Si Chandraniaa, Nicolaa ja pussillinen muita mukuloita

Eilne kirjoitin varsin pitkään kun tiesin että aamulla ei ole 6:30 herätystä. Sen sijaan olin kuitenkin jo kahdeksalta aamulla jatkamassa tukkikouran remontoimista.

Nyt se sitten on kasassa, jatke liikkuu koko liikeradan eikä voi sanoa että liikkuisi väljästi. Sen palautettuani jätin vaunun kouran viereen ja painelin turbo punaisena peittämään yhden sähkökaapelin, tekemään pari seinustallista pohjaa eristeitä varten ja sen perään vielä peitin pätkän viemäriä.

Sieltä sitten maatalousajoon eli siemenperunoita ostamaan. Ennen punakuorinen peruna oli muistaakseni rosamundaa, nykyään pussissa lukee Mozart. Sitä en sitten tiedä ristytyykö peruna kukkiessaan lajikkeesta toiseen, mutta nyt on ainakin neljää lajiketta.

No sitten se raparperien istuttaminen ja perunan kylväminen... Oli siis ensimmäinen kerta kun tuolla koneella ajettiin. Viime vuonna sitä rakentelin ja remppailin ja kiroilin sitten lapion kanssa kylväessäni koneen puuttumista. Ei se kone välttämättä mitään pelasta jos maa tai sää tai siemen on huonoa, mutta kyllä meni kivuttomasti sitten kun sen vaan sai kytkettyä traktorin perään. Ryömintävaihteet kun perintökoneessa on niin se vielä helpottaa hommaa entisestään.

Ongelmia tuotti lähinnä pellon epätasaisuus ja tietysti se että koneeseen itse suunnittelemani ja valmistamani etuterät ovat hieman liian ronskit kaikkiin suuntiin ja taas siitä seuraa säätövaikeuksia.

Kone kyllä toimi ja sille kylvettiin perunoiden perään vielä maissitkin- saa sitten nähdä tuleeko niidenkin osaksi hallan kohtaamien, peuran suuhun joutuminen tai naapurin koiran käpälöinti. Tokihan sinne maahan meni pienempiäkin siemeniä, mutta saa nähdä moniko niistä itää saati tuottaa satoa.

Aloin jo miettiä siihen koneeseen muutamia parannuksia ja niistä yhden tai kaksi varmaan toteutan ennen seuraavaa kylvöä.

Kun kone on aikonaan valmistettu niin traktorissa on ollut 10-50 kw konetehoa, painoa korkeintaan pari tai kolme tonnia ja tyyliin 13 tuumaa leveät takarenkaat. Nykykoneen 16, 18, 20 tuumaa tai jopa yli 540 mm leveät renkaat, nostolaitteen säätövaarat ym tekevät vetogeometriasta sellaisen että joko pyörä tallaa edellisen vaon tai väliin jää puolikkaita vakoja. Raideväliä voi toki nykyäänkin säätää tai hankkia riviviljelysrenkaat, muttta helpompikin ratkaisu on eli vetää konetta vaon sijaan tasamaalta, kuten ilmeisesti kaikki uudet koneet toimivatkin.