Vähän harrastuksia, paljon töitä ja nukkumisesta on turha runoilla. Blogi on alkanut sinkkuuntumisen jälkeen ja varmaan loppuu kunnollisen naisen iskiessä.
Eilen tähän aikaan oli pilkkopimeää. Ei ollut edes kynttilää sytytettäväksi. Kännykän vaatimattomalla taskulampulla oli pärjättävä. Onneksi sentään kännykkä toimi ja selvisi että onkin vähän isompi alue pimeänä.
No päivä eteni sit pimeän suihkun kautta jääkaapille, kauppaan ja sitten sellaiseen paikkaan missä oli sähköä kesäkurpitsalasagnen valmistukseen, muttei valitettavasti syöjiä.
Huh mitä menoa- on ollut lähes kolme viikkoa putkeen sellainen työtahti että heikompia hirvittää ja itse asiassa vähän itseäkin.
Tietysti jos kaikki menisi ihan putkeen, suunnitellusti, eikä mikään kone koskaan hajoaisi ja pystyisi vieläpä säät ja ilmat säätämään niin olis eri meininkiä. Vaan kun ei niin ei.
En muista milloin olisin yhtä paljon upottanut maahan päivässä, viikonlopussa tai edes yhden työviikon aikana kuin perjantain ja lauantain ratoksi. Perjantaille osui vielä jo vähän myöhässä ollut Kobelcon osittainen huoltokin. Osittainen siksi että ei ollut varastossa suodatinta polttoaineelle ja muita suodattimiahan ei joka sadan tunnin välein edes vaihdeta.
Maanantaina pitäsi sit työmaalle 1 tulla kauhea lasti rakennustarvikkeita. Työmaalle 2 toivotavasti 1 kaivo tykötarpeineen ja kenties betonirenkaita.
Kuka kysyy tietä Tampereen Burger Kingiin sokealta noin klo 20:25 noin viidenkymmenen metrin päässä ravintolan ovelta. Oikea vastaus on minä.
