Ilon kautta

Olemme prätkillä kiertämässä ympäri Myanmaria. Välillä pitää tulla viidakoista turismin keskelle leikkimään oikeiden turistien kanssa.

Olemme saapuneet Baganiin. Maksamme 15 dollaria pääsymaksua. Tuhat vuotta sitten tämä oli miljoonakaupunki. Kaupunki valloitettiin ja koska valloittajat eivät sopeutuneet ilmastoon he lähtivät pois. Kaupunki jäi tyhjilleen. Puiset miljoonan ihmisen talot ovat ajan saatossa tuhoutuneet. 4400:sta kivisestä temppelistä on 2200 maanjäristyksen jäljiltä pystyssä. Osaa on kunnostettu, osa on alkuperäisessä mallissaan. Osasta on varastettu historiallista taidetta.

Olemme sisällä 1058 vuonna rakennetussa temppelissä. Keskellä on neljä isoa tiilistä rakennettua pylvästä ja keskellä iso laatta. Samanlainen kuin Angkor Watissa. Kaikki tietävät Angkor Watin mutta Bagania ei kukaan tiedä. Kukaan ei edes tiedä missä Myanmar on tai että täällä asuu 65 miljoonaa ihmistä. No mennään takaisin temppeliin. Toisin kuin kaikkialla muualla Myanmarissa, tässä temppelissä ei näy Budhapatsaita. Oppaamme arvelee että temppeli olisi Intialaista perää oleva Hindutemppeli.

Seinät on rakennettu hiekkakivestä. Runko tiilestä. Maanjäristys teki Baganin temppeleissä pahaa jälkeä.  Nykyään temppeliä ja koko temppelialuetta kunnostetaan. Historillinen paikka.

Maksamamme pääsymaksu 15 dollaria olisi sotilasjuntan aikana mennyt valtion virkamiesten omiin taskuihin. Nyt kirjanpito on läpinäkyvää ja raha 15 usd tai 15 dollaria menee  oikeasti alueen kehitykseen. Tai ainakin näin oppaamme väittää. Kivestä kaiverrettujen taulujen taakse väitetään piilotetun smaragdeja ja timantteja. Osa taideteoksista on ryöstetty. Osa hakattu auki.

Budha vangittuna

Siirrymme seuraavaan temppeliin. Täällä Budha on vankina. Tiilestä tehty Budha ja temppelirakennus huokuu tuhatvuotista historiaa. Ei Intialaisia vaikutteita vaan tässä on pelkkiä buddhajuttuja. Tuoreempi tapaus. Miljoonakaupungissa oli eri uskontontoja. Samalla tavalla kuin stadissa. Ajattelen jos stadiin jäis pelkät kivirakennukset jäljelle ja puukäpylä muuttuisi aarnimetsäksi. Pasilan tornista katselisimme auringonlaskua tyhjentyneessä kaupungissa tuhannen vuoden päästä.

Kolmas temppeli 2200sta

Seuraava temppeli numero 3/2200 on  vuorossa. Temppeleitä täällä on vierailijan näkökulmasta loputtomasti. En tiedä onko stadissa 2200 kirkkoa? No täällä oli ja enemmänkin. Tämän temppelin nimi on Gu Byauk Gyi Temple. Seinämaalaukset ovat valoherkkiä. Siksi ei saa ottaa kuvia. Otan silti. Täälläkin näkyy intialaisia vaikutteita. Seinillä näkyy budhalaistarinoita. Tarinoita on yli 500 ja niissä opetetaan hyvää elämää ja elämänarvoja.

Diktatuuri suojeli historiallista kohdetta

1990 vuonna sotilashallitus päätti että vanhasta baganista kaikkien pitää muuttaa pois. Syntyi uusi bagan jossa asuu noin 10000 ihmistä. Diktatuurin hyviä puolia on nopea päätöksentekokyky. Huonoja on niin paljon etten viitsi luetella.

Kun alue oli tyhjennetty ihmisistä, hallitus rakensi sinne kolme isoa uutta rakennusta. Yksi arkeologiseksi museoksi. Kaksi muuhun tarkoitukseen. Näiden kolmen uuden rakennuksen vuoksi Unesco ei hyväksy aluetta maailmanhistorialliseksi kohteeksi. Kaiken pitäisi olla vanhaa. Sellaisia haittoja.

