Mikä hitto se oli nimeltään?

Viime vuonna samalla suoralla oli keittänyt Audi, tänään vuorossa oli Opel kaiketi punainen Astra. Stoppasin ja tarjosin vettä. En tiedä kuinka kauan olivat siinä odottaneet, koska heti perään joku nätti tyttö toi limupullollisen lisää. Olisinhan minä voinut sen pariskunnan naisen heittää töihin, mutta ilmeisesti yrittivät vettä saatuaan jatkaa matkaa tai sitten se vettä tuonut kaveri vei naisen perille.

VT 12 varressa lepää Peugeot. Virallisen selvityksen mukaan väisti isoa lintua suoralla tiellä, menetti autonsa hallinnan ja ihme että säilyi ylipäätään hengissä. Siis olettaen että kyseessä oli sama auto josta oli maininta lehdessä.

Jostain syystä en usko lintuun. Nukahdus tai puhelimen räplääminen ovat paljon todennäköisempiä, mutta hyvin keksitty kun lähimaastossa tarhataan fasaaneja myyntiin.

Kuulin jäätelöä syödessäni takaani nimen "......y". Samalla tajusin että en edes ollut moikannut vaikka ihan varmasti olisi ollut syytä. Nimimuisti siis petti jälleen kerran vaikka sentään sen naisen entisen miehen tunnen noin 20 vuoden ajalta.

Sitten tietysti havaitsin myös että heillä oli aterimet ja mausteet, muttei ruokaa. Havaitsin että tarjoilija etsi heitä, katsoi heidän suuntaansa, mutta oli lähdössä harhailemaan ihan väärään suuntaan heidän ruokiensa kanssa. En siis edelleenkään muista/tiedä mikä sen naisen nimi on. Jotain se nainen oli unohtanut.

Kaverini jonka kanssa olimme jo syöneet Aulangon Kievarin loistavaa ruokaa arveli minun tiirailleen jotain hyväkuntoista tyttöä laiturilla. En siinä viitsinyt ruveta tarkentamaan etten niinkään kiinnittänyt huomiota kuntoon vaan siihen kuinka kaikki olkaimet oli rullattu pois olkapäiltä. Piti kysyä millä ihmeellä se asu pysyi kasassa, eikä siis varmasti ollut tarkoitettu alkujaan olkaimettomaksi.

Vähän siis vaihtelua viemärikaivon peittämiseen, rautakaupassa juoksemiseen ja kolmen perunalajikkeen kylvämiseen. Ei viidellä kilogrammalla paljon pitoja pidetä, mutta näkee ainakin mikä lajike menestyy jos menestyy.