Contour

Ihan perjantai 13. fiilikset. Ensimmäisenä aamulla lasit autossa paksussa jäässä, eberi pysähtynyt omia aikojaan. ilmeisesti syksyllä vaihdettava koko lämmitysyksikkö.

Seuraavana isä unohti reissusta puhelimensa ja taas ajeltiin edestakaisin. Onneksi oli aikaa.

No sitten siellä käyntipäässä oli tietty aika ja arvelin että ehdin ajella Ylöjärvelle ja takaisin, vaan ennen kuin olin perillä tuli tieto että pääsikin paljon etuajassa. Jäis sit käymättä käytettyjä autoja katsomassa.

Paluumatka ok ja sit oli mentävä kaupunkiin. Perävaunu oli tyhjä joten meinasin että samalla hakee vähän salaojaputkea. Vaunua koukkuun laittaessa kuului kiljunta ojan puolelta. Pyörään kun potkaisi niin se vatkasi puolelta toiselle- se sitten niistä uusista laakereista.

Talvella vaihdetut ja ajettu kai kolme reissua pienillä kuormilla. Muuta selitystä en keksi paitsi laakeriparien vaihtuminen eli kooli ja rullat ei olleet samaa paria.

Sit purku ja uusi laakeri sisään. Klok- pesä sorvaantunut niin isoksi että koko napa menee hylkyyn- siitä osia tilaamaan, tilapäiskorjaus ja sitten kaikkien muiden napojen pikatarkistus ja yhden kiristys.

Toinen kaupunkireissu, putkien vienti ja putkikelan levittimen haku aurinon jo painuttua mailleen. Mitään apuja ei taas tänään saanut, joten oli pakko laittaa ainoa ehjä vaunu perään, ovet lukkoon ja avaimet pois että saisi huomenna jotain aikaiseksi. Onneksi nyt ei ollut palkkatyöpäivä- taytyy silti laittaa tunnit ylös perävaunun rempasta.

Toivottavasti huomenna ei mitään menis rikki ja joku muukin voisi välillä korjata.

Mutta pienet on sikäli murheet mun kun vertaa noin 18 henkeä työllistäneen yrityksen päivän huonoihin uutisiin. Huonot uutiset leviää aina nopeasti.

Taidan olla valoherkkä. Ei auttanut vaikka valvoi yli puolen yön. Silti ennen kuin oli seitsemää tuntia nukkunut oli silmät auki ja väsymys nollassa. Ilmeisesti eilinen oli antoisa kun sai oikein kunnolla jotain aikaiseksi maasturin hinaamisen ja koneen rahtaamisen ohella.

Tänään sit pistelin koko pellon päästä päähän 2 ojaa, joista toinen uusi ja toinen vanha. Uusi oli helppo, mutta vanhan perkaaminen oli yhtä tuskaa. Onneksi sentään oli giljotiinilla ym energiakouralla perattu enimmät puut ojalinjalta. Sen lisäksi tuli pari poikkittaista ojaa.

Mut siis pelto jota ei viljellä vaan mistä vuokraisäntä saa vuokran, ja vuokraaja maataloustukea tekemättä mitään tai ruokkimalla peuroja- ei mitään järkeä. Peltoja tarvis hoitaa jos kerran siitä rahaa saa, eikä pelkästään keskustaa vaan reunat, ojat rummut salaojien päät jne. Nyt sitten omistajan vaihdoksen myötä keskellä peltoa kasvoi liki parimetrisiä puita, rajaojaa ei erottanut kasvillisuuden seasta ja pellon vesitalous perseellään tai kohdallaan jos tarkoitus viljellä riisiä. Siihen päälle varjostuksesta johtuen toisessa reunassa paljasta ja toisessa reunassa 20 cm lunta.

Reilun päivän työ ja nyt ojitus toimii suunnilleen kuten pitääkin. Naapurissa rumpu ei vedä, eikä ilmeisesti ojakaan, mutta syytön minä siihen olen.

Sit on ratkomatta tiekysymys. Että salaojat saa tehtyä valmiiksi tarvis saada salaojasoraa, tai sepeli. Jos tie ei kestä täytyy hakea kone pois ja menne uudestaan sitten kun tie kestää. Vaihtoehtona vahvistaa puoli kilometriä metsätietä tai kelkkoa traktorilla jostain kaukaa. Viimeisenä vaihtoehtona olisi tehdä salaojat kankaalla ilman soraa.

Kippauspaikka on sentään raivattu. Vähän hirvitti puiden kaataminen kun oli kova tuuli. Jopa niin kova että isompi eväslaatikko lähti tuulen mukana työkalulaatikon päältä eväineen ja mätkähti onneksi puhtaaseen hankeen. Toisesta laatikosta lähti vain kansi.

