Vähän harrastuksia, paljon töitä ja nukkumisesta on turha runoilla. Blogi on alkanut sinkkuuntumisen jälkeen ja varmaan loppuu kunnollisen naisen iskiessä.
Piti tänään ruveta pyöränlaakeria vaihtamaan. Melkoisen ahertamisen päätteeksi se vanha laakeri on edelleen paikallaan ja pysyy, koska uudella laakerilla kasaaminen olisi ollut mahdotonta. Laakeri on nyt siis kiristetty- ei siinä alkujaankaan juuri välystä ollut.
Vaikka merkkiliikkeessä on tiedossa merkki, malli, vuosimalli, valmistenumero, väri ja vaikka auto on käynyt siellä varustelussa niin siitä huolimatta väärä laakeri, väärä tiiviste ja toinenkin.
Teiden varsilla kasvaa kaikenlaista ja jos ei niitä kasvustoja hoideta niin kohta ei ole tietäkään näkyvissä. Tänään korjasin puominiittokonetta suurimman osan päivästä. Periaatteessa helppo pikkujuttu, mutta kun prässätty holkki halkesi ja ydin katkesi niin se tekikin helposta todella vaikeaa. Sen perään hajosi vielä naapurinkin kuormaaja ja siihen ei sitten tietenkään löytynyt sitä oikeaa letkukaraa kuin toisee päähän ja tietysti vain siihen päähän mikä oli muutenkin ehjä.
Sähköt ja letkutukset menivät tietysti uusiksi, mutta jos en olisi veturia vaihtanut ei olisi saanut hommaa hoidettua kuin raivurilla.
Päivän päätteeksi rupesin asentamaan vielä yhden tunnistimellisen valaisimen ja vastakkaiseen nurkkaan ripustin säiliön. Eka meni hyvin, mutta säiliön kiila-ankkureista yhden poraus meni seinässä onttoon kohtaan.
Avoimia rajoa, ihmisten salakuljettamista, uppoavia tai kaatuvia täyteen ahdettuja laivoa ja rekkalasteittain kuljetuksen aikana kuolleita ihmisiä.
Ilmeisesti jopa Jorma Ollila on todennut tilanteen heikoksi ja lööppien mukaan Nokian osakkeita myi summalla jota suurin osa kansalaisista ei elämänsä aikana edes näe.
Noilla kahdella asialla ei välttämättä ole yhtään mitään yhteistä, mutta kuka on ollut töissä ulkomailla puoletkaan siitä mitä minä olen tai muuten vaan matkustellut tajuaa että kaupunki on enää muurahaispesä ojitetulla eikä autiolla saarella tai valtameren takana.
Valitettavasti vaan aina löytyy niitä joille oma pesä ei riitä vaan viereinen pesä täytyy tuhota tai valloittaa ja näin ollen pesättömistä tulee vaeltavia muurahaisia yhä sankkenevin joukoin.
Ekosysteemi on huonon johtamisen takia häiriintynyt ja siitä kärsivät miljoonat ihmiset nyt ja varmasti vielä useamman sukupolven ajan.
Ihminen on kuitenkin ihminen ja kuka uskoo luojan luomiseen kuka evoluutioon. Millä tuo kaikki tappaminen, valloittaminen ja tuhoaminen saadaan lopetettua? Millä ihmiset saadaan palaamaan koteihinsa, viljelemään maata, rakastamaan toisiaan ja ainakin antamaan sen naapurinkin kasvattaa omat bataattinsa.
Tänään laikutettiin viimeiset laikut ja pääsin asiakkaan grillin ääreen. Kyllä on maisema muuttunut alun kiivisestä kannokosta melkoisesti.
Iltapäivälle oli vielä toinen pikku homma eli piennarniittoa. No se kun on vähän harvinaista herkkua niin meni pelkästään työkoneen kytkemisessä toista tuntia, koska pikaliittimien kuoret ja sisukalut olivat aika yksipuisia ja vähän muutakin hankaluutta. Siirtymälle ehjän koneen kanssa ja pimeän tullen rikkinäinen kone perässä pajalle.
Muuten olisin mennyt sinne vasta huomenna, mutta kun tuo niittokoneen veturi on buukattu muualle ja jos meinaan jollain muulla koneella sitä vetää on A tehovajaus B noston ajaksi pysäytettävä terät C tehtävä uusi kytkentä sähköille ja hydrauliikalle tai siis vanha= se millä ennen niitettiin ihan ok, mutta 73 l/ min kaasu pohjassa on ihan eri kuin 0,75 x 160 = 120. Kuitenkin kytkennästä ja lohkoista johtuen käytännössä n 80-100 l/min eikä tarvi ajaa urku auki.
Eväät on syöty tältä päivältä, mutta vähän on vielä koneessa kierroksia kiitos harjoituspelin. Olihan se aika räpeltämistä paikka paikoin, mutta yllätin itseni ja kaksi kentällistä muitakin napauttamalla pelin nopeimman maalin pallon pompittua avauksesta lapaan.
