Contour

Pitkä yö ja paskamainen lumi. Ei siis mitään uutta paitsi radiosta kuultuna "Ron Jeremy joutui sairaalaan". Nyt siis yli 2000 elokuvan miehellä on pullistuma jossain muualla kuin housuissa.

Tulee pitkä ja työläs yö. Lunta sataa ja radiossa varoiteltiin jo tuossa pikkutihussa erittäin huonosta ajokelistä.

Kun valoisaa oli ja sain vielä apuvoimaakin mukaan niin tuli sit rikottua vähän kiviä, eikä millään tähystimellä.

Siinä pienessä lumisateessa tepastellessani ja viimeistään kotimatkalla radiota kuunnellessa mietin miten tuokin ajokeli mukamas oli huono. Jos talvella sataa lunta niin se on talvinen ajokeli siinä missä moni muukin. Huono ehkä korkeinttaan ja menee paikoin erittäin huonoksi kun tulee kinoksia tai sellainen reilun kymmen senttimetrin kerros tien koko leveydeltä.

Olen kerran löytänyt erittäin huonon ajokelin päätieltä takavetoisella ja siitä edelliseen erittäin huonoon ajokeliin on aikaa todella monta vuotta. Silloin alla oli lainattu Peugeot 205 1.4 ja pienestä koostaan huolimatta se eteni läpi kinosten ja pöpperölumen kuin juna. Niin sitä oppii ajamaan. Silloin oli niin paljon lunta ja sellaisia kinoksia ettei nykyisellä autollani olisi voinut sitä reissua tehdä jäämättä jumiin tai rikkomatta autoa.

Ilmeisesti tuolla nimellä yksikössä ajetaan enduroa. Tänään olisi ollut hyvä päivä olla tekemättä mitään. Lumityöt kuitenkin tehtynä niiden paikkojen osalta joihin tuuli oli kerennyt kinoksia kasaamaan.

Päivän päätteeksi olikin sitten vähän erilaista lumityötä kuin normaalisti. Oli siis ideana saada lumi jäämään paikalleen kovaksi ja kantavaksi kerrokseksi. Ei oikein meinannut kovettua ja kovilla tulee se auto olemaan millä tuo rata kierretään.

Villi peli se varmaan on kun 106 pösön koriin on istutettu parilitrainen kone etupenkkien taakse.

En pidä ääntäni millään tavalla naisellisena. Kuitenkin joku lehtimyyjän ketale luuli vakavissaan yrittävänsä tehdä kauppoja jonkun naispuolisen kanssa. Ei joko kuullut tai ymmärtänyt.

Eikä siinä vielä kaikki. Varaosien hausta palatessani oli puhelimeen tullut viesti "soita"- se numero näytti kiusallisen tutulta ja arvelin että joku kaveri tai asiakas. No soitin ja naisääni vastasi. Ihan aikuisen naisen kuuloinen ja oli joskus ennenkin soittanut tai lähettänyt minulle viestin vahingossa...

Nyt tietää sitten varautua jos sattuu soittamaan uudelleen. Toinen saman sukunimen ihminen soitti edellisen puhelun joten tarvii varmaan "vahingossa" soittaa joskus sille naiselle takaisin.

Eilisen kallioporan käsittelyn jäljiltä oli aamulla mahtava nälkä. Onneksi wokkisekoituksella kevennettyä kolme tuntia uunissa hautunutta karjalanpaistilihalientä oli vielä jäljellä vielä aamupalaksikin.

Ei ihan siis se perinteinen malli vaan jämät pakasteperunasuikaleista ja liki kilo moniväristä sekoitusta. Sisälsi mm bambua...

Lumisade oli taas vaalentanut maan. Määrä oli niin kovin pieni että mietin mahtaako isommillakaan teillä olla aurauskalusto edes liikahanut. No olihan se, mutta kaikki pistot ja bussipysäkit oli ajamati.

Täällä on vaan ihme touhua. Ilmeisesti polttoaine ja kulutuslevyt on liian halpoja kun kilpailevan firman kaveri painaa hydrovetoisella traktorikaivurilla alueaura maassa jo lingottuja teitä edestakaisin. On tietysti vieraalla töissä ja on saanut koneen kotiin + uuden auran. Koneen omistaja on nuukuudestaan tunnettu, joten ei varmaan ole raaskinut ottaa kuormaimeen lisähydrauliikkaa. Se taas tarkoittaa että liittymissä on jälleen valleja ja isoja lumikökköjä.

