Contour

Tänään naapuri juoksi järven jäällä. Käveli ainakin sujuvasti, mutta itse en poistunut rantakiveltä edes sitä ensimmäistä metriä. Ennusteen mukaan lämpötila laskee lähipäivinä ja se taas tarkoittaa että järviin syntyy teräsjäätä ja jos ennuste pitää niin jään paksuus tuplaantuu seuraavan viikon aikana.

Piti paluukuormaan ottaa vähän polttopuita. Kyllä ne kuormaan meni, mutta vaikeaa oli. Nyin aikani moottorisahaa käyntiin ja pimeä ehti tulla ennen kuin sain sahaa sen verran purettua että sain rikastimen vivun takaisin paikalleen.

Siinä samassa rytäkässä ja niin ikään varsin hämärässä tankkasin sahan ja lisäsin teräketjuöljyä. Polttoainetankin korkki meni nihkeästi paikalleen ja teräketjun voitelusainesäiliö vielä huonommin ainakin kun katsoi sit kenkää hetken päästä, öljyä oli edelleen säiliössä, mutta niin ikään haalareissa, toisessa kengässä ja sukassa.

Paluumatkaevästä ostaessa tietysti edelläni menneen naisen pankkikortti temppuili. Kaunis nuorempi versio jo pakkasi ostoksia kovaa vauhtia, mutta hiljensi Grandiosan kohdalla pakkaustahtiaan kun alkoi näyttää ettei sinne kuutos Mazdan konttiin kohta saadakaan ruokaa. Ilmeisesti juomapuolta oli vielä täydennettävä kadun toiselta puolelta.

Oli tällä päivälle vain vähän ohjelmaa- tai niin siis luulin. Piti muutama lauta halkaista, lyödä kattoon ja sen jälkeen ruuvata muutama pätkä paneelia.

Siinä vaiheessa kun lauta oli kiinni katossa tulikin ohjelmaa- Tuli näet kaivattu ja jo kauan sitten tilattu pieni ikkunalähetys asentajineen.

Samaan aikaan oli puhelin soinut ja se tarkoitti pikalähtöä nostokeikalle. Pikalähtöä muuten, mutta yllättäen pitkistä nostoliinoista toinen oli jokseenkin lujaa kiinni edellisessä nostokohteessa ja olikin oma operaationsa vapauttaa se käyttöä varten. Kyllä työ silloin sujuu kun on oikeat työkalut.

Minulta kysyttiin muutamaa päivää sitten "Etkö itse kykene noista mitään tekemään, kun kaikkeen jonkun tarvitsisit?"

Tuo lasien laitto ainakin oli sellainen homma että ei se kauhean vaikea ole kun valmisteltu kunnolla, mutta siihen tarvii olla kunnon työkalut ja aika fakiiri saa olla jos meinaa että onnistuu yksin ylipäätään.

Niin monen asian tekemistä olen tässäkin blogissa käsitellyt oman kokemuksen perusteella ja työmaalla nähtynä että ymmärrän kyllä aika hyvin mihin hommaan kannattaa palkata tekijä ja mitä kannattaa tehdä itse.

En tiedä mitä on tapahtunut varsinkin täryn ajossa kunnostautuneelle harjoittelijalle. Muistelen vaan silloin joskus kysyneeni että onko palaamassa yhteen lapsensa isän kanssa ja silloin vastaus oli että miehen tarvis muuttua aika paljon että niin kävisi. Joko ihme on tapahtunut tai mies vaihtunut, mutta joka tapauksessa tänään jouduin kaksi hänen maalausharjoituslaudoistaan silppuamaan.

Maalaaminen kun ei ole mun juttuni. Keväällä näkee miten syksyiset maalaukset onnistuivat. Kyllähän sitä pensseliä heiluttaa ja purkkiin kastaa, mut maalaaminen on vähän muutakin.

Eilinen lahjojen jako ei mennyt ihan putkeen. Siinä mielessä meni hyvin että kokolailla kaikki paketit on viety ja pääsi vieläpä kotiin juuri ennen puolta yötä.

Matkalla pohjoiseen 2 ekaa kohdetta meni hyvin, mutta seuraavasta pätkästä tuli haastava. Vain kahden kilometrin jälkeen edessä alkoi näkyä keltaisi vilkkuvaloja, sitten erottuivat kahden auton hätävilkut. Ojan takaa pilkotti kolmas auto eli tielti suistunut musta BMW. Siihen sitten seisahtuminen ja kysymään onko kaikki kunnossa, tarviiko joku kyyditä sairaalaan tai vaihtoehtoisesti kotiin/muuhun kohteeseen.

