Contour

Vähän harrastuksia, paljon töitä ja nukkumisesta on turha runoilla. Blogi on alkanut sinkkuuntumisen jälkeen ja varmaan loppuu kunnollisen naisen iskiessä.

Näytetään kirjoitukset kesäkuulta 2015.
Edellinen

English please  1

Eilisen päivän jälkeen mikä tahansa päivä tuntui helpolta. Niinhän se tietysti olikin vaikka lastauskoneen kuski ei sen tunnin aikana kun yksi kone oli ojan pohjalla kiinni ja neljä muuta sen vuoksi jumissa edes polttoainetta laittanut.

Kun sitten nostovaihe oli alkamassa tuli paikalle joku ulkomaalainen ja vasta sen perään päiväposti. No kellot olikin irroituksen jälkeen kokolailla neljä ja pääsin vaihteeksi valoisan aikaan kotiin- tosin vain käymään kun piti heti makaronilaatikon tankkaamisen jälkeen lähteä nostamaan parit lautaniput ja useampi tiililava, siirtämässä täry, sepeliä ja mursketta seuraavan työmaan tarpeisiin ja paluumatkalla vielä yhdelle työmaalle tarkistamaan täytyykö vielä jotain paikkaa kuoria.

Huomenna luultavasti uni maittaa.


Lattia  1

Tiukka päivä takana. Siitä olikin jo jotain 17 vuotta kun olen edellisen kerran Lammilla katsellut nousevaa aurinkoa, silloin tosin katseluasento vaakatasossa.

Auringon noususta siis lattiakeikalle ja olisin varmaan jäänyt sinne tuoreelle tikkuiselle lattialle yöksikin, mutta eikös taas joku särkenyt koneensa ja tietysti taas niin jotta mun täytyy se korjata.

Joillekin ihmisille ei vaan mene jakeluun jos nätisti sanoo että tässä ei olisi mitään ongelmaa jos viime yönä olisi saanut nukutuksi kunnolla.

Joo oli otiskossa kirjoitusvirhe. "Laittia" eli kevyttä ei siis todellakaan ollut...


Savea ja silmänruuaksi se jota karhu löi mailalla päähän  1

Ruoka oli hyvää ja sitä oli yltäkylläisesti. Vielä paremmin oli silmillä syömisen laita, koskapa erään tietyn salibändyjoukkueen pitkä vaalea kaunotar oli ehtinyt ennen meitä nälkäisiä työn raskaan raatajia tilauksensa tekemään ja parhaille paikoille istumaan.

En ollut vastavaloon tunnistuksestani ihan varma, mutta kävin sitten kun oma tilaus olis sisässä ja kädet pesty ruokailua varten kysymässä muistiko itse sen ottelun jossa tuli isketyksi takaapäin. Tietysti näin kauneuden päälle ymmärtävänä miehenä en yhtään ihmettele jos miehet yrittävät iskeä häntä jatkuvasti, edestä takaa, kaikilta sivuilta, puhelimen välityksellä ja ruudunkin takaa.

Jos olisin ollut yksin olisin vähintäänkin yrittänyt tarjota sille naiskaksikolle jäätelöt- enkä siis sitä ääneen sanonut, mutta näin kyllä kuinka he sinne jäätelökojulle lämpimien ruokiensa päälle kömpivät ja laiturille jäätelöä syömään menivät.

Noin muuten päivästä ei jää paljoa kerrottavaa. Pari supikoiraa yritti hypätä Toyotan renkaan alle, mutta viime hetkellä muuttivat mielensä. Asiakkaan induktioliesi tuotti päänvaivaa kun ei suostunut pientä kattilaa etulevyllä ensinkään lämmittämään. Pihalla on vielä multakasa odottamassa kantamista ja kuorma tai pari sepeliä, mutta saavat varmaan huomisen odottaa.


Näinkö jatketaan  1

Aika synkkiä uutisia on vuorokauden sisään tullut maailmalta. On ammuskeltu aurinkorannalla, hyökätty kaasutehtaaseen ja jotain muinaismuistojen tuhoamistakin taas menossa.

