Laukkahevot

Olin ilmeisesti ymmärtänyt väärin totolapun täytön. Kahden lapun ja kuuden Euron jälkeen olin onnistunut osumaan kahtaan laukkahevoseen.

Matka on joskus antoisampi kuin perille pääseminen tai paluumatka. Tällä kertaa osuin jopa menomatkalla sille oikealle huoltoasemalle jossa oli se pankkiautomaatti.

Paluumatkalla totesin että matkan organisaattori oli sekä sadisti että masokisti ja toi vielä tullessaan patologisen valehtelijan. Onhan sekin tapa pyyhkiä hämähäkinseitit piparipaketin päältä.

Kuitenkin tuon sadomasokistisen ja rajoitusten mukaan yhdellä tauolla suoritetun paluumatkan kohokohta osui huoltoaseman parkkipaikalle. Peruutettuani tyhjennetyn auton ruutuun köpötteli viereistä autoa kohti mies kävelykeppiensä kanssa. Koskapa vielä turbon jäähdyttämiseksi auto kävi siirsin sitä kolmisen metriä että ukkeli sai ovensa esteettä auki.

No mun takapenkkiosaston kauniista naisista vanhempi tulkitsi asian niin että tein jotain täysin käsittämättömän ritarillista, jotain mitä hän ei ole koskaan nähnyt parkkipaikalla tehtävän. Kovasti yritin selittää että säälin vain oman autoni peltejä kun siinä viereissä autovanhuksessa ei välttämättä ole mitään ovistoppareita ja riittääkö käsiä jos kepitkin tarvis heittää sisälle.

Loppumatkan ahdistuksesta seurasi ilmeisesti uuden elämän luomista eläintarhassa. Sitä että syntyikö varsaa vai elämää suurempaa rakkaustarinaa en todellakaan tiedä.

Koska kuormaan jäi vielä pari niin paikallisbubin karaokeoasto sai uudet tähdet. Valitettavasi juntti ja juntimpi olivat liikenteessä ja iloitsin että perinnepukuihmiset olivat mallikelpoisesti toisin kuin valtaväestön idiootit.

Ilta paikallisessa päättyi kuitenkin turhaan juopuneen puhutteluun ja naisen itkuun josta ei tahtonut tulla loppua. Ilmeisesti auton takapenkki luo sellaisen turvallisuuden tunteen että henkevien keskustelujen päätteeksi viimeinenkin pääsi ehjänä kotiin.

Olen tehnyt tässä sellainen havainnon että ensimmäisenä kyydistä jäänyt tulee jossain vaiheessa iltaa niin estottomaan mielentilaan että kirjaimellisesti kaatuu lähimmän miehen pauloihin. Maailmassa ei vaan ole sellaista viinalaatua että sen kaatumisen kohde olisin minä. Tai oli, mutta vein kyllä turvallisesti kotiin ja sai olla yönsä yksin.