Contour

Ennen oli vaneritehdas. Se toimi hyvänä maamerkkinä ja sen takaa pääsi katselemaan linnaa ja vesistöä. Tehdas on purettu, piippukin jo monta vuotta sitten ja vain toimistorakennus on jäljellä.

Vaneri on nurmen päällä yllättävän kovaa. Ei terästela juuri jälkeä jättänyt kun käännöskissä telan alla oli vanerilevyä. Viime viikolla avattu ahdas pussinperä meni tänään umpeen ja vielä täytynee lähteä katselemaan kaupunkilaismaisemia lavetin kanssa. Ensin täytyy lämmittää parit pihvit, jos edes yhden jaksaisi tällä hyvällä ilmalla syödä.

Jos joku homma menee helposti niin toinen lyö näpeille. Varmaan AGGO on väkisin tunkenut Valtran keulan alle omia tuotteitaan. Öljyntäyttökorkki on ainakin surkea tapaus. Toki tiheä kierre kirisyy tiukkaan ja pysyy- eikä sitä ole tarkoitus päivittäin aukoa, mutta kun keli on tämä niin muovi on pehmeää. Siihen sit lisätään ilmastoinnin korkkiin nojaava kuivaimen letku saadaan äkkiä entisiä muovikierteitä. Täyttökorkissa kierre, mutta öljytikussa vain tiiviste ja painovoima. Fiksumpiakin korkkeja koneissa on ja parempia kierteitä.

Seuraava kumma kierre tulikin illalla. Tiettyä osoitetta eli numeroa 3 etsiessäni löysin omin avui oikean tien ja talon nro 3, mutta koskapa puut ja pensaat ovat taas villeinä niin oikeaa viittaa ei näkynyt ajosuuntaan mennessä. Paluusuuntaan se kyllä muutamien neuvojen jälkeen löytyi ja oikea talokin kiitos ystävällisten ihmisten.

Päästyäni manaamasta ettei töissä koskaan näe mitään kaunista- Shamaani leppyi tai karma vaihtoi puolta.

Aamupäivä meni öljyiseksi, koskapa Valtran moottoriöljynsuodattimet oli pajalta lopussa niin tarvi ensin aamulla ajella varaosiin, sieltä takaisin, manata veljeni hukkaamaa öljynsuodatinavainta, etsiä toinen, heittä se takaisin ja uudella IKH:n kolmihaaraisella suodatin irti.

Varsin vähällä käsien likaamisella pääsi oikeisiin töihin, mutta toista tuntia myöhässä. Onni onnettomuudessa oli sit se että ruokailu osui selvästi oikeaan hetkeen. Työmaan harjoittelija silitti pöytäliinoja ja minä herkuttelin suulla ja silmillä.

Se tyttö oli pitkä hoikka vaalea ja kaunis kuin enkeli. Ensinäkemältä meinaisin pistää koneen puomin sähkölinjaan. Oli siis vielä opiskelija matkailualalta, mutta näytti lähinnä supermallilta.

Sinänsä saman paikan tarjoilija ja toinen harjoittelijan kanssa kokolailla samoja hommia tehnyt nuori nainen olivat ja ovat varmaan edelleen hyvin kauniita fiksuja.

Viimein sit kotiin päästyäni piti vielä tankata ja käyttää painepesuria. Tankkaus nyt sentään onnistui, mutta kiitos kolmoskuskin ja kolmiakselisen vapaiden harjoitusten on vielä tuhoja sen verran korjaamati ettei toivoakaan kytkeä pesuria. 21:ssa vaunu ja liikkeellä, 650:ssa tukkikoura. Takalasi puhdistui parilla ämpärillisellä, mut melkein jo rupesin kaivamaan sähköllä toimivaa painepesuria esiin. Siitäkään ei tosin olisi ollut mitään hyötyä kun kaikki 3-vaihe roikat on lainassa.

Täällä joku pääsii kirjoittamaan yleisönosastoon että hölmöä liittää sairaalakiinteistö kaukolämpöverkkoon- no hälmölässä kun ollaan niin kunta myi sen kaukolämpöfirman ruotsalaiselle ryöstöfirmalle. Nyt kun olisi oma lämpöyhtiö niin sairaalalle ilman muuta oma hakekattila, kunnon varastosiilot ja varmuuden vuoksi liitos sekä maakaasuoputkeen että kaukolämpöverkkoon- voihan sitä lämpöä syöttää myös toiseen suuntaan.

Maalämpöä ehdotettiin- toki mahdollista. Onhan Petäyksessäkin kaiketi 20 reikää ja ties kuinka monta kilometriä keruuputkea, mutta SÄHKÖÄ sekin vaatii. Jos sairaalakiinteistö tehtäisiin nyt niin sen seinissä olisi ainakin 25% lisää eristepaksuuttaa tai paremmat materiaalit, katossa niin ikään, puhumattakaan perustuksista, ilmanvaihdosta pelastusteistä, ovista ja ikkunoista.

Julkiset rakennukset on niin kalliita- Viipurin linnan torniinkin on uponnut kohta niin paljon rahaa että sen kultaisi jos olisi yksityinen. Tuollainen sairaalakompleksi- siinä olisi valmiikisi ruma rakennus vuorattavaksi aurinkopaneeleilla ja katettavaksi osittain keräimillä- kesällä toivisi varmaan helvetin hyvin ja työllistäisi putkimiehiä myös talvella, mutta ei löydy pienestä kunnasta rahaa eikä rohkeutta edes ehdottaa moista.

Vaan jos ajattelisi että se tönö pysyy pystyssä vielä 25- 50 vuotta ja on rempan tarpeessa niin tekisi siitä yhden siiven tai puoli siipeä nyt paneeleilla, keräimillä ja maalämmöllä. Toinen puoli kiinni siihen kaukolämpöön ja vuosi seurantaa ennen seuraavan siiven remonttia. Väitän että Talvella kaukolämpö voi olla hetkellisesti halvempi, mutta kun kesä koittaa, aurinko paistaa ja ilmastointi pyörii niin jo alkaa vaaka kääntyä- Siitä sit saa laskettua takaisinmaksuajan nykyisellä energian hinnalla, josta taas päästään faktaan ettei energian, varsinakaan öljyn hinta laske vaan voi nousta kymmeniä prosentteja vuodessa. Ei aurinkopaneelitkaan ikuisia ole, mutta sitä mukaan kun energian hinta nousee lyhenee aurinkopaneelien takaisinmaksuaika.

Jos vielä olisi niin että aurinkopaneelille olisi takuuta 25 tai 50 vuotta niin se alkaa olla jo kilpailukykyinen italialaisen kupruilevan marmorin kanssa+ vaikka paneelin teho hiipuisi, se voi silti mekaanisesti kestää talon pintamateriaalina pidempään kuin mikään maali.

Oli vaihteeksi helppo ja mukava päivä. Oli riittävästi lämmintä ja kuivaa. En mitenkään yllättynyt että kaapeliojasta löytyi kiveä kiven vierestä heti kun iso kone poistui horisonttiin.

Ilmeisesti vielä löydän peruskallionkin, mutta hämmästyttävä määrä kiveä kapeasta kaivannosta nousi. Toisaalta kaapelioja on leveimmillään lähes kansi metriä leveä, mutta minkäs teet kun kivet on niin isoja. Hämmästyttävän suuria.

Nyt sit Vähäkyrö ja Oulu liitetään ilman yhteistä maarajaa- ei vaan millään sit onnistunut tällä korkeudella sellainen kuntaliitos. Maalaisjärkeä on siis enempi Oulussa.

