emme voi mitenkään pärjätä bulkkimediatilan myynnissä jollemme pysty luomaan medioita yhtä isolla volyymillä ja yhtä pienellä mediatilan tuotantohinnalla kuin Google ja Facebook. Mediatilaa ja kilpailua bulkkipuolella on jopa liikaakin, mutta premium puolella, sisältöbisneksessä, sisältösivustoilla laadukas mediatila on usein kortilla.
Laatubrändien brändimainontaa voi tehdä vain laatubrändeille sopivilla saiteilla. Googlen blind verkko ei siihen käyttöön laatubrändeille sovi ja Facebookissa ei (ainakaan toistaiseksi) ole kunnon paraati-brändimainontapaikkaa. Tässä on pelipaikka laadukkaille medioille. Tässä laatumedioiden pelissä mekin olemme mukana.
Laadukkaiden medioiden tulee liittoutua ja tarjota mediatilaa kimpassa myytäväksi brändeille. Suoramyynti mediatoimistojen kautta puhelu-tapaaminen-tarjouspyyntö-tarjous on perinteinen mahdollisuus, mutta uskon, että automaatio lisääntyy tällä puolella voimakkaasti. Toki tapaamisia tarvitaan, mutta monessa kohtaa kohderyhmät on helppo valita myös Adformin tapaisten mainonnanostamisjärjestelmien kautta.
Suomeen todennäköisesti syntyy Adformin lisäksi muita yksityisiä markkinapaikkoja, joiden kautta voi ostaa isommassa köntässä brändisaiteilta brändimainontaa.
2016 vuoteen mennessä 25% mediabudjeteissa on digitaalisia
Suomalaiset mediatalot voivat yhteistyöllä, ristiinmarkkinoinnilla, ristiinnostoilla, yhteisillä uutisaggregaateilla sekä yksityisillä suomi-markkinapaikoilla varmistaa, että suomimedioista on jatkossakin helppoa ostaa laadukasta brändimainontaa ja että kävijät löytävät uutisemme jatkossakin.
Yhteistyö mahdollistaa myös sen, että suomalaiset mediatalot saavat oman osansa mainoskakusta ja että median ostaminen on jatkossakin riittävän helppoa ja tehokasta. Neljännes mediakakusta on iso raha. Konsolidoituminen ja yhteistyöverkostojen tiivistyminen jatkuu tulevaisuudessa voimakkaasti.
Suomalaisten mediatalojen pärjääminen pitää suomalaista kulttuuria ja kieltä yllä ja mahdollistaa suomalaisten brändien menestymisen.
Ilkka O. Lavas
City Digital Oy
http://www.citydigital.fi
Ilkka O. Lavas
Sarjayrittäjä
Putouksen miksi toistan toistan asioita asioita on hyvä kysymys. Brändääminen, johtaminen ja opettaminen ovat sinänsä kaikki samoja asioita, että jokaisessa tavoitteena on oppiminen ja keinona toisto.
Johtajan pitää toistaa jatkuvasti yrityksen missiota, visiota ja eteenpäinmenemiskeinoja, jotta organisaatio muistaa minne ollaan menossa. Johtaja on kuin kartanlukija, joka kertoo, minne satamaan ollaan menossa. Toistoa tarvitaan, jottei määränpää unohdu.
Brändääjän pitää toistaa jatkuvasti ja muistuttaa brändin erinomaisuudesta ja syvimmästä olemuksesta. Brändin edut, ilot, coolius ja hyödyt pitää toistaa, jotta brändi erottuu muista omilla vahvuuksillaan. Toistoa pitää tehdä monen kanavan kautta, koska ihminen oppii lukemalla, kuuntelemalla, näkemällä ja osallistumalla.
Opettajan pitää toistaa asioita, kunnes oppi menee perille. Ja sittenkin asiat unohtuvat ja tarvitaan kertausta eli toistoa.
Sketsihahmon pitää toistaa omaa sketsiään niin kauan että kaikki ihmiset tajuavat sen. Variointi lisää vitsin voimaa. Marginaalista tulee merkityksellistä. Sivulauseesta tulee päälause ja lentävä läppä.
Toistan toistan toistan kunnes jatkan toistamista.
Menestystä menestystä menestystä elämääsi!
Ilkka O. Lavas
media-alan sarjayrittäjä
http://www.citydigital.fi
Mikael Gabriel feat. Chung Cvrtier - Midist on semi arvoituksellinen.
Biisin nimi midist tarkoittaa Urbaanin sanakirjan mukaan että "mitä".
Juuri sellainen olo kuuntelijalle jää, että mitä? Näin rap -kulttuurin diletanttina havaitsen, että biisissä mennään rap sceneen sisälle ja viitataan mm. Kendrick Lamarin sanoihin.
I got love for you all, but I'm trying to murder you niggasEli midist. Ei täs midist. Hyvää settii vaikken tiedä tasoi täs jutust midist. MG vetää tosi hyvin. Sanat ei oo tekoja vaan teot on sanoja.
make sure your core fans never heard of you niggas
What is competition?
- Kendrick Lamar
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä
