Pientä pintamuotoilua 2

Tänään asiakkaan luona suurin kaivusyvyys oli noin 20 cm, mutta siinäkin oli aika paljon liikaa yhdessä kohtaa. Kaapeli onneksi jäi ehjäksi, madallettiin niin paljon kuin kaapeli suosiolla antoi myöden ja toivottavasti huomenna pääsee tekemään toisenkin pihan valmiiksi.

Sitä ennen oli vaan pari muttaa eli millä huomenna nostellaan ja mihin aikaan. Nyt on ainakin mahdollisuus että homma kävisi helposti.

Taas vitutuksen puolelle meni kun poikkesin toisella työmaalla. Muuten oli hommat ihan ok, mutta jälleen kerran kun ei ihmisellä riitä maltti opettaa vaan istuu paikallaan ja olettaa. Niin se särkyy sellainenkin kone muutamassa minuutissa joka on osaavissa käsissä mennyt monta vuotta yhdellä kiilahihnan vaihdolla ja siihen tietysti päälle normaalit öljynvaihdot.

Eli siis toisesta tärystä polttoainkorkista kierteet paskana ja toisesta pysäyttimen nuppi. Sen verran pitäisi maalaisjärkeäkin löytyä että pienikin moottori laitetaan ensin tyhjäkäynnille ja sitten vasta sammutetaan. Jopa ajettavan ruohonleikkurin ohjekirja neuvoo niin.

Se ei vielä tarkoita että osaa konetta käyttää jo sen saa ylipäätään käyntiin ja liikkumaan eteen ja taakse. Näköjään edes osaaminen ei takaa hajoamattomuutta kun voimaa on vain tarpeeksi.

Vitutuksen määrä se vaan lisääntyi konetta lastatessa. Kolmesta yrityksestä huolimatta ei käyttäjä näköjään ollut saanut rasvaputkia paikoilleen ja ne perkeleet on ihan vaan kiertämällä kasattavia. Kolme luiskakauhaa ja jokaisessa on jotain vikaa. Itte joutuu näköjään nekin korjaamaan.