Kuka hitto se oli

Taas joku käivärä jutteli kuin vanhalle tutulle, mutta en todellakaan tiedä kuka mahtoi olla. Ei välttämättä kovin kiinnostakaan, mutta ilmeisesti kylä on liian pieni kun ei edes metsäautotien varresta siivottua posliinipönttöä saa siirrettyä huomaamattomasti.

Töihin pääseminen oli pitkä prosessi. Väärät perävaunut, sen perävaunun paikalla rikkinäisen vaunu ja tietysti aivan pimeää lähtöä tehdessä. Kun sit kolme vaunua oli siirretty ja piti lastata kapeampi kauha kyytiin sen sijanniksi paljastui kone nro 3. Työmaalle, käyntiin koneet 4, 5 ja kuudentena täry. Eikä sekään vielä riittänyt vaan ylijäämämaita meni kyytiin koneella nro 7. Yhdellä idioottiparkkeerauksella saa tuhrattua toista tuntia arvokasta aamua.

Onneksi sentään 2,4,5 ja 6 koneiden operoiminen tuotti tänään vähän valmista pintaakin. Viimeisenä kaivettu tuli ensimmäisenä peitetyksi.

Ihmeellisiä kysymyksiä: "mitä sinä rakennat" - no jos on noin 8 metrin kaistale taimikkoa pellon ja tien välissä ei siitä kunnon metsää saa mun elinaikanani. Ei myöskään siksi kun maa on kivinen tanner johon ei saa reikää paitsi dynamiitilla. Kun kiven saa pois reikä tulee täyteen vettä. Vaihtoehto A tyytyä kitukasvuiseen joutomaahan tai B ajaa kivien päälle ojamaista ym kasvava kerros ja tehdä peltokuviosta järkevä ja selkeä. Puolisen metriä savimultaa tekee hyvää ja jos riittää vaikka 70 cm saa kivien ja pinnan väliin vielä toimivan salaojituksenkin survottua.

Voihan savimaalle rakentaa, mutta en suosittele sellaiseen paikkaan missä on lähteitä tai pohjavesi puolessa metrissä. Kovan saven alla on sellaista vesivelliä ettei sen päällä pysy kuin veneellä.

Mutta siis jos vaihtoehdot ovat: Vellin päällä metsän keskellä tai kova rantatontti etelän puolella lahden pohjukassa en usko että samalla hintaa kovinkaan moni haluaisi metsän keskelle. Kumpikin on parempi kuin joku 350 neliömetrin kaupunkilaistontti jonka jokaiselta rajallta ylettää kusikaarella joko tielle tai naapurin seinään.