Ylex ip: Lukivat mun hankintalistani kärjen ja vain luokkaa minuutin viiveellä viestin lähetyksestä. Mökkitraktorille olisi ollut käyttöä jo tänään - olisi saanut laittaa kaadetut puut saman tien halkaisukoneella palasiksi. Juontajan sanoi: "prioriteetit kohdallaan kun uusi tyttöystävä on hyvänä kakkosena"- Niin siis se oli tämän päivän prioriteetti. Traktori on siksikin listan kärjessä kun sen jo puhelimitse ostin, mutta paperit on tekemättä, itse laite näkemättä, puhumattakaan sen noin 300 km siirrosta uuteen kotiin.

Oikeastaan olisin tarvinnut salaojaputken levittimen, putkea, apukettingin, salaojasoraa tai sepeliä, rumpuputkea, uuden tyttöystävän- (siis sellaisen pitkäaikaisen ei polyamorisen), tuulivoimalan ja muutaman kymmenen kilowatin aurinkovoimalan akkuineen ja säätimineen.

Levitin on olemassa, mutta väärällä työmaalla, ketju on oletettavasti lavetin laatikossa, putket rautakaupassa ja sepeli louhoksessa.

Osuvasti Ylex oli myös polyamoristen pohdintojen äärellä. Kuuntelin senkin ennen kuin vaihdoin kanavaa.

Takana noin 25 kilometriä lavetin kanssa täydessä lastissa. Perillä hirvitti ensin kestääkö tie.

Tie kesti ja kone meni ihan oikeaan osoitteeseen. Siellä oli edelleen melkoinen määrä lunta.

Vettä on liikkeellä paljon, eikä ihme että uusi omistaja haluaa heti ruveta salaojittamaan.

Sanoin sekä vedestä että lumesta jo puhelimessa, mutta johtaja itse halusi välttämättä ajaa keskelle peltoa. Jäi ensin kiinni puolimatkassa ja lopulta sinne keskelle peltoa öljypohjaa myöden.

Ojaa täytyy avata vielä huomennakin ja sitten vaan odotella että vesi laskee ja putkea, soraa ja maata päälle.

Jauhelihaa, kolmen sipulin kermaa ja kidneypapuja suolaliemessä- mikä maku keitettyjen perunoiden ja kotimaisen kurkun kera.

Paha maku tuli tosin suuhun heti kun pääsi verottajan kirjeen mätkyosaan asti. Sen siitä saa kun puurtaa koko vuoden.

Minähän en ole kummoinen ihmistuntija. Tänään päätyessäni vieraalle paikkakunnalle suorittaessani kuljetuspalvelua iski nälkä. Tällä kertaa osui ABC ensimmäiseksi tulilinjalle. Siellä oli bonuskorttitarjous ja sen sitten nuukuuksissani meinasin hyödyntää. Koskapa kassaneidillä luki vasemman rinnan päällä Harjoittelija niin päätin sit vähän kysyä jotakin.

En kysynyt onko jauhelihassa lihaa, vaan saako alennuksen myös S-ryhmän kortilla. Sitä merkintää ei missään näkynyt. Harjoittelija toki tiesi että saa, muttei sitä missä se näkyy.

Sitten kun viimein pääsin pöytään niin näkökenttääni oli istahtanut kaunis neiti-ihminen pahvinen kahvimuki kädessä ja selvästi odottaen jotakuta. Ei ollut kuitenkaan menossa sokkotreffeille vaan työhaastatteluun päätellen siitä että henkilökuntaan kuuluva tuli kohta hakemaan.

Siihen mennessä kun olin aterioinnin puolivälissä ja katsellut vain tyhjää korkeaa pöytää arvelin että paikkani oli näköalojen kannalta huonosti valittu. Olin väärässä, koska ilmeisesti ihan samaan haastatteluun seuraava tulija oli vieläkin paremman näköinen kuin edellinen.

Mitäköhän olisi tuumannut jos olisin tarjonnut sille kesätöitä konerenkinä. Saattaisi tosin sotkea sen työmaan pihapiirin kaksospoikien päät jos moinen kaunotar alkaisi kivuta ylös alas lietevaunun veturin portaita. Todennäköisesti työnteko pihapiirissä aina pysähtyisi ja letkun varteen tulisi nopeasti auttavia käsiä puhumattakaan rantasaunotustarjouksista työpäivän päätteksi.