Käymme muissakin temppeleissä. Mm. Ananda Phaya temppelissä joka kärsi pahasti 1975 maanjäristyksen aikana. Olemme nyt nähneet ja kuulleet niin paljon Budhista että Budhapatsaita alkaa tulla jo korvista ulos.

Temppeleillä on kiva hengata

Kesällä Baganissa on todella kuuma jopa 40 astetta. Silloin temppelissä on silti viileä ja paikalliset tulee tänne hengaamaan. Paikallisilla on eväsboxit ja sanomalehdet mukana ja paikalliset saattavat viettää koko päivän temppelin viileydessä. Temppeleiden parimetriset seinät estävät kuumuuden tulon sisään.

Monella Buddhapatsaalla on hassunnäköisesti neljä sormea yhtä pitkikinä. Ennen maanjäristystä niillä oli yksi pidempi mutta maan järistessä tuli niin paljon vaurioita että seuraavien Buddhapatsaiden sormet rakennettiin yhtä pitkiksi. Samasta syystä laihat Budhat muutettiin lihavimmiksi. Näin ainakin paikallisoppaamme meille väitti.

Jatkamme temppelikierrosta. Nyt alkaa tulla jo kiintiö täyteen. Yksi temppeleistä on monikerroksinen. Sen kakkos ja kolmoskerroksessa on kirjastoa yms. Sotilashallituksen aikana ylempien kerrosten käyttö kiellettiin ja paikat lukittiin, koska sotilaat ja hallitus pelkäsivät niihin pesiytyviä sala-ampujia.

Seuravaksi vuorossa pagoda, jonka teki veljensä ja isänsä tappamalla kuninkaaksi päässyt. Tätä kukaan paikallinen ei halua pitää kunnossa koska paikks voi tuottaa pahaa onnea. Paikalliset uskovat karman lakiin ja ovat muutenkin aika taikauskoisia.

Auringonlasku

Baganissa alkaa aurinko laskea. Kaikki turistit kiipeävät korkeimmille Pagodille. Turistibussit kulkevat kulkueena ja meidän hevosvankkurit siinä välissä. Kiipeämme turistilauman mukana ylös. Pari munkkia kiipeää myös. Hiljennymme katsomassa kuinka aurinko painuu alas.

Aurinko laskee. Tuhat vuotta vanhat rakennukset hiljentyvät yöksi. Lähdemme takaisin hotellille. Upea paikka. Kannattaa käydä ennenkuin paikka on yhtä suosittu ja ruuhkainen kuin Angkor Wat.

Ilkka O. Lavas
Sarjayrittäjä

Lue lisää wikipediasta: http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Bagan

Olemme prätkäilemässä Burmassa. Tällaisia ei suomen teillä näy.

Sellaisia täällä näkee.

Ilkka O. Lavas
Sarjayrittäjä

Olemme prätkäilemässä Burmassa. Tällaisia ei suomen teillä näy.

Sellaisia täällä näkee.

Ilkka O. Lavas
Sarjayrittäjä

Olemme moottoripyörillä tutkimassa Myanmaria. Eilen alkoi joku yllättävä sademyrsky. Tänä vuonna on satanut 50% enemmän vettä kuin normaalisti.

Meidän piti mennä vuorille, mutta saimme viestin että tie on poikki. Sadevesi on vyöryttänyt maata ja huuhtonut osan tiestä kokonaan pois. Ihmisiä on jumissa vuorilla.  Joet ovat myös niin tulvivia että niiden ylittäminen veisi paljon laskettua pidemmän aikaa.

Kun ei ole varaa rakentaa siltaa

Siltojen rakentaminen on kallista. Halvempaa on rakentaa tiet kuivalla kaudella menemään joen pohjaa pikin. Joskus tiet tehdään jopa betonista.

Näitä on kallis ylläpitää. Joen tulviessa yli mennään pienellä puuveneellä. Sillä on työllistävä vaikutus. Jos ei tulvi niin paljon niin silti tielle kertyy hiekkaa ja mutaa. Silloin näkyy paikallisia ihmisiä putsaamassa. Ihmiset ovat siellä vapaaehtoisesti ja he pyytävät palkakseen lahjoituksia. Tienpohjan kunnossapitäjät eivät ole valtion palkkaamia.

Burma on seikkailu.

Ilkka O. Lavas
Sarjayrittäjä

Olemme moottoripyörillä tutkimassa Myanmaria. Eilen jouduimme yllättäen sadekuuroon. Koko yön oli satanut mutta aamulla sää alkoi kirkastua.

