Mailalla päähän ja jäitä nilkkaan

Olin pitkästä aikaa seuraamassa salibändyottelua. Olin luvannut mennä ja olihan se ihan viihdyttävä ottelu. Ei tosin tilanteen jälkeen vastustajaa päähän mailalla lyöminen kuulu sen tai minkään muun lajin henkeen, mutta tunnen sen iskun saaneen sen verran monen vuoden takaa että ei yllätä jos joltain vastustajalta hermo pettää.

No viisi minuutti ylivoimaa ei tuottanut tulosta, eikä kummankaan iskun vastaanottaneen omien toilailujen vuoksi tulleiden jäähyjen aikana omissa soinut, joten ei tainnut tulla yhtään ylivoimamaalia. Oma maali sensijaan tuli. Ei ihan yhtä hieno kuin muuannen entisen oman seurakaverin pikkuista vajaa katossa käynyt ja maalivahdin selän taa pudonnut, mutta kuitenkin niin selkeä oma maali ettei sille voitu rehellisesti vastustajan pelaajaa merkata tekijäksi. Jotenkin se kimpoili liikkuvan pelaajan mukana maaliin asti vaikka tarkoitus oli ilmeisesti peittää vetoa tai syöttölinjaa.

Karhulauman maalivahdille täytyy antaa tunnustusta, vaikka vastustajankin päässä oli hetkensä.