Seppä

Eilen oli pieniä osia ja pieniä työkaluja, tänään taas isoja ja eilistä isompia.

Ensimmäinen onngelma oli sellaista mitä tulee hevosen takapäästä ja toinen tuota elintärkeää taivaalta tulevaa vettä.

Sen perään olikin sitten nälkä, eikä siihen paljon auta laatikollinen takuukorjauksessa ollutta kulmahiomakonetta. Kuulemma alkuperäisestä jäi jäljelle kuori, johto terän suojus, muu on vaihdettu.

Sen verran ymmärrän tekniikan päälle ja yhden Metabon olen monta vuotta sitten kasannut kahdesta rikkinäisestä että tiedän suunnilleen mitä kuorien sisällä on. Melko varmasti hammaskostetus kulmavaihteessa oli mennyt jotenkin pieleen ja jos ja kun niin käy ei niistä pienistä hämmästyttävän paljon voimaa ja nopeutta välittävistä hammaspyöristä jäljelle jää.

Muutama vuosi sitten arvuutin viritetyn enduromopon kytkimen kellorattaalla naista, Nainen tunnisti heti mikä osa se on ja myös sen että se oli toisiaan rikki. Tietysti kun 1,5 hevosvoiman tilalle laitetaan noin 11 hevosvoimaa niin samassa suhteessa eli 7,3 kertainen tehomäärä tekisi jo ladastakin melkoisen kulkijan.

Tiettävästi jossain maailmalla on tehty Nissaninkin kuoriin yli 1400 hevosvoimaisia hirviöitä, mutta niitä 1000 viimeistä kohti mentäessä taloudellinen panostus on jotain muuta kuin parin päivän heinätyörahat.

Samoin jos hankkisi modernin perunankylvökoneen vuodelta 2006 hintaan 14750 € niin sitä ei pystyisi edes käyttämään täydellä työleveydellä. Ei kuitenkaan kivaa ollut sen yli 40 vuotta vanhan korjaaminenkaan. Tänään pilli paloi ja leka raikui. Vannas on nyt suunnille suora ja sen tuki odottaa hitsausvuoroaan. Voi olla että muutan sitä tekemään hieman suurempia penkkejä, koska tuollaisena sen vetoon ei ole käytettävissä tarpeeksi pientä traktoria.