Nosturin kertaus

Luultavasti noin 13 vuotta sitten käytin edellisen kerran siltanosturia. Eihän sen käyttämisessä mitään ihmeellistä ole, mutta kyllä se vähän silti jännitti kun tiesi että lavalla ei ole ylimääräistä tilaa.

Purkupaikka 1 oli helppo ja mukava, mutta toisessa paikassa taivas repesi, salamoi ja vettä tuli niin että paluumatkan alkupuolella toisen puolen pyörät kävivät vesiliirrossa kahdessa kohtaa.

Sitten oli vielä pari betonisäkkiä ja raudan riekaleita. Ne saatin sentään setvittyä kastumatta.