Sattumalta konetta ajaa sama kuski joka viime tai toissa talvena ajoi yhdistelmänsä jumiin ajopinnan ulkopuolelle vaikka veturin keulasta kymmenen metrin päässä olisi ollut iso aurattu liittymä. Suvun tuntien täysperävaunuyhdistelmän peruuttaminen on ylivoimaisen vaikeaa.

Eipä silti jos nyt itse joutuisi kylmiltään täpöä peruuttamaan niin linkkuun se menisi aika lyhyellä matkalla, eikä muutenkaan ole kovin hääviä hommaa edes kesällä. Siihen sitten lisätään vetoauto jonka valmistusmaa ei ole Suomi ja korkeintaan kaksi vetävää pyörää niin saadaan ongelmia.

Luulin tänään ajaneeni jonkun sähkökaapin kumoon. Ilmeisesti lumi/tuuli kuitenkin vain painaa puuta langoille tai lankojen liitos on hajoamispisteessä kun monen kilometrin säteellä tuikkivat katuvalot ja sähköt on olleet poikki jo 7 kertaa joista viimeisin tämän merkinnän aikana.

Promillerajan nostamisen perusteluksi oli annettu syrjäytymisen estäminen. Se että kun on harva asutus niin ihmisen tarvis päästä omalla autollaan bubista kotiin. Jos ei pääse tapaamaan ihmisiä, jää neljän seinän sisälle tujoittamaan telkkaa ja kuolee kotona tylsyyteen.

Jos haluaa olla rauhassa keskellä ei mitään niin näköjään siihen riittää kun ajaa auton parkkiin pois tieltä- vaan annas olla kun tien vieressä on kaksi kiveä joihin ei yllä paineilmaporan letkut mistään muualta kuin tieltä. Virität poran paikalleen niin ainakin yksi auto tulee. Tai sitten kun yrität yhdistelmän kanssa työmaalta pois niin joku marjanpoimija on parkkeerannut juurikin silleen että ohi mahtuu enduropyörällä, mutta auto tai yhdistelmä jää jumiin.

Tänään nyt kävi noi molemmat ja olisi vielä tullut vastaantulijakin jos tientukko ei olis varoittanut.

Näin ollen jos Irlannin maaseudulla näin ajatellaan niin niihin korotetun promillerajan alueen autoihin tarvis laittaa alkolukko, mutta sellainen että ne bubeista ilman seuraa kohti kotia lähteneet autoilijat joutuisivat puhaltamaan matkalla muutaman kerran. Siihen kun yhdistetään kapeat tiet ja brittiläinen sähköistys niin alkaa tulla sosiaalista elämää. Pienellä ohjelmoinnilla autot voisi saada myös lakkoilemaan jonkun toisen yksineläjän portin kohdalle tai kun samaan suuntaan autoilee toinen yksineläjä. Toyotallahan on tähän jo tekniikka olemassa;)

Minä en ymmärrä musiikin päälle paljoakaan. Oli kuitenkin kiva nähdä livenä sekä Pandora että Basic Element. Niin hyviä kun nuokin on olleet viime vuosituhannella niin ensimmäiseksi esiintynyt kuulosti lähinnä missing elementiltä. Yritystä oli mutta ainakin näytti että noin seitsemän kertaa kitaristi valitti kun oma instrumenttinsa ei soinut kuin akustisena-

Lopuksi ilmeisesti kitaralle tehtiin jotain tai mixerille. Missään vaiheessa äänentoistossa ei ollut laadullisesti kehumista heidän vuorollaan.

Pandora sentään sai äänensä kuuluviin ja kuulosti jos lähes hyvältä. En tiedä oliko jäänyt koesoitot tekemättä tai kenen tekniikalla soittivat, mutta ei olisi kannattanut tulla edes paikalle ennen Pandoran alkua. On se aika kamalaa kun vasta biisin puolivälin jälkeen hahmottaa mitä miesparat yrittävät laulaa.

Yrityksen puutteesta ei sovi ELementtejäkään syyttää, mutta kun taustat on kovalla ja kaikki mitä menee mikrofonista läpi tulee ulos muminana- mistä se yleisökään tietää mitä pitäisi huutaa takaisin.

En tiedä kuka, mutta varsin kompakti ja hyvärkoppainen nainen esitteli tiukasti pakattua takapuoltaan portaiden yläpäässä, meinasin että varmaankin jollekin tutulleen, mutta ei siellä ainakaan sillä hetkellä ollut muita kuin minä ja hänen naispuolinen kaverinsa. Kurvit oli kohdallaan,

Iltaan mahtui myös episodi poliisin kanssa. En tuntenut lähinnä istuneita ihmisiä ollenkaan, eivätkä olleet myöskään poliisin tuttuja. Ilmeisesti vaan nuoren näköisiä kun katsoivat kaikilta muilta paitsi minulta paperit. Alkaa ilmeisesti korkea ikä suojata.

