Etsinnnässä koneenkäyttäjä ompelukoneelle

Pitäisi kai aloittaa muutamilla kirosanoilla. Lähteä liikkeelle vaikka sanoin voi taivas ja päättyä vitun kautta helvettiin.

Onnistuin siis joitakin viikkoja sitten jäämään uusine haalareineni kiinni telalappuun. No jaloissa riitti voimaa, telalappu pysyi neljällä isolla pultilla kiinni ketjussa, joten haalareihin tuli semmoinen A4 kokoluokan reikä.

Muistaakseni viimeksi käytin neulaa ja lankaa vaatteen parantelemisessa työmatkalla Singaporessa. Pikku-Intian vaatturi myi oikein hyvät housut ja vyön, mutta omasta mielestäni lahkeissa oli liikaa pituutta. Niinpä sitten etsin matkatavaroistani noin tulitikkuaskin kokoisen paketin jossa luki ***** Alexander Palace Skopje. Lyhensin lahkeita viitisen senttimetriä ja taitavat tikkaukset edelleenkin olla paikoillaan.

Nyt halusin kuitenkin kokeilla paikkaamista valkoisella perintökalleudella eli ompelukoneella. Periaatteessa helppo homma eli töpseli seinään, valo päälle ja pedaalista kaasua.

Huomasi kuitenkin jo ensinmäisen sauman jälkeen että jotain on poskellaan. Kun yrittää peruutusvaihteella ommelta eteenpäin - se onnistuu kyllä kun vaan käsissä riittää voimaa. Sitten kun kolmen kankaan sijasta huppu, väärä kohta lahkeesta ym menee neulan kohdalle väärään aikaan niin sitä saakin sitten hetken aikaa ratkoa irralleen.

Eikä tietenkään perinnöksi saatu alilanka riittänyt, ylälanka pysynyt ehjänä ja vähän näytti koko paikkaaminen välillä toivottomalta. Nyt nekin haalarit on taas kasassa, eikä sormissa näy tai tunnu neulanjälkiä.