Lähdimme aamulla Kalawista. Pääsimme noin kymmenen kilometria upeaa asfalttipäällysteistä serpentiinitietä vuorelta alas kun sade taas alkoi.

Myanmarissa on kolme vuodenaikaa:
- Sadekausi joka alkaa heinäkuussa päättyy yleensä jo lokakuussa
- Kylmä kausi marraskuusta helmikuuhun
- Kuiva kausi maaliskuusta kesäkuuhun

Sadekauden piti loppua. Ajoimme tänään yli 200 km kaatosateessa. Eikä missä tahansa kaatosateessa vaan kunnon monsuunimyrskyssä.

Pääsemme hotellille. Sähköt katkeilevat nyt. Lämmintä vettä ei tule. Monsuunisadetta ei tule normaalisti näin myöhään mutta nyt myöhäinen monsuuni yllätti burmamaiset. Tänä vuonna on satanut 50% enemmän vettä kuin normaalisti.

Meidän piti mennä vuorille, mutta saimme viestin että tie on poikki. Sadevesi on vyöryttänyt maata ja huuhtonut osan tiestä kokonaan pois. Ihmisiä on jumissa vuorilla. Joet ovat myös niin tulvivia että niiden ylittäminen veisi paljon laskettua pidemmän aikaa. Moottoripyörän vieminen joen yli puuveneellä on työläs homma.

Sade aiheuttaa myös valtavia tulvia. Menimme tänään paikoista joissa yhden päivän sade sai aikaan 30cm syvän virtaavan joen tien yli. Siitä kun pamautat moottoripyörällä niin tiedät miten märkä olen nyt.

Suunnitelmiimme tuli muutos. Luonnonvoimat ovat meitä voimakkaampia. Emme mene vuorille vaan huomenna suuntaamme kohti kuuluisaa Bagania.

Burma on seikkailu.

Ilkka O. Lavas
Sarjayrittäjä

Roads in Myanmar are hand made. Boys are crashing bigger rocks to small pieces. Women set small rocks one by one to base of the road.

Hard work. Quess how old is this happy hard working boy?

Situation analysis:
- https://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=3&ved=0CDkQFjAC&url=http%3A%2F%2Fwww.unicef.org%2Feapro%2FMyanmar_Situation_Analysis.pdf&ei=59xrUtH2GajtiAfmxYGwBw&usg=AFQjCNHuZU7mFjaSEd2lwWA6RzU5bglpSA
Burma to sign convention:
- http://www.irrawaddy.org/ilo/burma-sign-convention-child-labor.html

“Child labor starts when families can’t get enough food. Children are supposed to study, but they cannot go to school because they need to work to help their families.”

In Burma, it is illegal to employ children less than 15 of age, and according to the colonial-era Factory Act, employees from 15 to 18 years old can work no more than four hours a day. However, few underage workers benefit from protections stipulated in the legislation, and youth laborers are routinely forced to work more than the statutorily mandated limit.

Thet Thet Aung says that according to the 1951 labor law, children between the ages of 13 and 15 can also legally work for eight hours daily after receiving a doctor’s note saying they are in good health.“I think 13 years old is too young,” she said. “Let’s set a limit of four hours of working a day for them. The rest of the time, give an education to those who are interested in studying, or let them learn technical skills so they can advance their future careers.”

Ilkka O. Lavas
Serial entrepreneur

Maailman ensimmäisinä suomalaisina motoristeina pääsemme sellaisiin paikkoihin Myanmarissa, jonne muut eivät pääse.

Myanmar on auki, mutta vielä on paljon suljettuja paikkoja. Viisumi tänne on helppo saada. Bangkokista Myanmarin konsulaatista sen saa päivässä.

Autonomiset alueet

Myanmarissa on autonomisia alueita, jonne pääsee vain paikallisoppaan kanssa. Oppaan palkka on noin 10 USD per päivä.

Erityisluvanvaraiset alueet

Tietyille alueille mennäkseen pitää hakea lupa valtiolta. Meillä on lupa mennä monille luvanvaraisille alueille. Ihan normaali viranomaisen allekirjoittama lupalappu. Kannattaa järjestää etukäteen.

Kielletyt alueet

Sotatilan ja taistelujen keskelle ei saa mennä paitsi tietenkin salaa ja erityisluvalla oppaan kanssa.

Myanmar on turvallinen paikka jos ei sekaannu paikallisten juttuihin. Kannattaa kokeilla. Menestystä elämääsi!