Haisee bensalle ja ehkä vähän öljyllekin. Oli siis aika tammikuun 25. päivän kunniaksi polkea Suzuki käyntiin ja ajaa muutama kierros pihassa.

Ilmeisesti vanhat kaasuttimet tarvis joko puhdistaa tai ajaa tyhjiksi polttoainehana kiinni kun haju kävi aika voimakkaaksi.

4 kertaa täytyi polkaista ennen kuin lupasi ja seuraavalla polkaisulla jäikin käyntiin.

Tästä noin 50 km etelään oli ilmaantunut uusi profiili ja nainen. Alkoi vähän hymyilyttää nimimerkin valinta. Oli siis valinnut saman nimerkin kuin muinainen työmaan naapurini jollainen kuulemma on jokaisessa pikkukylässäkin siinä maassa. Oli siis maailman vanhimman ammatin harjoittaja ja elätti sillä itsensä ja vanhempansa.

Vanhempia kutsuttiin leikkisästi voittajiksi, koska karuista oloista huolimatta heillä oli asiat heikoista heikoimmin. Varsinainen loppovoitto heille kuitenkin osui kun tytär löysi itselleen aviomiehen. Niin vaihtuivat nuoren, mutta varmasti elämää nähneen vaatteetkin kertarysäyksellä uusiin ja puhtaisiin, kunnes sitten meni lopullisesti miehensä luo Serbiaan.

Näin jälkikäteen hieman harmittaa kun ei ollut vielä silloin digikameraa ja jotkut kännykätkin oli just alkaneet ymmärtää tekstiviestin jatkumisen yli 160 merkin. Näin ollen ei ole yhtään valokuvaa muistona voittajien perheestä. Muistuttamasta kuinka hienoa on kun toimiva lämmitys, sähköä ja hyvää ruokaa.

Olen ilmeisesti ammattikoulussa vaihtanut Land Cruiseriin pakoputken. Silloin se taisi olla ensimmäinen vaihto ja meni melkein hyvin. Vain melkein koska yksi 14 mm hylsy halkesi ja samalla mutterikin pyöristyi melkoisesti. Tietysti pakosatsin liitoksesta ja ylipäätään kaikkein ahtaimmasta paikasta.

Siitä viisastuneena nyt kannat on 17 mm avainvälillä ja kuparitahnaa kierteisiin kasatessa. Ei tarvinnut tapella purkaessa eikä kasatessa.

Päivän anti jäi varsin niukaksi. Lähinnä siksi kun päivän avaukseksi tukkikouran letku poksahti ja sen korjaaminen vaati erinäisiä toimenpiteitä. Onni onnettomuudessa että kone oli näköetäisyydellä pajalta eikä mitään muita tappioita tullut.

Sen kun sai korjattua oli aika tutustua uuteen Golffiin. Olihan siinä mittarissa jo reilut 500 kilometriä ja reilut 60 tuli lisää kun sai itsensä ratin ja selkänojan väliin.

Kaikenlaisia hullutuksia sitä autoon laitetaan. Virtalukkoa ei ole ja starttinappula on melkein samassa paikassa kuin Saabin virtalukko. Sähköinen käsijarru, avaimeton meno autoon. Vaihteen näyttö, vaihto-opastin

Noista mikään ei ollut kovin kätevän oloinen ominaisuus, ei myöskään automaattinen sammutus. Sen sijaan edeltäjäänsä nähden paljon hiljaisempi noin 150 heppainen diesel ja neliveto. Jopa nastarenkaiden ääni oli hyvin vaimea.

Käteviä oli kulmavalot, parkkitutka- tosin jo tuolla matkalla huusi omia aikojaan kun matkalla kertyi joku jääpuikko tunnistimen eteen+ rekisterikilpi muurautui takaa tunnistamattomaksi ja monitoimiratti kun vaan se omistajakin ensin oppii edes cruisea käyttämään.

Oikeastaan tuo auto herätti kysymyksen: Miksi laittaa autoon 6 pykäläinen manuaali kun noilla väännöillä ja tehoilla riittäisi jopa 3 + pakki. Jopa siis vaihto-opastin neuvoo vaihtamaan joidenkin vaihteiden yli . Esimerkiksi 5. vaihteelle ei tuntunut olevan yhtään sopivaa ajonopeutta. Ehkä sitten on kun lataa 1700 kiloa vetokoukkuun kellä sellainen autossaan on.

Ajettavuus oli kohdallaan, lämppäri ja penkkigrillit samoin