Alun loppu vai lopun alku

En ole kauheasti vuodattanut mieltäni ihmissuhteistani- ketäpä ne mahtaisivat ylipäätään edes kiinnostaa. En ajatellut aloittaa tänäänkään, vaikka nyt siihen olisi todellakin syy. En ole murheen alhossa ja iltapäivän aikana sain työmaalla aikaan oikein mukavasti sileää jälkeä, joten saa minun puolestani tulla talvi korttitalonkin tontille.

18-kulmio on niin ikään hyvällä mallilla ja saa ruveta seuraaviin pakollisiin hommiin.

Ei pitänyt tehdä la eikä su töitä, oli muita suunnitelmia. Totuus ei pala tulessakaan, mutta sen esiin saaminen voi viedä yllättävän kauan. Antoisaa on silti ollut- siis ns suhteen henkinen anti on ollut hyvä, ainakin minulle hyvää vaihtelua työntäyteiseen arkeen.

On totta että seuranani ollut nainen iskee naisiakin paremmin kuin minä- toisaalta koska vastuksena on minä niin siihen ei paljon tarvita. Jos tätä nyt ylipäätään joku lukee niin jos on sängyssä vaikkapa parin sadan väärän miehen tai naisen kanssa tai väärän miehen kanssa vuosia niin eikö saman asian aja ihan vain yksi ja ainoa mies tai nainen kun se vaan on oikea. Varmaan jollekin väärästä sängystä tai väärältä lattialta herääminen voi olla elämän suola ja hyvä anti, mutta minulle se ei sitä ole, eikä tule olemaan.

Joku voi olla polyamorinen- sitä olen täs pohtinut jonkun kuukauden pystyisikö siihen sopeutumaan?... Varmaan helpompi olisi sopeutua avioliittoon jos vaan nainen on oikea.