13.reikä

Joskus kannattaisi vaan uskoa silmiään ja jättää poraamatta. 12 reikää meni aika tyylikkäästi, mutta 13 tuotti vaikeuksia. Kivi oli jotenkin halki ja pora meni halkemasta vauhdilla läpi. Annoin poran kuitenkin laulaa niin pitkään kuin kankea riitti ja vasta sitten rupesin miettimään millä sen saa halkeamasta ylös. Ei sentään veri valunut, mutta hikeä se vaati ja isompia käsityökaluja. Kanki tuli ylös pienen taistelun jälkeen ja niin tuli myös uusi porakruunu. Sen kiven saisi ehkä halkaistua pakkasilmalla vedellä ja sahanpurulla, mutta uskon kuitenkin tilaavani paikalle panostajan ja tuokoon sitten mukanaan jotain vähän nopeampaa ainetta.

Päivän päätteksi uuniin meni mustikkapiirakka. Ohje oli marginaaliin kirjoitettu, käsin ja omalla käsiallalla, joten jos tuli hyvää tai ei onnistunut niin siitä käy kiittäminen kotitalousopettajaa, jonka nimeä en tietenkään muista.

Osuvasti päivän lehdessä pohdittiin paikallisen lukion hallinnon siirtoa ja uuden koulukeskuksen kaavaa. Paikka on järjetön, koulu tarpeeton ja jos kerran lukion hallinto lähtee niin taas on vanhankin koulun kahvihuoneessa enemmän tilaa.

Minä en ole sitä lukiota käynyt ja se oli selvää paljon ennen yhteishakua, vaikka opo oli tietenkin yrittämässä haalia sinne oppilaita joilla oli mieluummin 8.6 kuin 6.8 keskiarvo. Koulun rakennuksissa ei silloin eikä mielestäni nytkään niin isoa vikaa ole että täytyisi rakentaa monien miljoonien laitos. Vanhojen koulujen sijainnit on aikoinaan aika hyvin osattu optimoida ja vaikka varmaan edellisenkin laajennuksen louhintatyö jonkin verran maksoi niin lopputulos lepää kalliolla eikä millään paalutusta vaativalla sekalaisella turpeella.

Moottoritien katteen alla körötellään vielä pitkään alennetuilla nopeuksilla. Voi jopa olla että keskelle moottoritietä tulee tällä menolla pätkä taajamaa. TUULILASINKIN noteeraama sakkorysä hukkaputki oli vaan pakko rusoa läpi turpeen ja vellin.