Riitäisi vaikka pienelle kylällä

Tilasin tänään mielestäni hampurilaisaterian. Lounastakin olisi ollut, mutta jostain syystä ei maittanut hernekeitto. Ei maittanut vaikka tiedän että sen kyseisen kyläkaupan hernekeitto ihan hyvää onkin.

Tilaus meni siis sisään ja hetken aikaa odoteltuani ja jotain turhanpäiväistä jääkiekkopeliä muutaman minuutin ehdin katsella kunnes sain ensin ranskalaiset perunat. Ne oli ihan jumalattoman isot ja maukkaat. Ei ehkä ihan puolta kiloa, mutta sellainen iso kulho kuitenkin ja kukkua päälle.

En millään ehtinyt syödä puoliakaan niistä ranskalaisista kun hampurilainen saapui ja koska tapana on ollut syödä ensin ne perunat niin siinä menikin aikaa ja nälkäkin lähti. Oli kuitenkin sen verran pitkä matka seuraavaan ruokailuun että pistelin vielä sen hampurilaisenkin perään. Se ei kovin ihmeellinen ollut kooltaan tai maultaan. Tuli mieleen Burger King, mutta pekoni oli tuolla parempaa.

Sitten kuulin kuinka naapuri oli ostanut rantakiinteistön eurolla neliömetriltä. Rakennusoikeuttahan siihen lutakkoon ei tällä tietoa saa- mutta ajat muuttuvat, määräykset muuttuvat ja noin periaatteessa se olisi oikeinkin hyvä rakennuspaikka kenelle vaan vaikka loppuelämäksi.

Ihmettelen vaan ensinnäkin sen huijatun myyjän logiikkaa ja sitten taas toisaalta rakennusmääräyksiä. Jos kerran kunnan vesi, viemäri ja sähkökaapeli on jo tontilla, tontti lohkottu ja vielä kunnollisen tien vieressä- miksi ei.

Mutta siis jos teillä on iäkkäitä tuttavia/sukulaisia niin kannattaa välillä kysellä heidän omaisuutensa perään ettei sitten kun se mummo setä tai täti manan majoille siirry käy ilmi että arvokiinteistöt on myyty pilkkahintaan, tukkimetsät hakattu omistajan tietämättä siemenpuita myöden ja jätetty vielä tähteet keräämättä, laikuttamatta ja istuttamatta.