Ylellä 9.12. alkaen nähtävän dokumentin Hulluuden Historia eräs väittämä on että meillä tehtiin lobotomia-leikkauksia vielä 1970-luvulla. Alla kuvassa näkyvä neurokirurgi Henry Troupp oli Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurokirurgian klinikan ylilääkärinä vuodesta 1976 alkaen.
Ennen Ylen neliosoaisen ohjelman putkahtamista tv:stä esittelen alkupaloiksi tässä hiukan omia Henry Troupp-tutkimuksiani.
kuva: yleisradio
Kun Troupp astui virkaan hän kielsi lobotomian. Nämä asiat eivät käy ilmi Hulluuden historia-dokumentista, vaan puhelinkeskustelussa toimittaja Kristina Salosen kanssa, joka kirjoitti vuonna 1979 jutun Trouppista Mielenterveys-lehteen. "Lobotomia-kausi oli virhe" kuului silloin otsikko.
Lobotomian historiaa tutkineen Ville Salmisen mukaan ensimmäinen lobotomialeikkaus Suomessa tehtiin vuonna 1946 Töölön sairaalassa. Tällaisessa leikkauksessa potilaan ohimoihin poratuista rei'istä pujotettiin veitsimäinen instrumentti, leukotomi. Tällä oli tarkoitus katkaista aivojen otsalohkojen välisiä yhteyksiä.
Huluuden historia-dokumentin toimittajat Tommi Hakko ja Riika Nikkarinen ovat tehneet perinpohjaista työtä kaivaessaan esiin katoamassa olevaa suomalaista hulluuden historiaa. Monet lobotomioita ja sähköshokkihoitoja antanee lääkärit joita dokumenttiin on haastateltu ovat nykyään yhdeksänkymppisiä, ilmenee puhelinkeskustelussa Riika Nikkarisen kanssa.
Lobotomia oli alun perin 1930-luvulla portugalilaisen Egas Monizin kehittämä hoitomuoto. Tavallisesti on totuttu ajattelemaan että lobotomian kaltaisten psykokirurgisten hoitojen kulta-aika oli 1930-1950 välimaastossa. Salmisen mukaan viimeinen lobotomia tehtiin suomessa vuonna 1969.
1950-luvun alussa esiteltiin Pariisissa uusi psyykelääke jossa vaikuttavana aineena oli rauhoittava klooripromatsiini. Suomessa lääkkeitten myyntilupia hallitsevan Fimean mukaan klooripromatsiinia sisältävä Largactil sai suomessa myyntiluvan 1964. Aine sai monet lääkärit meilläkin haltioihinsa. Nyt voitiin mielisairaalat lakkauttaa, kaikki ongelmat kun näyttivät hoituvan lääkkeiden avulla. Nykyään Largactilin myyntilupa on lakkautettu.
Kirjoitettaessa soi Kasabian: Fire
6 kommenttia
Anonyymi
11.11.2011 17:29
Lobotomia ei kuulunut stereotaktisiin menetelmiin, eikä Henry Troupp kieltänyt psykokirurgisia leikkauksia kuin korkeintaan omassa sairaalassaan.
Largactil oli Suomessa käytössä jo ainakin 1954, ei vasta 1964.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Kimmo Laakso
11.11.2011 22:32
Kiitos hyödyllisistä oikaisuista. Osaatko sanoa mistä johtuu että tuolla Fimean tietokannassa Largactil esiintyy vuodesta 1964 alkaen? Ja miten muuten olet näin hyvin perillä asioista? Terveisin
Utelias Ja Hieman Pöllö Toimittaja
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
12.11.2011 07:57
Sähköshokkihoidot, toisin kuin lobotomia ja toisin kuin toimittaja antaa ymmärtää, ovat edelleen käytössä vakavan masennuksen hoidossa, koska ne oikeasti tehoavat ja auttavat potilaita. Googlaamalla "ECT" (Electro-convulsive Therapy) saa tietää lisää. Nykyään ECT annetaan nukutetulle potilaalle, joten se ei tuota kipua. Ainoa haittapuoli ovat lyhytaikaiset muistihäiriöt. Been there, done that ;-)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
12.11.2011 11:56
Tutkin aihetta, siksi nämä on tulleet tutuiksi. ;-)
Tuota en kyllä osaa sanoa, miksi Largactil mainitaan vasta vuodesta 1964. Suomalaisten mielisairaaloiden vuosikertomuksissa se kyllä oli aivan samalla nimellä jo 1950-luvun alkupuolella. Voisiko olla, että Fimean tietokanta alkaa vasta vuodesta 1964?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
12.11.2011 19:02
Taas tätä yhteiskuntatieteilijöiden soopaa. Largactil oli aikanaan mullistava lääke, joka pelasti tuhannet ja taas tuhannet ihmiset psykoosilta- ja itsemurhilta. Larkulla oli tietysti sivuvaikutuksensa, joten uudet, paremmat lääkkeet ovat pitkälti korvanneet sen. Sitä paitsi samaan lääkeaineryhmään kuuluvaa KLORPROMAN nimistä lääkettä myydään yhä. Tottakai psykiatrisia sairaaloita haluttiin alasajaa. Haluaisitko sinä viettää koko elämäsi laitosympäristössä? Laitoksiinko ne mielisairaat pitäisi sulkea?
Lobotomiakin on demonisoitu hyvin tehokkaasti. Todellisuudessa se oli myös joissakin tapauksissa ainoa tehokas, potilaiden oireita vähentävä hoito. Todennäköisesti lääkäreiden motiivina oli auttaa potilaita, ja turvallisempien hoitojen puutteessa oltiin valmiita kokeilemaan mitä tahansa. Osa lobotomiapotilaista oikeasti hyötyi saamastaan hoidosta.
Kuten edellä on mainittu, sähköhoito on yhä käytössä vaikea tai psykoottisen masennuksen hoidossa. Ja ei, se ei ole sellaista, kuin Yksi Lensi Yli Käenpesä elokuvassa! Potilaat nukutetaan ennen hoitoa ja he saavat lihasrelaksantteja kouristusten välttämiseksi. Hoito ei perustu muistin "nollaamiseen" tai vastaavaan, vaan sen vaikutukset kohdistuvat mm. keskushermoston metabolian nopeutumiseen ja välittäjäaineiden pitoisuuksiin. Esim. wikipediaan ei kannata täysin luottaa tässäkään asiassa, sillä siellä oleva (dis/mis)informaatio on selkeästi haittavaikutuksiin painottunutta.
Skitsofreniaa ei yhä edelleenkään voi useimmissa tapauksissa hoitaa pelkällä psykoterapialla, sillä kyseessä on biologinen sairaus.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Kaakko1900
25.4.2015 23:56
1973 on ainakin tehty yksi lobotomia leikkaus, joka vielä ei tuottanut toivottua tulosta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin