Pieniä mittaeriskummallisuuksia 3

Kyllä osaa olla vaarallista liikenteessä. Onneksi varsin pitkällä suoralla tielle tallusteli peura. Oletin että sen itsesuojeluvaisto sanoo sille että hyppää pois tai käy huonosti. Hiljensin vauhtia ja soitin torvea jos vaikka peura reagoisi kuulohavaintoon.

En silti arvannut että seuraavan puolensekunnin aikana peuroja siirtyy tielle vasemmalta ja oikealta. Kaksi muutakin pysähtyi mun käyttämälleni kaistalle ja siinä vaiheessa tietysti äänimerkin lisäksi myös jarrut vanhassa painavassa autossa olivat päällä.

Sitten ne peurat onneksi lähtivät kaikki valkoiset peräpeilit vilkkuen vasemmalle, eivätkä törmänneet valkoisen auton pelteihin, peileihin tai tuulilasiin.

Piti taas olla helppo ja yksinkertainen homma. Vähän kankeamista ja muutama ruuvi kiinni.

Kuitenkin kun lähtöäaika oli paljon ennen kahdeksaa ja paluu klo 23 jälkeen niin jotain poikkeavaa tuli vastaan.

Palapelin kattopaloissa oli ja on edelleenkin sisäpuolella ohjauslaudat joiden kuuluu osua laatikon sisäpuolelle, kuten 1. palassa kävikin. 2. palassa ei ohjausta tarvita, mutta kolmannen palan kohdalla pala jäi ohjureiden varaan.

Palaahan ei olisi pitänyt eilen laittaa vielä ollenkaan kiinni, eikä varsinkaan aamulla vahvistaa sen kiinnityskohtaa vaan yrittää mitata millainen pala väliin sopii.

Väli oli kaikkesta huolimatta lähes täydellinen, mutta lähinnä harjaa oleva näytti sentin pitkältä.Olisihan se sahalla pudonnut, alas paikalleen, mutta päätin yrittää siirtää kahta kiinni toisissaan olevaa palaa. Se tietysi tarkoitti noin kolmeakymmentä avattavaa ruuvia, villan kaivamista pois harjan vierestä.

Sekään ei vielä tilannetta parantanun, mutta kun sain vääntökapulan oikean nurkan alle,elementteä vasten tuen ja väänsin niin jo alkoi luistamaan.

Nyt se laavuosuus on siis katematerialia vaille ok.