Mitä tarvitaan noiden järjettömyyksien lopettamiseksi? Suomessa saa seinään laittaa julisteen jossa lukee "Jeesus oli muslimi" - siis jos oli niin olikohan sitä syntyessään, kuollessaan vai jossain vaiheessa siinä ennen vuorisaarnaa ja spitaalisten parantamista.

"Älä himoitse lähimmäisesi aviopuolisoa, maata tai karjaa tai mitään mikä on hänen omaansa". Tuskin tuo enää vastaa nykyistä suomennosta, mutta viesti on mielestäni aika selvä. Tuo on se viesti mikä koko maailman pitäisi muistaa.

Koraania en ole lukenut ja muutekin vieraiden uskontojen tuntemus on hyvikin pitkälti peruskoulun ja yhden AMKK kurssin varassa. Jotain on silti pahasti pielessä niin jos satoja tai tuhansia vuosia vanhoja museokohteita aletaan taas systemaattisesti tuhoamaan.

Toki jos muistellaan sitä kaikkea pahaa mitä on tehty kristinuskon levittämiseksi jopa tänne missä ihmiset kävivät Katumajärvessä pesemässä kasteen pois niin yhtä alkeellisella tasolla ollaan taas vaikka kaupasta saa Lumian hintaan jolla ei saa kassillista ruokaa.

Toki jos taas karkeasti ajatellaan niin olisiko Suomessa raskasta teollisuutta ilman sotakorvauksia. Tai toisaalta jos kaikki se materiaalia mitä vietiin sotakorvausten muodossa olisi myyty markkinahintaan tai jos Saksaa ei olisi pommitettu, jaettu jne ja Euroopassa olis ollut rauha yli 100 vuotta- olisiko maailma toisenlainen.

Nyt unohtakaa rasismi ja miettikää mitä on tapahtunut aikaisemmin. Jos ihmisvirran suunta kääntyisikin sellaiseksi että Euroopasta alettaisiin salakuljettaa ihmisiä Afrikkaan niin voi olla että siellä suunnassa olisi ensin vastassa kutsumattomat laivat upottava tykki ja vasta rantaan uineilta henkiinjääneiltä alettaisiin kysellä millä asioilla ovat maahan tulleet.

Aiankin jos sattuu käymään kuten melkein naapurille eli että sattui kaasupallollaan harhautumaan muistaakseni Algeriaan niin ensimmäisenä vastaan tuli vähintäänkin riittävä määrä sotilaita.

Jos ja kun pakoilaisvirta kiihtyy niin jokaisen tulijan täytyy sit ymmärtää heille on paikka tässä yhteiskunnassa. Se tarkoittaa kielen opiskelemista, lakien noudattamista ja toivottavasti mahdollisimman pian työpaikkaa ja työllä ansaittua rahaa.

Kuvitellaan kuitenkin tilanne jossa ihmisellä ei ole kuin savimajansa jonka seinään naapuri ampuu rynnäkkökiväärillä. Siinä ei ole paljoa vaihtoehtoja. Nyt näitä vaihtoehdottomia on päivä päivältä enemmän.

Jos Saharaan vetää viemärin, vesijohdon ja pystyttää teltan niin se on vähän eri juttu kuin rakentaa edes yhdeksän neliömetriä Kosovossa tai Siperiassa sellaiseen malliin että pärjää ympäri vuoden.

Valitettavasti niinkin on että ihminen ei opi arvostamaan sitä minkä on ilmaiseksi saanut läheskään niin paljon kuin sitä minkä eteen on tarvinnut tehdä töitä.

Tällä hetkellä Suomessa paikoin asuntojen hinnat ovat romahtaneet. Tiloja on tyhjillään, peltoja kesannolla ja kunnilla ja kaupungeilla hyviä peltomaita pusikoituneina tai muokattu tonteiksi. Kukaan ei yhtään mieti sitä kuinka niitä peltoja on raivattu koneilla ja ilman kovalla työllä. Kesämökki ei enää tahdo kelvata perinnöksikään, koska siellä joutuu tekemään erinäisiä kunnostustöitä ja mökin ylläpito maksaa.

