Viimeisiä valuja

Päivän saldona oli perustusten valmistuminen. Oviaukko on edelleen aukko, mutta noin muuten korttitalo ei enää huoju tuulessa tai kaadu tuiskussa.

Sisälläkin on jo muutama väliseinän nurkka tukien päällä. Iltapäivällä siis valettiin sisällä. Aikataulullisesti meni loistavasti. Kuivabetonin loppuessa ekassa valussa ehdin juuri tien päähän kun puhelin soi.

Sen täydennettyäni ehdin hakea lisää ennen kuin vajaa säkki loppui, joten 500 kg säkki jäi ehjäksi. Emäntä tuli, isäntä lähti ja valut meni ihan ongelmitta.

Seuraavaksi tarvii hoita salaojitus loppuun, mutta sitä ennen sokkeliin tarvii saada bitumihuovat paikoilleen ja uretaanit pystyseiniin. Toki salaojaa voi laittaa jo nyt, mutta ennen täyttöä sokkeli on oltava valmis vesieristeiden osalta.

Ihmeen rauhallinen olotila... Liekö sit sen vuoksi että oletettavasti vaikein työmaa on osaltani ohittanut vaikeimman vaiheen. Luulen silti että suurempi syy löytyy muutaman kymmenen kilometrin päästä. Ei kuitenkaan ihan Tampereelta. Viime vuoden puolella kohtasin parhaan naisen jota en koskaan ollut tavannut. Tänä vuonna vertailukiellosta huolimatta löysin vertaisen sekä parhaalle että itselleni. Tai ehkä tällä kertaa minä olin se joka löydettiin ja opastettiin perille.