Ilkka O. Lavas
Sarjayrittäjä

Maailman ensimmäisinä suomalaisina motoristeina pääsemme sellaisiin paikkoihin Myanmarissa, jonne ei ilman paikallisopasta pääse. Tarvitsemme erityisluvat.

Pulloissa ei tarvitse panttia

Burmalaiset kierrättävät kaiken. Roskat kerätään tien varteen läjään. Koirat syövät kaiken syömäkelpoisen. Vanhat sukat ja paidat kerätään talteen ja niistä parsitaan kasaan paitoja köyhemmille.

Vanhoista renkaista tehdään laukkuja. Metallit viedään metallinkierrätykseen.

Sepän työtä vielä arvostetaan

Vuotava alumiinikattila hitsataan umpeen. Saksien ja kirveiden teroittajat ovat arvostettuja. Kellot ja sähkölaitteet korjataan. Moottoripyöriä korjataan loputtomiin. Kaikki varaosiksi kelpaava säästetään.

Burmalaisilla ei ole roskiinheittämisen ylellistä mahdollisuutta

Muovipullot kerätään talteen ja täytetään uudestaan. Niistä tehdään myös leluja. Lasipullot pestään tarkkaan - ei pantin vaan itse pullon arvon vuoksi.

Lelut on useimmiten itse tehtyjä. Kierrätetty joistain vanhoista tavaroista.

Muotivaatteet ostetaan second hand shopista, jonne vaatteet tulevat japanista.

Kierrätystä arvostetaan, koska on pakko. Yhdellä matkaseurueesta hajoaa kengät. Suutari löytyy nurkan takaa ja korjaa kengät käden käänteessä.

Tuleeko sinusta isona sateenvarjonkorjaaja vai alumiinipannujen korjaaja? Arvostetaan tavaroita. Arvostetaan sitä mitä meillä on. Ei heitetä kaikkea roskiin.

Menestystä elämääsi!

Ilkka O. Lavas
Sarjayrittäjä

Keskustelin paikallisen kanssa. Hän kertoi ettei juo ollenkaan alkoholia. Kysyin miksi? Sanoi haluavansa olla oikea kunnollinen munkki. Munkkeja Myanmarissa on noin 500000 joka on 65 miljoonan ihmisen joukosta alle prosentti. Keskustelu jatkui:
- Mitä munkit tekevät työkseen?
- Työkseen?
- Niin
- Ei munkit tee mitään. Ne meditoi.
- Millä ne sit elää?
- Lahjoituksilla.
- Ahaa. Onko ne siis pummeja?
- No tavallaan, mutta arvostettuja. Todella kovasti arvostettuja.

Huomaan olevani todella sivistymätön budhalaisuuden suhteen. Päätin ottaa enemmän selvää mitä munkit oikeasti tekevät koska en voinut uskoa että he vain hengailevat.

Kyselin toiselta munkilta lisää: No tekee munkit muutakin. Ne pitää temppeleissä majoitusta muille munkeille ja opettaa kymmentä disipliiniä. Ahaa siis crowdsoursattua eli talkoistettua pappismia. Opettajuutta. Alan päästä kärryille.

Jokaisessa uskonnossa on paljon hyvää ja huonoa. Usein huonot ovat kuitenkin enemmän maan kulttuuria kuin uskontoa js uskonto sekoittuu kultuuriin.

Jotta burmalaisuudesta voi ymmärtää jotain niin pitää ymmärtää budhalaisuudesta. Kyselin oppaalta. Hän kertoi että heillä opetetaan (munkit opettaa) seuraavia kymmentä ohjetta.

1. Älä tapa
2. Älä pölli mitää
3. Älä dokaile
4. Tää oli erikoinen: ei dinneriä eli ei sapuskaa iltapäivän jälkeen. Jotkut laihdutustyylit noudattavat tätä samaa.
5. Älä valehtele
6. Tämä on uskonnon sisäinen hierarkiasääntö: Dont go to upper Rio place (its for higher people, masters). Eli älä mene opettajille varatulle alueelle. Ihan ookoo sääntö joka pitää hyvin yllä järjestystä.
7. Ei saa kuunnella musaa. Tätä sääntöä en kyllä kestäis eikä kestä munkitkaan. Kun olimme tällä reissulla takana yönä metsän keskellä niin meidän opas huomasi että munkit kuunteli musaa salaa.
8. Elä luonnollisesti. Ei kosmetiikkaa eikä mitään muutkakaan. Päät kaljuksi kaikilta.
9. Ei seksii.
10. Meditoi ja putsaa ajatukset

Aika ekologisia ja päteviä elämänohjeita. Rentoutumisharjoituksista/hengitysharjoituksista eli meditoinnista ei ole ikinä haittaa.