Ruvetaanko perustamaan hajautettu pakolaismajoitusvaranto niin ettei yhtään autiotaloa tai varsinkaan autiotilaa enää ole? Vanhoja kunnon kapitalistin omistamia torppia joihin asutetaan niitä joilla ei ole vaihtoehtoja.

Taas toisaalta jos yhteiskunnan hyvinvointipalveluiden järjestäminen vie koko maan talouden kuralle niin pitäisikö ihan oikeasti palata aikaan kun oli kunnanlääkäri joka tunsi potilaansa, poliisi joka esti rikollisuuden ennalta talkoohenki jonka voimin heinät saatiin latoon silloin kun ei vielä ollut muovitettuja paaleja tai 360 hevosvoimaisella traktorilla noukinvaunua vetäviä urakoitsijoita.

Jos elinkustannukset päästetään karkaamaan sellaisiksi että 15 neliömetrin asunnosta täytyy maksaa vuokraa puolet kuukauden palkasta tai ehkä vähän ylikin ja taas toisaalla samalla hinnalla saa vuokrattua kaksi omakotitaloa pihoineen ja puutarhoineen niin kyllä se kupla pitää puhkaista.

Omalta kohdaltani tiedän että sanon tai teen mitä tahansa niin jossain vaiheessa minun työpaikkani lakkaa olemasta. Valitettavasti siinä vaiheessa joudun pohtimaan rupeanko yöunieni kustannuksella perustamaan omaa yritystä vai etsimään jostain sadan kilometrin päästä toista työpaikkaa jonka lähimainkaan ei ole varaa asua.



Iltavuoroa odotellessa  1

Eilen oli remontoinnista johtuen varsin löysä päivä. Toki sitten taas kun iltapäivällä kävi seuraavaa työmaata katsomassa ja kiikutti koneen luo polttoainetta niin taas se viisari läheni puolta yötä.

Remontoinnista tuli mieleen yksi nyt jo hyvän aikaa sitten edesmennyt keittiö, sen seuraaja ja sen seuraaja. Oli siis alkujaan vanha keittiö ja se sitten meni aivan liian lyhyen ajan sisällä kahdesti uusiksi.

No sitten viimein ennen kuin omistaja vaihtui oli keittiö viimein sellainen kun se olisi pitänyt olla alkujaan. Ulkonäöllä kun ei ruokaa tehdä ja jos jokainen kaappi ja työtaso on 10 cm liian ylhäällä niin on käytettävyys aivan perseestä.

Kaiketi nykyään saa sellaisiakin työtasoja jotka voi säätää tai asettaa mieleiseensä korkoon. Viime viikolla näet kuulin että yhteen kunnan uuteen rakennukseen tulee sähkösäätöinen työpöytä

Tietysti jos muuttaa valmiiseen taloon niin niin silloin ei ole samanlaista valinnan vapautta kuin uutta tehdessä, mutta jotenkin vaan tuntuu että kun vaikkapa kaappeja mitoitetaan niin unohdetaan monta kertaa että ne tarvis saada myös pysymään kiinni.


Seikkailu kaupassa  1

Tänään en millään löytänyt rekisterikilven valoa. Se oli jossain ostettuna, mutta niin kauan siitä oli aikaa että varmaan jotain on sen päällä.

Kun ei työmaalta kuulunut mitään niin pöristelin sitten syömään ja kauppaan hakemaan vähän ruokaa ja sen puuttuvan osan. Kaupassa sitten kuului kummia. Hyllyn takana oli varmaan neljän myyjän torikokous ja heillä oli pienoinen ongelma. Oli näet sattunut joku sekaannus ja sen seurauksena hyllyttämistä odotti lavallinen köyttä. Varmaan ihan hyvää köyttä, mutta ei sellaista jättiköyttä mitä olisi kaivattu tai sellaista mille olisi jo ollut hylly/varastopaikka.

Siitä sitten vierestä miesmyyjien kaikottua naismyyjältä joku tuli kysymään kaasupolttimesta. Minä kun sitä myyjää olisin mielellään auttanut vaikka huomiseen aamuun asti niin kerroin sitten millaiset osat olin itse sieltä onnistuneesti ostanut telojen sulatukseen.

