Sijaistusta entinen mönkkäri

Päivän anti oli niukka. Peitettyä kaapeliojaa, muutama levitetty multakasa, lavettireissu ilman tappioita, kiskottuja kantoja ja yhdet syntymäpäivät

Ehkä kuitenkin kiintoisinta oli käynti kirjastoautolla ekaa kertaa moneen vuoteen. Ei ole ennen ollut parkissa työmaan vieressä juurikin samoilla sijoilla mistä lähdin konetta viedessäni peruuttamaan. Kävi myös ilmi että talvella penkkaan väistänyt ei ollutkaan uusi kuski vaan sen sijainen.

Tuossa männä viikolla kävin pelastamassa yhden uponneen kaivinkoneen. Samalla sovittiin että keräävät auraviitan. Arvelin että jäävät siinä melkoisesti voitolle. Kohtalo kuitenkin astui peliin ja mitä tapahtuikaan viimeisen viitan löydettyä tiensä polariksen perävaunuun: Se pysähtyi, eikä lähtenyt enää uudestaan käyntiin

Minä sit kotiin tullessani ihmettelin että mitä helvettiä pihassa on mönkijä ja viitat siististi pinossa, muttei kuljettajaa. Sit soi puhelin ja kuulin tuon edellisen litanian puhelimessa.

Kun sitten vähän tutkittiin niin sähköä oli ja polttoainetta, mutta öljytikku ei kastunut. Näin ollen moottori oli leikannut kiinni ja tuossa mallissa se saattaa tarkoittaa joko laakereita tai männänrenkaita. Sit jos koko mäntä on hitsautunut kiinni sylinteriin niistä tuli todella kalliita auraviittoja.