No ei tarvinnut ja matka jatkui.

Toiseksi viimeisessä kohteessa ei ollut ketään kotona. Se oli sikäli hyvä juttu että ehti vielä käydä viimeisessä paikassa kyläilemässä ja ehti siitä huolimatta kotiin ennen puolta yötä.

23.12 alkoi sillä että jakeluauto herätti kuuden pintaan aamulla, sen perään ei sitten levon hetkeä tullut ja nyt takana on 24 tuntia 7 minuuttia samoilla silmillä.

Kun naamatuttu kysyi lähtisinkö pukkikeikalle teki mieli sanoa että korkeintaan antamaan jollekin tuhmalle tytölle vähän risua ja sitten kerroin missä kaikkialla mun tarvis ehtiä käymään.

No ensimmäinen kohde oli helppo eli, samoin toinen ja siihen asti aikatauluttamatta meni ihan hyvin. Sitten menin syömään ja kauppakierrokselle Tuuloseen,

Tuulosessa sitten meinasin kävellä ihan väärälle osastolle, kun silmät takertuivat kolibrin kuvalla koristeltua paitaa kantavaan naiseen.

Lyhyen ostoslistani kera olinkin sitten kassalla sen samaisen naisen takana ja totesin että läheltä näytti vielä paremmalta kuin kaukaa ja jos hänelle olisi kassalla 66 € ostostensa kanssa käynyt kuten edellisellä asiakkaalla eli jotain jänyt hihnalle niin olisin kyllä lähtenyt juoksujalkaa perään.

Ei kuitenkaan jäänyt ja hänen jäätyään pakkauskaikan jonoon ehdin kiertää katselemassa ja poistua parkkipaikallen ennen kuin hänen ostoksensa olivat paketissa.

Seuraava stoppi ei sitten mennytkään hyvin eli ohjaamoon noustessa askelma petti jalan alta ja avaintakaan en heti löytänyt. Totesin että nypin maasta loput porkkanat ja niin hullulta kuin se kuulostaakin olisi maassa ollut myös salaattia tarjolla.

Seuraavaksi ilmoitin kohteeseen että olen tulossa ja sieltä vastattiin että mun pakettini on valmis vasta kolmen tunnin päästä. Siinä vaiheessa takana oli reilut 130 kilometriä.

Sieltä päädyin pikaruokapaikan jonoon. Edessäni oli vain muutamia ihmisiä joista toinen oli todennäköisesti juuriltaan jostain Saksasta kaakkoon. Sellainen tyttö kaunis tyttö joka varmaan vielä särkee monen pojan haaveet. Yllätys olikin sitten suuri kun tyttökaksikko halusi välttämättä päästää minut edelleen siitäkin huolimatta että kerroin joutuvani lähes kolme tuntia pakettia odottamaan kuitenkin.

Syötyäni taas seuraavalle reitille, lahjojen vienti ja sitten sovittiin niin että jään odottamaan ainakin niin kauan että saan ottaa pakettini uunista. Isäntäväki jätti sit minut vahtimaan kissaan ja uunia pohtivat sitten ääneen mitä tekemistä siksi aikaa. No koska perheellä on pieniä lapsia sain eteeni 3 Legoista ohjeen mukaa kasattua mallia ja yhden hieman sovelletun.

Minä sit totesin että menkää vaan omalle pakettireissullenne minä korjaan sen kolmannen. Malli oli kaivinkone jolla ei ei minun mieletäni pystynyt ollenkaan lastaamaan tai tyhjentään kauhaa

Menihän siihen muutokseen aikaan, mutta kyllä ainakin lähtiessä ja yhden paine/alipainesylinterin toimiessa sillä pystyi, toisin kuin Legon ohjeilla rakennettuna oikeasti lastaamaan. Voimaa olisi tietysti saanut olla enemmänkin eli seuraavaksi jos aikaa ja palikoita olisin kaiketi tehnyt puomille keventimen.

