Yllättääkö talvi taas

Jo mainostinkin kymmenen vuotta vanhoja kitkarenkaita. Kohta niitä tarvitaan ja taas hinaillaan autoja ojien pohjilta. Vuodesta toiseen talvi yllättää. Täällä nyt osataan pääpiirteittäin ajaa talvikelillä. Sit on niitä joiden pitäisi marraskuussa ajaa auto talliin ja ottaa vasta maaliskuussa ulos.

Jos kitkoilla ajaa kuin nastoilla- siitä ei hyvää seuraa, jos nastoilla ajaa kuin kesärenkailla- pian ei ole nastoja.

Yksi vaihtoehto on tietenkin poistua maasta jonnekin lämpöiseen, Siis jonnekin missä ei ole talvea, lunta eikä naapureita. Pakkaa vaan olemaan nuo suomalaisten ulkomaanreissut niin kosteita että käy matkaoppaita sääliksi. Muutama vuosi sitten tapasin porealtaassa matkaoppaan- taisi itse asiassa olla ihan vaan matkatoimistovirkailija, mutta jostain syystä päätyi eläkeläisryhmän kanssa Saksaan. Oli varsin mukavan tuntuinen persoona ja lupasin sit poiketa jos satun lähimaastoon.

Ei mennyt kuin viikko niin piti lähteä yks kaks yllättäen Leppävaaraan muistaakseni anturia tai tietokonetta vaihtamaan ja kello oli jo sen verran että arvelin hänen päässeen töistä. Pistin viestin ennen kuin menin pakkaamaan kamoja autoon.

Hetken päästä puhelin sit pirahti ja neiti sieltä ilmoitti olevansa kotona siinä muutaman kilsan päässä. Minä sit kerroin tilanteeni eli kädet puhtoiset, mutta muuten ukko aika reissussa rähjääntynyt- Totesi vaan että on täällä suihku käytettävissä ja pyyhekin,

Sinne sit pikasuihkuun ja sen perään neiti autoon ja syömään. Ilta oli ihan rattoisa, mutta valitettavasti seuraavana päivänä oli töitä eikä voinut jäädä kovin pitkäksi aikaa. Muuten meni reissu hyvin, mutta se kone mitä korjasin hajosi seuraavana aamuna seuraavasta paikasta. Se oli tosin mekaaninen vika ja olin sen hiertyneen letkunkohdan muistiin laittanut kun anturia vaihdoin, mutta en vanhemmalle asentajalle enää illalla soittanut.

Seuraavana aamuna seuraava mies samalle koneelle.

Koneen kuski oli siihen aikaan kokolailla paras laatuaan ja harmitteli kun ei päässyt rikkomaan omaa ennätystään kun oli kerrankin riittävän pehmeää maata.

Olen tässä kokolailla 20 vuotta toivonut että Kanarian saarillakin tapahtuisi tulivuorenpurkaus, vielä parempi olisi jos sinne iskisi tsunami tai sen verran iso maanjäristys että koko saariryhmä katoaisi parissa päivässä mereen. Nousisi sitten vaikka Islannin viereen muutama tulivuorisaari hiljalleen.

Myös Japanille, Singaporelle ja Irlannille pieni lisäämaa tekisi terää, Uusi woMAN saari jyrkkine rantoineen.