Mopolla 233 km/h

Muistelin joskus lukeneeni nopeusennätyksiä. Silloin muistaakseni mopolla se oli 162 km/h. Se mopo oli todennäköisesti kaksisylinterinen, nelitahtinen ja polttoaineena oli bensiini.

Tuo nykyinen ennätysksen haltija onkin sitten aika kaukana noista kaduilla rullaavista mukavasti pystyssä ajattavista skoottereista.

Ilmeisesti moisen nopeuden saavuttamiseksi on käytetty umpinaista katetta tai koria ettei kuljettaja aiheuttaisi liikaa ilmanvastusta.

Mutta millä sitä tehoa on saatu niin hurjasti... Muistelen että kun 125 cc 2-T pyörärä olivat parhaimmillaan niille luvattiin 28-40 hevosvoimaa ja jollen ihan väärin muista niin silloin nopeimmat kulkivat 158-180+ km/h tehtaan jäljiltä 98/99 oktaanisella pumppubensalla Suomesssa ja ilmeisesti niissä oli vielä parantamisen varaa.

Oletan että tuossa 230+ km/h kulkevassa mopossa on ahdin ja polttoineena jotain muuta kuin tavallista 95E10 bensiiniä, mutta millä sitä tehoa on otettu niin paljon että moisiin nopeuksiin on mahdollista päästä. Onko kyseessä ahdettu nelitahtinen vaiko peräti turbolla piristetty kaksitahtinen.

Turboahdettua kaksitahtistahan pidettiin mahdottomana toteuttaa mopon mittakaavassa. Suuria ahdettuja 2-T dieseleitä toki maailmalla on ja niitä on tietääkseni valmistettu myös Suomessa.

Nykyään kuitenkin on olemassa pieniä turboja. Jopa pienissä henkilöautoissa käytettävät turbot alkavat olla niin pieniä että kun mopon moottorin vain saisi käymään useampia tuhansia kierroksia minuutissa ja polttoaineen kulutuksessa ei olisi tarvetta pihistellä, voisi henkilöauton turbon saada pyörimään mopon koneella.

Olisin suuresti epäillyt jos minulle mopoiässä olisi joku kirkkain silmin väittänyt että mopoihinkin tulevat polttoaineen ruiskutuslaitteet. Se on kuitenkin jo tapahtunut ja saattaa olla että on tapahtunut myös suorasuihkutuksen tuleminen.

Se taas tarkoittaa että siitä pienestä palotilasta ja iskutilavuudesta voidaan ottaa melkoisia litratehoja kun vaan jäähdytys pelaa ja materiaalit on valittu oikein.

Kiihdytysajosssa/nopeusajossa moottorin ei tarviste kestää satoja tuhansia kilometrejä, mutta onko sit tulevaisuuden superpyörä 150 kuutioinen turboahdettu, painaa alle 100 kg josta akkua 30 kg ja käyttökelpoinen matkanopeus 250 km/h

Jos kyseessä vaikkapa Yamaha YZF 150 + turbo se olisi noin 22-35 hevosvoimaa. Jos 50 kuutiosta on puristettu 40 hevosvoimaa jo vuosia sitten niin tulevaisuudessa 150 kuutiota tarkoittaisi yli 120 hevosvoimaa eli samaa suuruusluokkaa kuin nykyiset 600 cc luokan parhaat.

Niin ikään jos sitä pientä moottoriä pystyisi säätämään puristussuhteen ja iskutilavuuden osalta siinä missä voidaan jo nykyäänkin säätää ilmaan ja polttoineen määrää, sylinterin hengitystä ja sytytyshetkeä (ainakin niitä)- pienikin määrä polttoainetta riittäisi pitkälle.

Nykyiset autot ovat koko ajan tulossa turvallisemmiksi, mutta millä hintaa? Kun paino tuplataan, turvavarusteiden määrä nelinkertaistetaan ja käytetään muutenkin erityisen lujia ja arvokkaita materiaaleja tulee jossain kohtaa raja vastaan.

Se raja tarkoittaa rakenteen äärimmäistä keveyttä ja herkkyyttä pienellekin korroosiolle, muodonmuutokselle tai valmistusvirheelle.

Eli on odotettavissa että ajoneuvojen käyttöikä lyhenee. Se on sitä jo nyt jos ajatellaan vaikkapa ihan vaan perus Golf 5 1.6 - alta 150 000 km mittarissa, moottorin vikavalo palaa, keskuslukitus ei toimi ja ainakin jälkimmäinen johtuunee siinäkin yksilössä johdinten ja eristeiden kulumisesta.

Edellisen sukupolven Golffin edustajalla vastaavassa autossa lähes 400 000 km, mutta yhtään sähköjärjestelmän osaa ei ole tarvinnut korjata. Toki polttimoita ja sytytystulppia on tarvinnut uusia.

Eikä tarvitse mennä edes niin kauas. Kotona on ikivanhat stereot. Kajarien johdoista toiset ovat alkuperäiset ja pelaavat hyvin. Toiset on ostettu muistaakseni 2012 ja niistä toinen alkaa olla ihan kevoton. Sähköä kyllä menee läpi, mutta sen verran paljon häviöitä että pienellä voimakkuudella kuunteleminen ei onnistu ollenkaan.

Ehkä Suomessa voitataisiin rakentaa edes kuorma-autoja joilla voisi ajella 5 miljoonaa kilometriä ennen romutusta. Se tosin tarkoittaa melkoisia haasteita maalaamiseen ja ruostesuojaukseen, mutta parempi sekin kuin paaliin puolen -1,5 miljoonan kilometrin jälkeen.