Contour

"Mahdatkohan tajuta koskaan mihin kaikkeen rämään ja roskaan elämä kuluu" tai mihin se kaikki laatuaika on hävinnyt. Tänään päivä alkoi liian aikaisella heräämisellä, jatkui paineilmaporan varressa.

Sitten kun piti olla rauhallinen hetki ilmeni että puskulevyn niveltappi oli vailla lukitusta ja luiskatanut yhdestä korvakkeesta sivuun. Sitä sitten korjaamaan, laittamaan ruokaa ja kiroamaan Klik on vipua.

Tuossa joitain kuukausia sitten harjoittelija keräsi kiviä, eikä kauha ollut koko päivänä lukittunut. Tänään sit vihdoin puskulevyremontin jälkeen kaivon lean, taivutin lukitusvivun ja totesin että se on liian lyhyt. Sitten tietenkin pulttasin siihen jatkon ja nyt se toimii. Ärsyttävä pikkujuttu johtuen siitä että 950 kuormaimessa on 740 kuormaimesta vaihdettu Euro-Vila adabterilrvy jolla ei ole enää mitään virkaa kun viimeinenkin Vila on muutettu.

Sitten pasaputkien äärelle iltaan asti. Asiakas teki suurella vaivalla tarkan ja kireän reijän, muttei meistä kumpikaan ajatellut viereisen putken jäykkyyttä. Kun sitten kokoonpanon aika tuli havaittiin että 1/4 haaraan on upotettava betoniin tai muuten putki hajoaa täyttövaiheessa,

Tänään on saanut vähän naureskella omia ja muiden touhuja. Mun puhelimeni jääminen koneen ohjaamoon tai takin jääminen asiakkaan naulakkoon varmaan paljon ketään naurattanut, mutta se varmaan naurattaa kaikkia muita paitsi vakuutusyhtiötä että muuannen liikkeen ulkoportti oli virkaiältään vanhimmalle kuljettajalle liian kapea.

Minä vielä lähtiessä kysyin että haluaako varmasti lähteä sen pitkän vaunun kanssa sinne vai ottaisiko hitaamman ajoneuvon vaunuineen- olisi ehkä kannattanut uskoa vinkkiä tällä kertaa.

En käynyt tuhoja katsomassa, mutta ilmeisesti vapaan puolen tolpassa on kulma käynyt.

Talvella vaihdettiin akkuja kesken työmaan kun oli vähän kylmäkäynnistysvaikeuksia. Tänään sit toinen niistä vanhoista akuista meni kilpailevan firman koneeseen ja sehän lähti käyntiin ihan komeasti. Teho riittää hyvässä kelissä ja onhan toki minikoneen moottorissa ja hydrauliikassa vähemmän vastustakin.

Tiestä ja pellosta löytyi erinäinen määrä kiviä. Pellolta piti käydä vaan pieni kärki poistamassa, mutta pikkukoneella metrin syvyydessä ei tapahtunut vielä mitään liikettä. Isompi kone ja kahteen metriin, pienempi kivi penkalle ja isomman viereen reikä että sai upotettua.

Tuli siitä kallis neliömetri peltoa, mutta kallis se olisi ollut puimurin pöytä tai vaikkapa niittomurskaimen teräspalkki kiveen osuessaan.

Kyllä oli hieno päivä- ei ainakaan parempaa keliä kaivannut. Kahden työmaan ja neljän koneen välillä loikkiminen ei työtehoa paranna, mutta ilmeisesti nuo kaksi saa huomenna luovutuskuntoon. Sitten pääseekin taas paskahommiin ja toivottavasti korjaamaan toisenkin etujarrusatulan.

On siinä maajussittarelle nurmikkoa ajettavaksi. Kylvettäväksikin sen verran että voisi vetää kaksi tai kolmimetrisellä kylvökoneellakin suurimman osan ja hinattavallakin kolmimetrisellä ainakin puolet kivuttomasti. Tulee painumaan talvella, muttei niin paljon että leikkuri kärsisi.

