Contour

Vahingonilo- onko se iloa aidoimmillaan? Vesilaitosksen legioona oli tänään pienempi kuin edellisellä keikallaan. On kuulemma kiirusta, joten eivät vaihda mittareita uusiin paikkoihin. Vanha rautaputki on kuitenkin tulpattava ja sulku ei tietenkään toiminut.

Ensin sulkua etsittiin maan alta jo aikaisemmin paikallistetusta paikasta, mutta se olikin viemärikaivon kansi. Onneksi sulku löytyi melko helposti, mutta sitten alkoivat vaikeudet:

Sulkuavainta ei tietenkään löytynyt- siis sellaista vanhaan sulkuun sopivaa pientä ja siroa. Putkipihdit löytyivät, mutta miehistöstä kumpikaan ei tuntunut tietävän miten niitä kuuluu käyttää. Ei luonto antanut myöden katsella vierestä, joten vääntelin lopulta itse sitä toimimatonta sulkua auki ensin putkipihdeillä ja myöhemmin jakoavaimella. Sulku on varmaankin täynnä ruostetta tai sisältä syöpynyt.

Sitten pääepistolat eli mittareiden iän määrtitys meni ok, mutta niinkin yksinkertainen asia kuin putken ulkohalkaisijan mittaaminen meni 10 millimetriä pieleen. Ei muuta vikaa kuin se että putkiosa on tilaustavaraa ja jos olisi tilannut 40 mm osan kahden tuuman putkeen niin olisi mennyt koko huominenkin perseelleen. Eikä naisparka suostunut kertomaan mistä koulusta pääsee vesilaitokselle töihin osaamatta lukea työntömittaa.

Ei suurta etenemää tänäänkään. Sähkökaapelia meni maahan kahden omakotitalon syöttöjen verran ja maasta nousi peräti kuutisen metriä sadevesiputkea. Eikä etene huomennakaan jos tarvii opettaa työntekoa ettei jää vuotavia liitoksia tai aukinaisia monttuja.

Silmänruokaa oli ja yrittivät toki parhaansa, mutta missä on ollut opetus / opastus / työhön perehdytys?

Naapurireita kun katsoo niin tulee kotoinen olo. Ovat oppineet ilmeisesti ranskalaisen parkkeeraustyylin. Joutui yhdistelmän kanssa peruuttamaan reilut puoli kilometriä ja käymmään kääntymässä Aikokoneen Sanin talolla saakka kun tiellä seisoi, perävaunua, kuorma-autoa ja erinäinen määrä hassusti parkkeerattuja henkilöautoja, ja piha ammotti tyhjyyttään. Kuorma-auton parkkeeraamiseen oli varmaan ihan syykin, mutta kaikki muut oli vaan jätetty turhan lähelle kuorma-autoa.

Toki siitä skootterilla ja henkilöautolla olisi kivuttomasti päässyt välitä pujahtamaan, mutta yhdistelmä oikaisee ja etukauha kiertää.

Valtava yllätys odotti tänään vesijohtouralla. Osasin odottaa miestä tai paria, mutta ilmeisesti kun vesilaitos palkkaa naisen niin se houkuttelee samalle työmaalle enemmän väkeä kuin normaalisti. Toki itsekin kävin useampaankin otteeseen montun reunalla ja muistutuin että ne saakelin liittimet pitää kiristää tasaisesti- lukee ohjeessa ja tiedän sen lukemattakin kun samoja, joskin isompia liittimiä väänsin putkistosaneeraustyömaalla muutama vuosi sitten. Aika kamalaa ettei työntekijää opasteta kunnolla. Ei ihme että putkistoissa on isoja vuotoja.

Vesilaitoksen legioona siis katkoi tien ja näin ollen seinänvierien sorastus jäi haaveeksi. Kokonainen seinä tuli kaivettua ja putkikanaali kytkentämontusta seinään saakka. Maata tuli aivan valtavasti ja valitettavasti huomenna joutuu kaivamaan lisää ja lisää, koska putkistovuoto on pehmittänyt maata laajalta säteeltä. Onneksi asiakkaan talo näyttää säästyneen pahimmalta tulvimiselta ja kuivaa ulkoa kovaa vauhtia. Piha on yhtä juoksuhautaa.

Myös sorakuopalla oli yllätys. Eipä ole ennen ollut naista tekemässä minulle kuormaa ja nätin kuorman pistikin. No niin klo 0:33 pesukone linkoaa ja aika lopettaa.