No sen valaisimen saatuani juoksin sitten ruokakauppaa ympäri ja pienten ostosteni kanssa lyhimpään jonoon. Jotenkin ei yllättänyt kun edelläni asiakkaalla oli kahden ihmisen ostokset ja maksupäätteellä tuntui kestävän ikuisuuden. No sitten kun vuoroni viimein tuli huomasin että heidän edellään olleelta asiakkaalta jäi jotain siihen liukuhihnan päähän ja mitäpä sitten tapahtui- no tietysti se kassaneiti hoiti työnsä ja lähti viemään sen kadonneen lampaan (saattoi olla liemikuutioita) juoksujalkaa sille edellistä edelliselle asiakkaalle joka tietysti oli ehtinyt jo kaupan toiseen päähän saakka. Minä tietysti odotin ja kiitin itseäni kun en ostanut jäätelöä.

Oman vuoron viimein koittaessa kyskyinkin sitten että mitä minun tarvis jättää siihen liukuhihnan päähän että se nuori kaunis nainen lähtisi perässäni juoksemaan sinne viereiseen paikkaan mistä saa ruokaa.

Kotimatkalla päätin ilahduttaa pikaruualla luokkakaverini pikkuveljen vaimoa jolle vein pari viikkoa sitten pihakiviä. Ei ehkä ihan vieraalle naiselle voi hyvällä omallatunnolla sanoa että hän näyttää hieman valvoneelta, mutta kun oli huoli hänen terveydestään ja kai hieman sen vielä muutaman kuukauden toivottavasti maailmalle putkahtavan hyvinvoinnista niin kai tässä selvittiin ketään loukkaamatta.


Liian jäykköö betonii  1

Tönkköä oli tavara kun pumpulla muottiin levisi ja kolme tuntia myöhemmin ei enää tarttunut hanskoihin.

Oli muutama iso kivi siirtoa odottomassa ja päivän päätteeksi myös isompi kone oli työnsä tehnyt. Pienelle jää vielä puuhaa. Tänään olisi varmaan tehty hyvinkin pitkälle iltaan, mutta minkäs teet kun eristeet loppuivat.


KIviaitaa  1

Aamupäivällä ehdin työmaalle samaan aikaan kuin asiakaskin. Siellä sitten nosteltiin loputtoman tuntuisesti luonnonkiviä ja toki tietysti asennushiekkaakin.

Huomiselle jäi vielä kaksi maakasan takaa löytynyttä järkälettä ja noin kymmenen neliömetrin patteri kerättyjä kiviä + vajaa kuorma asennushiekkaa.


Välimerellinen tuoksu  1

Päivän aluksi jäi puutarhajyrsin siirtämättä. Jostain kumman syystä perävaunusta on taas yksi laakeri rikkoutunut, joten todennäköisesti myöhäisperunoiden kasvuennuste on varsin heikko.

Samoin heikko oli ulkoverhoilun etenemä, mutta lattian outojen koteloiden eristäminen eteni lähes puoliväliin asti. Tai siis juuri niin pitkään kuin villaa riitti.

Mutta voi helvetti sitä välimerellistä tuoksua. Lähes 15 vuotta sitten ajoin omalla autollani kovassa helteessä ilmastointi täysillä jäähdyttäen jalat palellen ja hartiat hiessä aina Välimeren rannikolle asti.

Sitten kun viimein pääsin satamaan ja vieläpä kertayrittämällä oikeaan terminaalin oikealle laiturille ja viimein avasin auton oven tuntui kuin olisi kävellyt päin haisevaa hikistä seinää. Niin mätänevältä se satamakaupungin rantavesi tuoksui. No voi olla että siellä käynyt kanssa joku paikallinen ruoppaaja väylää kunnostamassa ja varmasti kun pääsee jonnekin vähän turistikohteen rantaviivalle tai avomerelle niin tuoksu paranee.

Tänään se tuoksu tuli ilmeisesti (pinnasta vain noin puoli metriä sulaneista) ruoppausmaista josta siis suurin osa on silkkaa juurta ja turvetta.

Edellinen