Toisessa kohteessa levitettiin taas muutaman sentin kerros mursketta. Kova piha kun ei kone jätä jälkiä edes kuivalle nurmelle.

Euroaika on näköjään sumentanut aika pahasti johtajien käsityksen rahasta. Oli sitten takana millainen yritys hyvänsä ja tuli sitten millaisia tappioita Talvivaarasta hyvänsä niin nostetaan maksuja että tappiot ja johtajien hurjat palkat saadaan maksettua. Jos palkat ja bonukset ovat noin poskettomia näin huonona aikana niin mitä ne ovat sitten hyvinä aikoina.

Teollisia työpaikkoja on menetetty ulkomaille jo aivan liikaa. Tullaan menettämään jatkossakin ja varsinkin sellaisiin maihin joissa ei tarvitse huolehtiä sivukuluista kuten työttömyysvakuutus, tapaturmavakuutus, ryhmähenkivakuutus, vastuuvakuutus, sosiaaliturvamaksu ja sen lisäksi pitää vielä maksaa varsinainen palkka. Voi sitten kukin laskea oma työpaikkansa kohdalla paljonko lisäarvoa oman työnsä on tuotettava että on palkkansa ansainnut.

Oli aika poskettomia lukemia mitä maksetaan eläkeyhtiöiden pomoille nyt kun kohta ei Arabian astioitakaan kohta kortistella käsin Suomessa. Tietty pientähän tuo on kun vertaa millä ansioilla Nokiaa ajetaan täällä alas. Kai taidettiin jo kertoa kuinka apinakin oppi käyttämään älypuhelinta.

Kun on oman työpäivänsä tehnyt ja tänäänkään 8 tuntia ei riittänyt kuin iltapäivän kahvittomalle tauolle asti, miettii välilä kuinka tämä yhteiskunta on pysynyt kasassa näinkin kauan.

Energiansäästölamppuhumpuukia. LED lamppu- sen piti kestään kymmeniä tuhansia tunteja- kesti se pidempään kuin hehkulamppu keskimäärin, mutta hehkulamppuja olisi tuon yhden hinnalla saanut vielä viideksi vuodeksi eteenpäin. Voi toki olla että hiiri puri sähköjohdon poikki, liitos hapettui tai kytkimen jousi meni poikki, mut jos vika on lampussa voi sanoa että paskan möivät.

Lannan tuoksua on muutenkin tänään riittänyt. Voisi luulla hyväksi treeniksi Maajussiksi hakemista varten, vaikka yhden jussittaren talohan se siinäkin vieressä on. Sellainen Jussitar jonka olen tuntenut varmaan jostain esikouluikäisestä asti ainakin nimeltä ja naamalta. Kaunis on aina ollut, mutta vasta nyt kun hänellä on mies ja pari lasta tajuaa kuinka kaunis jopa niissä sinisissä puolihaalareissaan.

Olisikin niin päin että talossa olisi toinen vapaa tytär eikä kahta vapaata poikaa;)

As Good As it Gets- Katselin sen kahdesti kiitos tallentavan boxin ja kelaustoiminnon. Valitettavasti alku jäi näkemättä. Miksi ihmeessä tuokin elokuvan nimi on pitänyt suomentaa? Alkoi jossain vaiheessa naurattaa kuinka lähes kaikki sen elokuvan kohtaukset on jossain vaiheessa osuneet omalle kohdalle- en tosin nähnyt alkua, eli en ole laittanut mitään eläintä jätekuiluun tai joutunut soittamaan ambulanssia sairaalakuntoon hakatulle naapurille. Siinä vaiheessa rupesi eniten huvittamaan kun Jack ja Helen kipusivat juurikin samanlaiseen avoautoon jolla viime häiden morsion veli ajaa.

Ehkä sitten vuoden 1997 elokuvatarjonta ei ole häikäissyt kun noilla eväillä on saatu Oscareita.

Kantokuorman siirron ja paluukuorman levityksen jälkeen oli aika korjata aisaa. Iso halkeama umpeen ja katsomaan mitä naapurin isäntä puuhaa. Siellä oli sit viljakuorman alla katkennut kaksi pyöränpulttia. Oli aika talkoot vaihtaa ne ja vain toinen meni kunnolla perille.

