Kuusi jalkaa ja risat

Kuulin tänään aika pahasta tapauksesta. Siihen liityi helikopteri, eläinlääkäri ja ilmeisesti ihminen joka tarvitsi ja tarvitsee edelleenkin apua. En tiedä kuka häntä pystyisi auttamaan, tai miten hän on siihen jamaan joutunut.

Harrastamisen pitäisi olla kivaa, siitä pitäisi saada elämyksiä, ehkä kavereita ja tietysti sisältöäkin elämään, mutta se ei silti saisi olla koko elämä ja harrastuksen loppuminen elämän loppu.

Miljoonat ja taas miljoonat ihmiset kamppailevat saadaakseen ruokaa ja puhdasta vettä. Täällä taas ihmiset ovat harrastuksensa vuoksi valmiita pilaamaan vaikka oman juomavesikaivonsa veden, näkemään suunnilleen nälkää ja elämään yli varojensa.

Kalliopora on periaatteessa helppokäyttöinen työkalu. Kivi ja kallio ei vaan aina ole helppoa.

Katselin tänään kuinka paljon kiveä irtosi neljällä pikku napsulla, mutta niiden eteen joutui porari tekemään hurjasti töitä. Viidennessä kolossa terä on varmaan edelleenkin.

Sillä kohtaa kalliossa näytti olevan halkeamia moneen vinoon suuntaan ja halkeamissa maataa. Pora menee ensin hienosti ehjään kiveen, mutta halkeaman kohdalla suunta muuttuu, reikään tulee ympäriltä enemmän tavaraa kuin pora ehtii puhaltaa ja kun terä juuttuu tulee porarille hiki.

En jäänyt niin pitkäksi aikaa että tietäisin mitä tapahtui napsujen 5 ja 6 jälkeen, mutta oletan että huomenna tähän aikaan päivästä sen tiedän.