Viereisessä kaupassa oli Ville vallattomat ja litran paketit ihan väärässä osoitteessa. Meinasin hyllyttää kaupan jäätelöt, mutta pakkausteippi oli liian kovaa kynsille. Kassalle tullessani toin ajatukseni julki ja olisin saanut ne ihan vapaasti hyllyttää, mutta hänkin kuulemma kohta ehtii ja hänelle siitä vieläpä maksetaan.

Ajo-ohjettakin jouduin kysymään, mutta kovin oli epävarman oloinen suunnistaja neuvomassa ekaa kertaa vieraaseen osoitteeseen pyrkivää. Muuten oli ihan hyvät ja toimivat neuvot, mutta ei pystynyt kartalta näyttämään missä lähtöpiste sijaitsi. Onneksi löysin sen töhryn kartalta ihan itse.

Tavallaan oli vapaapäivä. Käytännössä jouduin kuitenkin antamaan puoli tuntia käyttökoulutusta, juttelemaan parinkin asiakkaan kanssa ja viemään yhden perävaunun lainaan.

Kontin sisustus oli muuttunut aika radikaalisti ja näyttää että siihen on turha ruveta survomaan tuoreita vanerilaatikoita. Ensimmäinen laatikko täyttyi jo polttopuilla. Periaatteessa vanerilaatikko on tukeva, mutta sitten kun sen laittaa täyteen polttopuita niin laatikot tarvis olla pinottavissa. Ehkä kaksi laatikkoa kestäisi laittaa ilman vahvisttuksiakin, mutta päädyin kuitenkin 45x45 riman ruuvaamiseen ettei laatikon ylärena purkeaisi. Samalla lisäsin m rimat laatikon pohjaan tähdäten siihen että laatikot lukittuisivat toisiinsa kuten rakennuspalikat. Silloin ainakin kahta tai jopa kolmea laatikkoa voisi siirtää kerralla ainakin tyhjänä ja niistä saisi ruuvaamalla kasaan tukevan pukin.

Täytyy tehdä laho/homesuojatusta vanerista samoilla toimintamitoilla laatikko tai vaikka usemapi niin voi tehdä parivertailun ulkosäilytyksestä. Kai se suojaamatonkin vaneri kestää kun sen saa katon alle.

Kaiken kylmyysen ja räntäsateen, kaksien kastuneiden kenkien, kolmien hanskojen ja neljän siirron tuijotin saunoneena tyhjää jääkaappia. Maidolla voilla ei paljon juhlita ja kellotkin oli paljon.

Idioottiparkkeerattuja ajoneuvoja pihassa 3 kpl, joten tarvi ottaa laina-auto kun ei omalla päässyt pihasta pois ja turhan kylmää ja märkää Suzukille. Idioottiparkkeeraus jatkui kaupungissa ja vasta kolmannella yrittämällä pääsin ruutuun jossa oletin auton säilyvän yhtenä kappaleena. Näin siksi että se oli viidestä vapaasta ruudusta ainoa josta katsottuna sekä vasemmalla että oikealla oleva auto oli parkkeerattu oikein.

Perjantaina mennessäni lukemaan Suzukin korjaamokäsikirjaa kirjastoon oli parkkipaikalla menossa parkkipaikkakolhun jälkiselvittely. Onneksi oma auto oli yhtenä kappaleena. Kirjaston parkkipaikka on routinut paikoin ja ahdas, mutta torille pitäisi tumpelonkin osata parkkeerata oikein.

Kauppareissullahan on hyvä poiketa yökerhossa. Ilmeisesti oli taas sellainen päivä että punahousuista tyttöä lukuunottamatta paikan viehättävin nainen oli henkilökuntaa. Se ei tarkoita etteikö siellä olisi ollut reilusti kauniita naisia, mutta kun jo ennen puolta yötä tarvi kolme kertaa kävellä lasinsiruilla ja kertaalleen väistää oksennusta niin ei mitään mielekiintoa jäädä edes kahteen asti aamuyöllä.

Päivän uutinen minulle oli Kauppalehdessä jo 7.4 julkaistu juttu:

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201204147617

Siis sinne hukataan oletettavasti 8 miljoonaa, mutta vihdoin lyhyenkin palkkatyön tekeminen on oikeasti kannattavaa ja tulokuoppia tuen ja palkan välillä on entistä vähemmän.

Nyt jos tuo uusi systeemi saadaan toimimaan hyvin niin se voi jopa oikeasti pelastaa monta pienyrittäjää ja pistää kuseen monta vuokrafirmaa. Sit nekään jotka on ennen perustelleet ettei jotain työtä voi ottaa vastaan "Kun tuet menee" tuntevat saavansa työstään vastinetta vaikka palkka olisikin pieni.