Vettä on paikoin satanut yllättävän paljon. niin paljon että 235 mm rumpuputki oli noussut päästä ylös liki 45 asteen kulmaan ja sama juttu hieman kauempana 110/95 putken kanssa. Kun ei voi päähänkään asti täyttää niin täytyy kai ottaa pitkä pora ja tehdä reikiä tai painottaa päät betonilla ym.

Olen juomapuolella varsin huono asiakas lähes jokaiselle ravintolalle. Jopa niin huono että kolmella edellisellä kerralla olen joko syönyt tai juonut ilmaiseksi. Grillillä käyntiä ei lasketa.

Tänään osuin työmaalle hyvään aikaan, eli ruoka-aikaan. Oli hyvää lohikiusausta ja sain pian tehtyä voitavani. Sitten istahdin hetkeksi aikaa tuijottamaan formuloita ja totesin jo puolitoista kierrosta ennen selostajaa että Lotus ei maaliin kestä ja varmaankin jäähdytyskanava tukossa. Arvelin että olisi jotain sadekeliin liittyvää, mutta näköjään saimme tänään Sari Multalalle seuraajan muovinpalasen päättäessä menestyksekkään piste- ja maaliintuloputken. Ainakin niin jostain kuulin että visiirin suojamuovi aiheutti jarrun ylikuumenemisen. Todennäköisyys osua suojamuovilla siihen pieneen jäähdytyskanavaan ja saada se jäämään sinne on varmaan pienempi kuin Felipe Massan onnettomuudessa saada kypärään osuma edellä ajavan auton jousesta/jousituksen osasta. Vai oliko sittenkin kyseessä sabotaasi...

Ei jaksanut katsoa loppuun asti ja kannatti palata työmaalle eksoottisen teekokoelman ja uunituoreen mustikkapiirakan äärelle.

Entinen työnantajani oli taas päässyt avautumaan lehdessä siitä kuinka huonoja suomalaiset työntekijät ovat työn laadun ja ahkeruuden osalta. Oli ilmeisesti messuilla yrittänyt myydä uutta konettaan enemmän kuin yhden kappaleen per maa.

Oli siinä artikkelissa paljon ihan asiaakin, mutta siinä ei mainittu kuinka hyvänkin laadun saa pilattua huonolla johtamisella ja työilmampiirillä. Kun sitten joku pieni asia menee pieleen ja sitä sitten uuvuksiin asti korjataan, yöunet menevät niin ei se laatukaan voi priimaa olla.

Ehdotin jo silloin että palkkaus pitäisi pistää uusiksi ja suunnilleen niin että puolet palkasta perustuu työaikaan ja loppu on riippuvainen lopputuotteen laadusta asiakkaan ensimmäisten käyttökuukausien aikana. Käytännössä huono käyttäjä pisti koneen remontoitavaan kuntoon tunneissa ja taitava ajoin vuosia.

Perjantai ei sitten mennytkään ihan putkeen. Oli näköjään lasti muuten sopivaa tavaraa, mutta väri on räikeästi pielessä. Luiska sentään tuli pääpiirteittäin täyteen ja vastustuksesta huolimatta pistin tukimuuria vasten 100 mm styroxin. Muuri on kyllä vahvasti raudoitettu kun vertasi seiniin joihin se nojaa+ parempaa betonia. Kuitenkin arvelen että patolevy pysyy paremmin ehjänä noin ja maan paine jakautuu tasaisemmin.

Huomenna ei vaan pysty kuin täryttämään.

Päivän päätteksi oli keskustelu "vuorisaarnasta". Ehkä se oli tullut silloin ihan selkäytimestä, mutta aiheesta. Kyllä minäkin olisin siinä tilanteessa kysynyt milloin on kunkin aika mennä nukkumaan, enkä tarkoita lapsia.

