Hevosihmisiä

En ole Ypäjällä käynyt tai ylipäätään oppilaitoksessa mis opettetaisiin hoitamaan hevosia. Kuitenkin kun asiakkaiksi on osunut useampikin hevostalli niin on herännyt kysymys: Eikö hevosihmiset laske omalle työlleen mitään arvoa?

Tarkoitan tällä lähinnä sitä kuinka jo vuosikymmeniä sikoja ja nautoja on pystytty ruokkimaan koneellisesti ja ennen kaikkea se loputon määrä paskaa on saatu koneellisesti tai painovoimalla + vedellä lantalaan ja lantalasta edelleen koneella pelloille.

Helsinki on kai ainoa paikkakunta missä on jo kauan ennen kuin minä olin syntynytkään tajuttu että kaupunki hukkuu paskaan jos kaikki liikennöinti hoidetaan hevosilla. Nyt eletään vuotta 2013 ja siitä huolimatta ainoat kehitysaskeleet hevosten hoitamisessa ovat sähkövalo+ (lämpö) ja ehkä juokseva vesi. Käytännössä kuitenkin heinä, kauraa ja vettä kannetaan lukemattomia ämpärillisiä vuodessa ja paskaa kärrätään kottikärryillä.

Varmaan suurin syy tähän kehittymättömyyteen on alan ja harrastuksen sukupuolijakauma. Kun ei ole tekniikasta kiinnostuneita harrastajia niin ei tule tekniikkaa avuksi. Yhden miehen ja hevosen yhdistelmillä on aikoinaan ajettu tukit metsästä ja tehty likimain kaikki ne työt mitä nykyään tehdään tiloilla traktoreilla. Miksi ei siis naisen, hevosen (tai useamman) ja oikean työvälineen yhdistelmällä vielä nykyäänkin? Ihan kärkeen laittaisin lanaukset, lumityöt, lannan ajon ja maaseututaajamissa voisi jakaa postiakin ratsailta. Siitä saisi jopa hyvän kilpalajin.