Ovia, ikkunoita ja sotasuunnitelmia

Tänään olikin yllättävän pitkä päivä. Työmaalla ei hirveän kauan mennyt tai etenemä ollut kovin suuri, mutta eihä se tietysti aina voi ollakaan.

Väkeä siellä kyllä piisasi. Oli miestä ja naista, nuorta, vanhaa ja keski-ikäistä, lapsellista ja lapsetonta, naitua ja naimatonta. Onnea myös hääpäiväänsä viettäneille puolimatkalaisille.

Kaikki eivät kuitenkaan päässeet auttamatta perille. Eipä ole ennen joutunut mopoautoa eli kevyttä nelipyörää hinaamaan, mutta nyt sekin on kokeiltu.

Täryynkin tuli tänään viimein varaosia. Nopeammin olis käynyt sieltä hakemassa, mutta tokihan se olisi tullut paljon enemmän maksamaan.

Olihan se ero uuden ja käytetyn välillä aika huima. Kuten arvelinkin niin ylemmästä männänrenkaasta puuttui puolet paksuudesta ja päittäisvälystä sen vuoksi vanhassa tuplaten. Ylemmässä männänrenkaassa siis kuuluisi olla kahta metallia käytetyn koneen yhden sijaan.

Betonimylly ja uppopumppukin kotiutuivat viimein.