Minä totesin että saarnan kohde varmaan suivaantui, koska se osui kohdalleen ja arkaan paikkaan. Lasten kasvattaminen on vanhempien tärkein homma ja vanhempien pitäisi kasvaa mukana. Kyseessähän oli siis ylireagointi ja huono sanavalinta, kuten itsellänikin peilijäällä kännykkä korvalla ajaneelle autoilijalle, mutta ehkä parempi sanoa ennen kuin mitään pahaa tapahtuu.

En lukenut lehdestä mistä ja paljonko kaupungin ja suuren rakennusliikkeen näkemykset eroavat. Olen hiljaa protestoinut tuota moottoritien katetta vastaan ja nyt kun tuli ekaa kertaa testattua uusia liikennejärjestelyjä niin kyllä paskan möivät. Huonoihinkin liikennejärjestelyihin tottuu.

Siis kate yksinään ei ole mikään suuri ongelma, mutta se kaikki muu ympärillä tehty muutos, korjaus tai tuhoaminen aiheuttaa ongelmia nyt ja tulevaisuudessa.

Ilmeisesti toiselle puolelle kaupunkia suunniteltu autokaupan keskus menee jäihin liikennejärjestelyiden tai niiden puutteen vuoksi- KUINKA HELVETISSÄ tuolle katteelle ja sen liikennejärjestelyille on irronnut lupa, vai onko se vaan niin että kun moottoritien ramppi loppuu niin sen päähän voi laittaa pystysuoran betoniseinän? Ehkä kymmenen vuoden päästä kaistat kulkevat vanhoihin suuntiin ja vanhoilla paikoillaan- ironista vaan on se että ala-asteella käsitöissä ja kuvaamataidossa aiheena oli Hämeenlinna tulevaisuudessa siis noin vuonna 2000 ja jotain.

Ainakin minun kuvissani oli parkkitaloja ja autoja kolmessa kerroksessa. Joku taisi sellaisen parkkitalon tehdäkin käsitöissä askartelutikuista ja ohuista vanereista.

Tulipahan perjantaista pitkä. Niin pitkä ettei jaksanut jatkaan hyvin alkanutta 4.4 km lenkkien sarjaa. Tuli sentään käytettyä pizzalahjakortti ja hyvää oli. Ekaa kertaa pääsin tilaamaan ilman jonoa ja olihan se outoa kun ei tarvinnut maksaa mitään ja tilauskin oli kaavakkeessa valmiiksi räätälöitynä. Ainoa mitä mitä kaipasin oli ruokaseuralaiseni siltä reissulta kun lahjakortin sain.

Kaupungin korkovirhepaikassa saatiin ensimmäinen hiekkalaatikko kokolailla täyteen. Kokolailla, mutta ei kokonaan, koska kaksi pientä putkea vielä puuttuu sekä kantavien väliseinien kohdat.

Noin klo 22 kotiutuneena voi todeta päivän menneen hieman huonosti. Paivällä suunnilleen kaikki meni pikkuhiljaan eteenpäin, mutta siinä noin klo 20 jo kotona käyneenä, syöneenä ja jo muutaman kuution siirtäneenä ja tiivistäneenä puskulevyllä pihakaivon teleskooppi palasiksi.

Ensinnä täytyy kiittä onnea siitä että oli torstai ja että on rautakauppa auki klo 21 asti ja että siellä oli osia. En ole ollut kyseisen kaupan suuri fani, mutta tänään tuli kyllä niin hyvää ja ripeää palvelua että hymy nousi huulille. Sain siis tarvitsemani osan ja vieläpä siten ettei tarvinnut ostaa kallista valurautakantta vaan sain pelkän putken- kansi jäi kauppaan. Ihan hyvä että jäikin kun kotiinpäin ajellessa totesin että parkkipaikallahan on yksi sellainen rikki.

Vähän se lapiominen ja oma tumpuloiminen harmitti, mutta alta kahden tunnin uusi putki oli onnellisesti paikallaan. Samalla tuli tankattu ja ostettua ehkä elämäni paras hampurilaisateria. Entinen Herttarouva nykyään joku C..... Kit.... yllätti vielä enemmän kuin rautakaupan toiminta.