Kysymys siis oli: Mitä työtä munkit tekevät?
Vastaus on: opettavat Buddalaisia elämäntapoja.

Tämä blogaus ei ole mikään kattava kuvaus buddismista. Lue lisää budhalaisuudesta vaikkapa wikipediasta. Luin itsekin ja olen nyt sivistyneempi.

Terveiset Burmasta. Menestystä elämääsi!

Ilkka O. Lavas
Sarjayrittäjä

Olemme nyt viikon tehneet tutkimusmatkaa burmalaiseen elämään. Olen ensimmäisen suomalaisen moottoripyöräporukan kanssa Myanmarissa. Tässä raportti vanhushuollosta ja lasten päiväkotijärjestelmästä.

Olemme Inle Lake järven rannalla olevassa kylässä syömässä illallista. Tilaamme burmalaista ruokaa isot lajitelmat. Täällä käytetään paljon mausteita. Chili ja curry ovat vakiotavaraa lampaassa, naudassa ja possussa.

Lasten vuoropäiväkoti

Syömme. Noin 5 vuotias lapsi katsoo ravintolan nurkassa televisiota. Muut lapset ovat vanhempien lasten vahdittavana ravintolan naapurissa olevassa asunnossa. Asunnossa on myös ravintolan asiakaswc.

Lapset vahtivat toisiaan tai ovat vanhempien mukana töissä. Mummokin voi hoitaa. Suku pitää huolta omistaan. Ei ole mitään päiväkotia. Lasten kotihoidontukijärjestelmiä ei ole. Naapurit, ystävät ja suku tukee ja auttaa.

Vanhainkoti

Ravintolassa on hälinää. Vatsa alkaa täyttyä. Yksi pöytäseurue lähtee. Vanha nainen pyyhkii pöytiä ja järjestelee paikkoja. Ravintolan ulkopuolella ikkunan takana toinen vanha nainen tiskaa astioita.

Vanha tiskaaja on todella reipas. Hampaattomalla suullaan hymyillen hän hoitaa hommansa. Välillä järjestelee ja katsoo, että kaikki on hyvin.

Kysymme tiskaajamummon ikää. Hän on tarjoilijan täti. 71 vuuotias. Hän näyttää onnelliselta. Mummon elämällä on tarkoitus. Hän saa olla suvun kanssa. Hän saa liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä.

Burmalaiset ovat kiinni elämässä jatkuvasti

Burmassa ihmiset tekevät töitä yhdessä. Suomessa työ halutaan erottaa muusta elämästä. Onko pakko olla päiväkotilaitos, joka erkaannuttaa mummot ja vanhemmat lastenlapsista?

Ennen suomessa oli maatila ja koti. Nykyään päiväkoti, yökoti ja siihen väliin vielä keinotekoisia harrastuksia varastamaan kaiken perheen yhteisen ajan. Päälle vielä kesämökki ja monta harrastusta.

Suomessakin oli ennen maatiloilla yhtenäistä. Suku piti huolen ikäihmisistä. Lapset auttoivat maatilan töissä. Ei ajateltu että lapsilla ei saisi teettää töitä. Työhön oppiminen oli osa lasten kasvatusta.

Ennen suomessakin lapset vahtivat toisiaan. Suku asui yhdessä. Samassa taloudessa asuvien määrä oli yli kymmenen. Nyt olemme yksinäisempiä kuin koskaan. Yksineläviä kotitalouksia on suomessa 1.1 Miljoonaa. Viidesosa suomalaisista elää yksin.

Ottakaa mummot mukaan päiväkotiin auttamaan. Lapsista mummot ovat varmasti ihania ja kenelläpä olisi enemmän elämänkokemusta kuin mummoilla?

Mummot päiväkoteihin?

Olisiko suomessa mahdollista antaa mummojen tulla ilmaiseksi töihin päiväkotiin auttamaan? Lapsistamme kasvaisi varmasti eheämpiä ja vanhuksia kunnioittavampia.

Päiväkotimummojen aikakautta odotellessa lähetän terveisiä täältä Myanmarista. Burmalainen lifestyle on luonnonläheistä ja perhekeskeistä.

Menestystä elämääsi!

Ilkka O. Lavas
Sarjayrittäjä