4.04 ja risat

Kanadassa satoi ja harvoin täältä korvesta on ehtinyt käydä keskustassa, toisella puolella kaupunkia, jutella vajaan tunnin huoltoasemalla siinä samalla muistellen kuka hitto oli pumpun toisella puolella autoaan tankannut kaunotar- tällä kertaa naama oli tuttu, mutta ei mitään muuta muistikuvaa. Sieltä kun pääsi kotiin niin olihan ne saaneet kolme kierrosta ajettua. Jos olisi heti punalipun tultua lähtenyt liikkeelle niin olisi ehtinyt kauppaankin välillä.

Jos joku ylpeilee kuuden päivän työviikolla niin kyllä viikossa on seitsemän päivää. Edelleenkin jos on joku eläintila niin mitä vähemmän automaatiota sitä vähemmän vapaapäiviä- tai sit pitää olla työvoimaa tai lomittaja. Jos ei vettä ala tulla niin viljat kuolee pystyyn ja sit kysellään kaupungeissakin miksi ruoka maksaa tuplaten viime vuoteen nähden ja minä ihmettelen miksi ei ole tarpeeksi viljavarastoja. Suomi kyllä kestää yhden katovuoden, mutta jos tulee monta peräkkäin niin huonosti käy.

En minä korvaamaton ole, mut pikkuisen vaikea löytää joku jota ei tarvisi opettaa tekemään mun hommiani. Loput pensaat häipyi lavalle, yhdet juhat ja kadonneen avaimen metsästyksen päätteeksi koneen siirto.

Pyromaani oli taas iskenyt- kuulemma joku hullu on taas polttanut VR turvalaitteita. Ehkä viisi vuotta ehdotonta sille edelliselle pyromaanille olisi hyvä alku. Jos on kyllästynyt omaan elämäänsä kaupungissa tai maalla niin ei silti tarvis ruveta terroristiksi.

Joskus koulussa väitettiin ettei valtio voi mennä konkurssiin- Sitä on ilmeisesti opetettu monen muunkin valtion kouluissa ja kun sen tiedon nojalla on otettu lisää ja lisää velkaa niin ollaan nykytilanteessa jossa oikeasti monta valtiota pitäisi laittaa konkurssiin.

Maanantai voisi olla askartelupäivä, mutta juhlat ja perjantai söivät melkoisesti työajasta. Varmasti tunteja tuli yli 40 viikossa ja työpäiviä enemmän kuin 6 putkeen.