Ehkä tänään olisi kannattanut tehdä jotain muuta. Esimerkiksi purkaa toinen jarrusatula ja vaihtaa levyä. Auto jossa kuunneltiin päivänsädettä ja menninkäistä lapsen levyltä tuli aamulla vastaan ajatuksia aiheuttaen.
Ihan ensin tuli mieleen että tuo ikivanha rokkiballadilevy olisi voinut olla hyvä valinta esimerkiksi lahjoittaa tai muuten vaan "unohtaa" siihen autoon. Tai vaikka ostaa vanha HIM.
Työmaalle viimein selvittyäni totesin että miehiä on kentällinen, mutta yhtään patolevyä ei ole vielä paikallaan- ei siis pelkoa ulkotäytöstä. Mittamerkkivirheestä kiitos vaan ja sen korjauksista johtuen syvä laatikko ammotti tyhjyyttään ja patolevyjen puuttuessa ei päässyt kuin yhdeltä seinältä niin liki koneella että sai jotain muruja pudoteltua sisään. Päivän mittaan sitä patolevyä alkoi ilmaantua ja kokonaista yksi pieni seinänpätkä tuli lähestulkoon täytettyä ulkopuolelta.
Mitä vielä... No kannattaa käydä sotilaskodissa kahvilla. On edullista ja hyvää, vaikka munkki jäi tällä kertaa syömättä. Täytyy tosin todeta että melkoinen sokkelo se on päästä edes vessaan pesemään käsiään. Kaikkein suurin ylläri oli kuitenkin silmänruokaa, eikä kyseessä ollut miss yläaste vuodelta 1993 tai joitain. Ehkä oli siellä leipomon puolella.