Sitten oli vielä kolme kohdetta ja yksi luvattu lahja hankkimatta. Aamu viiden jälkeen saunaa lämmittmään. Nyt tars nukkua.

edit.8.2.2016
Koskapa jääkaappi oli varsin täynnä laitoin iltapalan syötyäni maukkaan pakettini ulos jäähtymään kannellisessa astiassa. Aamulla kansi oli vieressä ja astia tyhjä. Vasta tänään treeneistä palattuani sain vahvistuksen epäilyyni eli pihassa loikki ihan oikea kettu.

Illalla otti päähän. Tietysti pieni pulmahan se letkun vaihtaminen on kun vaan tietää missä on päät ja kun uuden letkun saa vedettyä paikoilleen.

Onneksi satanut lumi suli yön aikana lähes kokonaan ja mistä ei ehtinyt sulaa muuttui liukkaaksi.

No sitten kun uusi letku oli kyydissä alkoi puhelin soimaan. Ei yhtään yllättänyt että taas jonkun muun hoitoalueella oli rekka jumissa ja tietysti se tarkoitti että pari kauppaa jäi välistä, uusi letku paikalleen ja pelastuspartioon. No kiitos hyvän kuskin ennakoinnin ei tarvinnut hinat ja hiekkaakin meni varsin vähän, mutta tuokin olisi ollut vältettäissä kun A kyydin tilaaja ilmoittaisi että ei perävaunun kanssa perille asti tai tielle jos tietä hoitavalla yrittäjällä olisi kunnolliset työvälineet. Tämän voi sanoa oikeastaan monikossa, koska tuntuu että 12 kilometrin säteellä on tasan punainen ja keltainen Valtra joilla saa työt tehtyä omilla työvälineillä ja loput kuorivat kermaa, rääpivät rusinoita pullasta, mutta sitten kunn tulee lunta kunnolla tai liukasta ovat kusessa.

Rystyset oli pari päivää laastarissa. Ei ihme että kunnon korjaamossa isompi huolto maksaa tuhannen ja öljyt päälle.

Yksinkertaisia juttuja kun on iso pahvilaatikollinen suodattimia eli 5 moottoritilaan 3 ohjaamoon 4 vaihteistoon ja sitten vielä pari pestävää kummajaisuutta. Niistäkin se toinen irtoaa kivuttomasti ja taas toinen on ikävässä paikassa tutkan takana rungon ja vanteen välissä.

Nyt se on kuitenkin tehty, tehty ajallaan, saranoita lukuunottamatta kaikki nipat rasvattu ja koeajolla kiristetty yksi pohjaproppu.... Siis nimenomaan koeajolla ei ennen eikä jälkeen. Ei vuotanut, mutta oli selvästi löysemmin kiinni kuin viereiset.

Mikä sitä aikaa sitten oikein vei- no täyttäminen ja se että joka paikkaan täytyy tarjota metrin jatkovartta tai vasaraa. Jopa ilmastoinnin hihnan kiristämiseen tarvii useamman työkalun. Sen ainoan hetken kun sain apulaisen huoltoon niin annoin mielestäni kaikkein helpoimman homman hänelle käteen= apukuskin puolen askelman korkeussäädön lukistustapin sisään katkesi sokka. Arvelin että saa sen joko lyötyä irti tai porattua uuden reijän lähemmäs tapin päätä. Kun sitten puolen tunnin päästä ei tappia vielä kuulunut takaisin menin auttamaan. Siellä oli jo tuurna lyöty vinoon, 2 poranterää katkaistu ja uutta sarjaa tietenkin halusi käyttää.

No kolme kertaa sanoin että poraa lähemmäs sitä vapaata päätä- neljä kertaa porasi ensin kahdesti sokan tyngän päähän ja sen perään vielä kahdesti poikittain siihen sokkaan. Lopulta kyllästyin odottamaan hain ikivanhan mutta ei virosta tuodun kiinalaisen terän ja akkuporakoneella vajaassa minuutissa reikä syntyi ja samalla terällä sai vielä sen toisenkin tapin lukituspinnin paikan porattua auki.

