Toimittaja

Neljän tunnin yöunien ja seonneen päivärytmin kanssa totesin jotta auto kaipaa polttoainetta ja itekin jotain mehua.

Yleensä lähikaupan reissusta selviää muutamassa minuutissa noin pienillä ostoksissa. Edessäni menneellä tytöllä oli pelkkä tikkari, minulla sentään mehupullot ja jäätelö. Selvittyäni jäätelön kuorimisesta ja entisen naapurin jututtamisesta autolle kuului "Moi"

No ei siinä mitään että sama ihminen oli jo viime vuonna nimennyt äitini lehdessä uudelleen joksikin ihan muuksi. Tänään yritti kovasti tehdä minusta muuatta maineikkaan mäkihyppyvalmentajan kaimaa. Näin siitäkin huolimatta että kolme vuotta kulutimme samoja penkkejä samalla luokalla. Naama oli siis jäänyt mieleen, mutta ei nimi.

Toimittajan kanssa vartin juttelemisen aikana jäätelö ei kylmässä onneksi kovasti sulanut, mutta toivottavasti entinen naapurini ehti poistua parkkipaikalta ennen kuin toimittaja esitteli uskollista lenkkiseuralaistaan eli aivan jumalatonta meteliä pitävää turvahälytintä.

Ymmärrän toki että yön pimeinä tunteina kaunis 25- vuotiaasta hyvinkin käyvä jo 30 täyttänyt kaunis nainen voi saada jonkun häiriintyneen paritteluvietin valloilleen, mutta kaikki tuo olisi hoitunut kun olisi soittanut minulle että "lenkille tänään?" Arvatenkin avomies olisi muutaman lenkkikerran jälkeen ostanut tänään mainitsemani takaa lukittavan siveysvyön tai lähtenyt itse lenkkiseuraksi vaikka sit maastopyörällä. Toki hälytin, kyynelkaasu ja pippurisumutin ovat avomiestään vähemmän krapulaherkkiä lenkkikavereita.

Sinne häipyi Marcelino maustemakkaroita kotiin kantaen. Oli siis lenkillä, mutta makkarat oli hoikkia, suoria ja kovia.