Ei se mitä lukee lehdessä, vaan se mitä ei lue

Ex työnantaja oli päässyt lehteen. Mainintaa ei ollut siitä kuinka turvallisia hänen luomansa koneet ovat. Vain kaksi kuolluttä käyttäjää ja yksi kuollut asentaja. Kun vielä ottaa huomioon että vientimaita on 42 ja jopa minä olen muutaman niistä koneenkäyttäjistä kouluttanut niin hyviähän niiden täytyy olla.

Sitten oli puhe laadusta- no sen minäkin muistan kuinka milloin mitäkin alihankkijan tavaraa vietiin takasin korjattavaksi ja kuinka saattoi mennä puolet työajasta laatuongelmien parissa. Lähtökohtaisesti saattoi olettaa että kaikki mikä valmistui päätehtaassa oli kasattavissa valmiiseen koneeseen sellaisenaan ja jos se tuli alihankinnasta se piti mitata ennen kuin yrittikään sovittaa paikoilleen.

Sitten kun ne osat sai paikoilleen niin mitä hajosi töissä ensimmäisenä: Alihankkijan tekemät osat. Mitä sitten oli hyviä alihankintaosia... Tapit, laakerit, kääntökehät ja tietyin varauksin hydrauliikkaosat. Tuntui käsittämättömältä että tapit täytyy teettää Rovaniemellä saakka, mutta kun ne sieltä tilasi niin ne oli aina mitoillaan.

Ex työnantaja ei myöskään kertonut sitä kuinka hyviä työntekijöitä ja huonoja johtajia ulkomailla oli. Laatu on yksi asia ja hyvään laatuun pääsemiseksi ei ole oikoteitä. Konepajassa pitää olla hyvä suunnittelu, tasalaatuiset materiaalit, huolletut koneet ja osaavat motivoituneet työntekijät. Nuo ei riitä vaan lisäksi laatua pitää valvoa ja sitten on satunnaismuuttujia aina tehtaan ilmanvaihdosta, valaistuksesta katosta yön aikana pudonneisiin äänieristeisiin.

Jos on motivoituneita työläisiä niin laatua voi syntyä alkeellisissakin oloissa ja alkeellisilla koneilla, mutta jos sitä motivaatiota ei ole on laadun syntyminen epätodennäköistä.