Toivottavasti saa nukutuksi. Mielestäni otin kunnon hanskat ja ehjät haalarit kun painelin pajalle. Kahvan puoli ei ole hitsauksesta juuri väriä muuttanut, mutta vasurissa on pientä palovammaa. 2. ja 3 asteen palovammoilta taisin tällä kertaa välttyä- riittävästi lankaa ja virtaa niin pysyi kuumakaaren puolella. Yleensä kun vähänkin enemmän hitsaa niin ainakin yksi roiske menee jonnekkin haalareiden tai kengän sisään niin että savu vaan palavasta ihosta nousee.

Itse asiassa aika "naisellista" hommaa laittaa kynsiin jatkopaloja- nyt siis kaivinkoneen kauhan kynsiin. Neljää kokoa kynttä, joista pieniä ei juuri kulu, isoin vain routapiikissä ja sit molempia välikokoja saakin olla vaihtamassa jatkuvalla syötöllä.

Routapiikki ei sopinut kiinnikkeeseen, joten joutui välillä hiomapuuhiin. Piikki varmaan oli ja on ihan mitoillaan, mutta kiinnike kiristetty aavistus liikkaa ja kuokkakauha hieman kulunut. Ei siis saa helposti hyvää sovitetta.

Eilen ehti viimein ajaa vähän nurmikkoakin- viidakko nousee varmaan huomenna taas ajettavaan kuntoon ja ehkä ensi viikon loppupuolella nurmikko muistuttaa etäisesti nurmikkoa.

Kokosin viikolla komean kokon- en silti koskaan nähnyt sen syttyvän tai edes palavan. Ehkä päivän suurin uusi tieto oli kaverin kihlautuminen- no kyllä sitä jo odotettiinkin.

7,57 on muistaakseni 0,23 l alle normiklutuksen ja 3 ohitustakin menomatkalla. Tulomatkalla tie oli lähes tyhjä. Seura oli ihan OK, mutta eniten kaipaamani oli radalla kirjaimellisesti.

Kolme asiaa ennen kokolle lähtöä 1 kuorma rak. jätettä 2 yhden lämpötolppien välin täyttö ja kolmen poteron tiivistys 3 lavettiressu syvälle korpeen.

Kokolailla ongelmaton päivä. Säätähän ei voi valita, mutta tällä kertaa sateen alku osui juuri nappiin.

Ruuhkaa toki oli, mutta sillehän ei voinut mitään. Sinne sekaan piti mennä ja sehän onnistui. Paluumatka olikin helppo.

Päivän päätteeksi odottamaton kohtaaminen kaupassa ja puhelinnumeroiden vaihtamatta jättäminen.

Otsikon mukainen aamupäivä. Sen verran touhua sitä ennen että piti käydä tukkikuorma tyhjäämässä- sieltä kokolle. kokolta risukasalle ja risukasalta syömään. Harvinaista herkkua syödä päivällä kotona, mutta tukkipankot kun ei oikein multaa eikä savimaata pitele niin tarvi käydä työkalun vaihdossa.

Loppu päivä menikin multaa kivien välistä esiin ottaessa- Huomenna ennen sadetta toivottavasti pääsee kasan loppuun asti.

Eilen kun hyvästä syystä lopettelin vähän ajoissa niin tarvi tänään pistää vähän enemmän maata liikkeelle. Mitään muuta ei sit oikein ehtinytkään, paitsi käydä katsomassa kokkoa. Kokko oli ihan paikallaan, mutta hieman levinnyt. Täytynee puuttua siihen huomenna tukkikouran kanssa.

Risujakin löytyi taas uusi kasa, puhumattakaan kaikesta muusta kasan takaa paljastuneesta paskasta. Tyhjiä pulloja kokolailla tahtiin pullo tai tölkki per metri.

Maanantai oli hyvä päivä, vaikka tänään vähän olisi nukuttanut pidempään. Hyvässä seurassa ei haittaa ajella vähän hitaampaa reittiä auringonlaskua odotellessa.