Rehellisyys

Katoavaa kansanperinnettä. Mitä kiltimmältä ne näyttää sitä enemmän ongelmia löytyy kun ne vaan jaksaa kuunnella läpi. Mun olkapääni on toistaiseksi ehjä, samoin kyynärpää ja olkoon seuraava kädenvääntö sit hävitty tai voitettu säilyy rehellisyys edelleen. Lisätään vielä että silmäni ovat kuivat eikä oikeastaan vituta. Vituttaa ihan muut jutut kuin se mitä hetki sitten kuulun puhelimessa. Kun on tehnyt parhaansa ja toiminut mielestään oikein ja kohdellut ihmistä ihmisenä niin se sitten joko toimii tai ei. Koneet on sikäli loogisempia että huonolla käytöllä rikki menee jopa 65 mm terästappi, mutta vähänkään rauhallisemmalla toiminnalla sama tappi on 8000 tunnin kohdalla edelleen käyttökelpoinen.

Mikä nyt sitten on tarinan opetus? Nauti ja kiitä? Voinko silti valittaa... No voin toki, sillä jos jostakusta tykkää enemmän kuin kenestäkään naisesta koskaan niin se on minulle paljon. Onneksi kokemus tuo tullessaan aina jotain uutta. En silti usko että ihan heti mitään vastaavaa kohdalle osuu. Kirves on siis heitetty kaivoon ilman varteen laitettua narua. Toki tiedän että kaivon saa uppopumpulla tyhjennettyä ja tiiliseinästäkin pääsee läpi timantilla ja routavasaralla, mutta miksi ihmeessä ja miten ihmeessä.

Jos siis ainakin sähkölankojen korkeudella ilmasa käynyt suhde putoaa kaivoon- kannattaako ottaa uppopumppu ja pumpata kaivo tyhjäksi, vai purkaa kaivo, nostaa kirves kaivumaiden mukana ylös ja rakentaa parempaan paikkaan uusi kaivo? Jos ihminen on oikea niin kaikkea kannattaa yrittää.

Ihmissuhteella ja kaivolla on sellainen yhteinen ominaisuus että ensin pitää käydä pohjalla, rengaskaivossa yleensä kaivamalla, porakaivossa poraamalla. Ihmettelen vaan osuuko kohdalle sellaista naista jolla se kaivonpohja ei olisi mitään geovoimalan lämpökaivon tasoa.

En nyt silti meinannut heti ruveta rustaamaan deitti.net uutta ilmoitusta tai etsimään paholaisen hiilihankoa. Ehkä täytyy se ilmoitus jossain vaiheessa tehdä kuitenkin, mutta vähän tarkemmilla kriteereillä. Voihan sen tehdä ja tarkentaa sitten.