No sitten taas niitä suunnittelun kukkasia eli taakseajolaitteiston orbitrolin ls linjan joutuu pikapuoliin vaihtamaan. Se letku on näköjään jäänyt jousituksen tukitangon ja ohjaamon kulman väliin. Toivottavasti halpa osa, mutta paskamainen vaihtaa. Kenties prässään siihen pätkän lisää ja muutan toiselle reitille. Jarrumekanismia ei saa rasvattua jos ei pura hydrauliputkea tai toimi ohjekirjan vastaisesti. Valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon ennen kuin otin öljyjä ulos= pyöräkiilat paikoilleen, käsijarru pois päältä ja kas tilaa tulee juuri sen verran että toiseenkin nippaan pääsee käsiksi. Etujousituksen sylinterin yläpää (vasen) vituttaa joka kerta. Huohottimen vaihtoon tarvii olla jonkin sorin jonglööri, siirtää ls linja pois tieltä ja jos olis yhtään isommat kädet tarvis nostaa ohjaamoa niin paljon kuin jousitus antaa myöden- DVD edelleen mykkänä kun kantaa kattoa.

Liekö sit johtunut uusista voiteluaineista vai ohjaamon siivoamisesta mut joka tapauksessa voimansiirron / hydrauliikan äänimaailma muuttui häiritsevämmäksi. Työkalulaatikkoa kaipaa entistä enemmän.

Kun kissa on poissa niin hiiret hyppivät pöydällä.

Kun tuo päivä on ollut niin lyhyt ja lumettomuuden vuoksi pimeä olen laittanut herätyskellon useampana päivänä hiljaiseksi ja unohtanut kokonaan 8-16 työelämän.

Tänään sit kuitenkin tiesin että voin lähteä heti töihin. No kiitos taas lähiseudun itsepäisimmälle kiusanhengelle niin eipäs taas päässytkään mihinkään ennen puolta päivää kun oli päättänyt viedä kaikki kauhat maakuntakierrokselle perävaunussa. Sen lisäksi oli vielä ajanut koneen alas lavetilta, eikä tietenkään ollut noteerannut palavia varoitusvaloja. Onneksi ilmasuodatin ei ollut murentunut tai mennyt muuten vaan imusarjan sisälle.

Jos tietää että päivän pakolliset menot päättyvät klo 23 illalla niin kyllä silloin kannattaa nukkua pidempään kun siihen on mahdollisuus. No kun sitten klo 23 jälkeen rupesin vielä laittamaan ruokaa niin lopputulos myskikurpitsalla terästetty makaronilaatikko ja tavallinen eivät ole vielä jäähtyneet.

Tänään oli suunnitelmissa pistää uudet öljyt akseleihin, pariin vaihdelaatikkoon ja ehkä myös keulan käyttämättömään vinssiin.

Sitä ennen meinasin kuitenkin että ehkä uusi polttoainesuodatinkin olisi paikallaan kun ei ole kovin kylmä ilmakaan ja talvilaatua on jo tankissa.

No suodattimen vaihdon jälkeen ei sitten käsipumppu meinannut rupea imemään ja kolmen koeajoyrityksen jälkeen oli otetava suodatin irti jalkoineen.

Vieläkää en tiedä mikä oli vikana, mutta pumpun puhaltamisen, uuden tiivisterenkaan korvaamisen vanhalla jälkeen koeajo onnistui ilman koneen yskimistä.

Ensin oli kova kiire perustaa vastaanottokeskuksia, nyt pitäisi pystyttää palautuskeskuksiakin.

Joskus aikoinaan kun olin töissä vientiyrityksessä niin lähestulkoon aina kun johtaja palasi jostain ulkomaan reissultaan hän kehui kuinka hyviä duunareita oli siellä ja täällä, mutta koskaan en kuullut hänen kehuvan kuinka hyviä johtajia tai työnjohtajia ulkomailla oli.

Kun sitten hänen (osaksi) lomaillessaan omalle kohdalle osui useamman maan käsittänyt työmatka tapasin oikeasti huippumiehiä montaa väriä, kansalaisuutta, uskontoa, ikää, kastia ja siis vieläpä niin että pahimmassa tapauksessa töissä oli lähes tusina miehiä joista yksi tai kaksi ymmärsi suunnilleen mitä puhuin.

No jos sitten johtamista vertais niin ei ulkomaalaiset johtajat sen huonompia olleet, mutta meneekö se sit niin että kaikkein huonoimmista johtajista tulee poliitikkoja ja kaiken maailman fanaatikkoja joiden alaiset sitten tappavat mieluummin muut ja itsensä kuin ajattelevat omilla aivoillaan.

