Erilaisia Juhannusperinteitä

Aattona olin töissä. Se oli tosin vain sellainen muutaman trukkilavan ja rumpuputken siirto, jälkimmäisten upottaminen maahan ja yksi koekuoppa mahdollista vesikaivoa varten. Silmänruokaakin oli kun yksi innokas lenkkeilijä tiukoissa kuteissaan juoksi pariinkin otteeseen työmaan ohi. Ihmettelen vaan miten sellaisissa varusteissa voi juosta- siis miksi teipata hauiksen kohdalle joku soitin tai mittalaite. Toki kun niinkin kaunis nainen lähtee lenkille keskellä ei mitään niin hyä olla puhelin matkassa ja kenties joku pippurisumutin, mutta mitä virkaa sillä hauispainolla on?

En tiedä millainen rummusta tuli, mutta kaivoon näyttää vettä tulevan ihan kivasti.

Sieltä sitten hyökkäsin perävaunu perässä tavallaan mökille. Oli ollut sen verran tiivistä työtahtia taas toista viikkoa että kaipasin lähinnä rauhaa ja hiljaisuutta. Rauhallista kyllä oli, mutta hiljaisuuden kanssa oli vähän niin ja näin.

Varmaankin viime vuonna nukuin laavulla ja tänä vuonna oli vuorossa eri paikka ja kupoliteltta mallia erittäin halpa, mutta uusi. Kun olen kuitenkin jokseenkin mukavuudenhaluinen niin perävaunussa kulki mukana neljä trukkilavaa ja kevytpeite. En siis kovin vahvasti luottanut että halpisteltta pitäisi vettä alta tai päältä. Trukkilavojen avulla teltan alle jäi mukavasti ilmatilaa ja kevytpeite varmisti ettei sada sisään.

Tänään sitten naapuri puhui jotain teltan siirtämistä ja jouduin toteamaan että se on ruuvattu kiinni alustaansa ja kallion päällä.

Naapurin suosiollisella avustuksella päädyin Kalkkisten sillalle puolen päivän tienoilla jälleen lenkkeilijän perässä jarrutellen. Nuotiomakkaroiden jälkeen naapuri työnsi koneellaan tietä auki ja kuului pieni helähdys. Etulasi helähti sisään ja tietysti niitä sirpaleita oli ulkonakin aika laajallla alueella.

Mutta noin muuten onkin aikaa edellisestä telttayöstä. Saattoi edellinen yö olla niinkin eksoottisessa paikassa kuin erään suurvallan rauhaturvaajien huoltoleirissä. Tällä kertaa oli huomattavasti parempi varustus,lämmin makuupussi ja sen verran paksut patjat että jos teltta olisi ollut hieman isompi olisin kaivannut naista ja yhteenkytkettävää makuupussia.

En ole mikään lintubongari, joten en ole varma oliko naapurissa kaksi kurkea ja kukkuiko käki missä suunnassa, mutta kaikkiaan varmaan se 20 erilaista linnunlaulua/näköhavaintoa + 2 pientä irtokoiraa kalkkistentiellä. On muuten paskamainen tilanne kun tietää että ne eivät selviä 33 tonnin jyräyksestä ja päättävät hyökätä vastaantuljoinen kaistan yli mun kaistalleni. Onneksi oli rauhallinen vauhti ja hyvät jarrut, muuten ne koirat olisivat vain pesuleimoja mustassa asfaltissa.