No siitä ehkä vajaa erä myöhemmin olisi tullut toinenkin kun sain nostettua maalivahdin yli, mutta vastustajan pelaajan korkea maila yläputken alta väliin viime hetkellä= rankkari. Sehän ei sit uponnut.
Pelissä oli hyvät hetkensä, mutta vastustaja latoi maaleja kuin liukuhihnalta.
Töissä ei tapahtunut mitään yllätyksellistä, mitä nyt kone sammui kertaalleen omia aikojaan. Varmaan oli taas ottanut kuuman linjan korealaiseen keskustietokoneeseen ja keskustelun päätteeksi sain cliimaksin.
Kaupassa törmäsin vanhaan tuttuun ja hänen kovasti tutun näköiseen kaveriinsa. Siinä sitten ihmettelin ensin heidän ostostensa vähyyttää ja myöhemmin kassajonoon pyrkiessäni kun kassa oli tyhjä ja kassan takaa (karannut kaunis valea) nainen tuli karkkihyllyn kohdalla vastaan.
Muuten oli asiat kohdallaan, mutta jokin karkkitarjous oli jäänyt kirjaamatta järjestelmään ja näin ollen viivakoodin lukeminen antoi väärän hinnan.
Kyllä osasi olla hieno keli tänään töissä. Harmi vaan että taas jälleen kerran kului koko aamupäivä hikisssä remontissa.
Hieno keli ei kuitenkaan ole saanut maissia kukkimaan.
Treeneistä ei jäänyt paljon kerrottavaa, paitsi se että viisikkopeliä puuttuu ja maaleja tulee kelle tulee.
Aamulla tai mitä se nyt oli ennen puolta päivää olin sellaisessa paikassa että ainoa kunnolla kuuluva kanava oli se missä Ali ja Husu haastattelivat kahta naista.
En tankkauksen vuoksi kuullut viimeistä viittä minuuttia, mutta aivan tarpeeksi että rupesi kiinnostamaan miltä se naiskaksikko mahtoi näyttää.
No siitä noin 30 kilometriä myöhemmin huomasin että levikkeellä on joku pyrkimässä kokolailla samaan suuntaan kuin minäkin yksin omalla autollani.
No en kuitenkaan hiljentäessäni vielä havainnut että katveessa oli vielä kaksi nuorta naista lisää.
Näin ollen kun pysäytin sisätiloiltaan pienen autoni (jossa oli esimerkiksi parin päivän eväät, 12 litraa juomavettä ym. ym siis polttoainetta lukuunottamatta kaikki mitä oletin tarvitsevani siihen asti että saan lattialaudat höylättyä) tajusin että auto tulee kirjaimellisesti täyteen nuorilla naisilla.
Onneksi vasta paluumatkalla poliisi pysäytti ja puhallutti, koska menomatkalla olisi ehkä saattanut olla vaikeaa selittää miksi takapenkillä ahtaasti istuvien naisten välissä on kolme kirvestä ja apparin jalkatilassa juuri sirojen säärten verran tilaa tavaramäärän seassa.
Tietyn kategorian elokuvissa tuollasesta lähtöasetelmasta päädytään kimppakivaan jonkun porealtaan äärelle, eikä naisilla ole enää automatkan puolivälissä yhdenmukaisia lyhyitä ja kireita farkkushortseja jalassa.
Valitettavasti en saanut kysyttyä edes yhden nimeä, osoitetta tai puhelinnumeroa, koska olivat kaikki ulkomaalaisia ja puhuivat keskenään venäjää.
Miten tästä päästään aamupäivän radiolähetyksen naisiin- no yksinkertaisesti sillä että kyllä se vaan oleellinen kysymys on puhuuko toinen samaa kieltä tai edes ymmärtää auttavasti.
Ehkä 12 vuotta sitten näin (lautalla Irlannin eteläpuolella) kauniin naisen ja itse asiassa ihan ensimmäinen kysymys taisi olla "mitä kieltä te puhutte" tai mistä te olette kotoisin" - hän oli siis tsekkiläinen opiskelija.
Ehkä se sitten särähtää loukkaavana korvaan kun kysymys esitetään siinä maassa missä on syntynyt tai asunut suuriman osan elämästään.
Kyydissäni ei siis tänään ollut kuin ruskettuneita nuoria naisia, itse asiassa sen etupenkkiläisen jalat oli varmaan vielä vähemmän aurinkoa saaneet kuin mun auringolta koko kesän suojassa olleet jalkani.
Melkoinen vaihtelu reilut kaksi päivää kestäneestä varaston pohjan siloittelusta.
Kun auton omistaja alkaa natisemaan saatuaan autonsa katsastuksesta hylättynä takaisin on se ainakin tällä kertaa merkki siitä että katsastaja on tehnyt työnsä ja vieläpä hyvin.
Viimeinkin yksi iäisyysprojekti lähti parempaan kotiin. Sinne menivät myös kotitekoiset Pizzat.
Luin että Kimi Räikkösen sopimus on julkaistu. Voi olla että 2 1/2 voittoa ei nähdä tällä tai ensi kaudella.