Yhdessä työpaikassa oli huono suomalainen johtaja. Niin huono että ensimmäiseltä lomalta palattuani johtaja oli poissa, mutta alaiset hoitivat hommat kunnialla.

Mikä sitten olisi oleellista- tasapuolinen ja tasa-arvoinen kohtelu, esimerkillä johtaminen ja sitten johtajan pitäisi pystyä hyväksiä se että duunari voi tietää paljon enemmän kuin johtaja itse.

Kekseliäisyys- sitä ei ihmisiltä puutu. Aikoinaan kun Saad (Volvo) olivat ainoat autot joissa oli turvavyömuistutin ihmettelin miksei voisi olla niin ettei auto edes käynnisty jos turvavyöt eivät ole kiinni. Oliko joku leijonan luola USA ym. missä kaupattiin moista lisälaitetta ja siis 30 vuotta liian myöhään. Se on uuteen autoon valtavan helppo toteuttaa tehtaalla. Ei se käytettyynkään vaikea ole, koska jopa minulla oli mopossa kiertokytkimillä toteutettu "numerolukko ajonesto"- tosin ei sitä vanhaa helkamaa kukaan olisi halunnut edes varastaa.(- siis tuokin vuosia ennen kuin autoihin tuli näppäiltäviä ajonestolaitteita. )

Tosin jos oikein muistan niin joku rinnakkaisluokan tyttö halusi lainata jonkun mopoa ja tarjosin sitten omaani, tosin muistutin että kaasu pohjassa ei saa ajaa ettei kiertokanki tule lohkon kyljestä pihalle. Liisa kaiketi oli nimeltään, eikä käynyt ihmemaassa vaan kotonaan ja tuli yhtenä kappaleena sakkoja saamatta takaisinkin.

Tälle viikolle ja huomiselle oli tarjolla useampikin vaihtoehtoinen ohjelma, mutta kuitenkin vain yksi pieni napsahdus voi kaiken muuttaa- terveisiä vaan.

Eli siis oli tarkoitus huollattaa auto muualla kuin merkkikorjaamossa. Tykötarpeet odottavat hyllyssä. Kuitenkin kävi ilmi että huoltohalliin ei tällä hetkellä mene tietä. No sitten piti ottaa seuraavako kone työn alle- no johtuen vastaavasta kaivannosta ja sen painumista sekin jäi tekemättä. Sitten kolmas eli vielä kiristämättä oleva ja purkamattajäänyt kuskin puolen napa ja peräöljyjen vaihto- no sillekin olisi tekijänsä, mutta voi olla että on tänään sen kipsauksessa käynnin jäljiltä lapsenvahtihommissa viikonlopun, joten täytyy taas muuttaa suunnitelmaa. eipä silti kyllä ne itsekin saa vaihdettu mutta jos saa valita niin mieluummin ei.

Vielä olis talvirenkaat vaihtamatta omaan autoon. Vähän hullulta tuo nastojen ropisutteleminen onkin kuulostanut aina eiliseen asti. Tokihan välissä ehti yksi myräkkä olla ja sen perään enempi lämpöä kuin toissa Juhannuksena.

Joskus voi tehdä löytöjä. Eilen sellainen löytö osui peltoauton alle- oli näet auto jolla ei tiellä ajeta ja alla renkaat joita olisi hyvin voinut väittää siirtoajetuiksi. Tarina saattoi mennä osapuilleen niin että edellinen omistaja oli rengasliikkeestä tulleessaan saanut keulaan pusun ja sen auton kanssa autoilu oli päättynyt siihen.

Omistajan kanssa neuvoteltuani todettiin että renkaat siinä tarvis olla, mutta hukkaanhan ne uudet talvirenkaat menee jos niillä ei ajeta. Peltoauto ketjulla perään kiinni ja kovalle alustalle että pääsee tunkilla turvallisesti nostamaan. No ensin pohdin että mahtaako rengasliikkeessä olla ruuhkaa vai ei ja että saako millään kaikkia vaihdettua kerralla.

Pohdinnan päätteeksi peltoauto jökötti pyörättömänä pukkien päällä ja läjä talvikummeja kyydissä ajelin rengasliikkeeseen.

No palatessa oli pimeää ja kun valotkaan ei olleet päällä niin näköjään perävaunua irroittaesssa oli kyllä nostanut koukusta irti, mutta töpseli oli jäänyt kiinni ja siinä on taas tälle päivälle korjattavaa.