Mutta sitten upottaa 32 miljoonaa: "Hallitus poistaa myös työmarkkinatuen tarveharkinnan puolison tulojen osalta. Sen uskotaan madaltavan työllistymiskynnystä ja vähentävän perheiden köyhyyttä"...

Varmaan tarveharkinta olisi voinut säilyä, mutta sen perusteet ja palkkataulukot tarvis laittaa uusiksi. Nyt voi mennä siihen että joku pariskunta jossa toinen on työttömänä ja toinen tienaa 5000, 10000, 15000 + € kuukaudessa ja varmasti tulee toimeen yhdenkin ihmisen tuloilla jos eivät ole ylivelkaantuneita saa päälle vielä muutakin kuin ahdolliset lapsilisät.

Kuinkakohan rakas säästöpossun sisältö oikein mahtoi eilen olla. Heti kun myyjä sai rahansa alkoi pieni päänsärky ja se jatkui kotiin saakka.

Tänään sit päivä on puolivälissä. Siirretty kahta konetta ja yksi merikontti. Sujuvasti nousi kyytiin ja pois kun oli eilen valmistettu nelihaarainen nostoketju.

Vastaanottopäässä oli varsinainen tilateos. Siis vanhoista katukivistä ja pyöreistä puista ladottu kontin jalusta. Ei lahoa, eikä pieni hanki estä aukomasta ovia.

Nyt on vielä toinen kontti käytävä kääntämässa ja sit pääsee kuskaamaan nostokoneen kotiin. Oli tarkoitus kääntää, mutta koneen nostokyky ei riiittänyt. Kontissa oli niin paljon tavaraa että se kyllä liikkui, muttei noussut ilmaan vaikka painoi lisätehon päälle.

Mitenkään morkkaamatta rakkaita pureitamme olisi kuitenkin muutama paha sana sanottavana vanhasta voissa paistamisen viisaudesta.

Suomalaiset on hyvässä uskossa sijoittaneet kiinteistöihin myös naapurin puolelle. Jos kauhukuvat pakkolunastuksista toteutuvat niin miten moiseen mielivaltaisuuteen voi vastata?

Toki rajavyöhykkeen tärkeyttä ei voi suurvallan naapurissa tarpeeksi korostaa, mutta mitä haittaa vanhoista suomalaisista vanhoissa suomalaisten rakentamissa karjalaistönöissä asustelleessaan voi moiselle suurvallalle olla?

Onko Suomessakin otettava GPS käteen ja mitattava sama matka rajalta ja lyötävä hyvässä uskossa vapaa-ajan palatsinsa Suomeen rakentaneille ulkomaalaisille pakkolunastuslappu käteen ja perusteluna joku raja-alueen laajennus.

Sit vielä menevät pidättämään Itämeren kannalta tärkeää tutkimusta tekevän ympäristöihmisen. Jos jopa paskavedessä on niin paljon salattavaa että senkin tutkimista täytyy hankaloittaa, estää tai kenties kohta syyttää vakoilusta niin eikö olisi aika pistää raja kiinni. Toki naapuri on tärkeä kauppakumppani, varsinkin öljyn ja kaasun osalta, mutta missä on oikeus ja kohtuus? Mitä iloa on käydä kauppaa ja tehdä sopimuksia jos edes lakiin ja oikeuteen ei voi luottaa?

Toki varovainen saa olla kun kotimaassakin kiinteistön ostaa. Totesin tänään tehneeni kaupan huonoilla ehdoilla, mutta enemmän olisi harmittanut olla tekemättä kauppaa.

Espanja ei elä pelkällä turismilla ja jos tosiaan pienituloisillekin on myönnetty 285000 € asuntolainaa 120000 € nykyarvoisten asuntojen ostoon niin kysymys kuuluu miksi? Miksi asuntojen hinnat on päästetty pilviin ja maksettu ilmasta. Vaikka korot onkin alhaalla niin eikö pankeilla ole velvollisuus selvittää asiakkaan maksukyky riippumatta asunnon reaaliarvosta?

Nyt jos Virossa toteutuu ilmainen julkinen liikenne ja se toimii hyvin niin ei tarv olla kummoinen ennustaja että voi väittää jo sen tuovan hyvät edellytykset talouskasvulle.

Huomenna se sitten on: perjantai 13. päivä. nurkkahuone ja oletettavasti muutama musta kissa. Tänään sensijaan tuntuu että kaikki toimii yhtä ajatusta edellä siitä mikä olisi tarpeen.

Pankissa asioidessa tarvi päästää pari mummoa eteen kun ei ollut mihinkään kiire. Sieltä kun pääsin, sain syötyä ja talsittua takaisin pihalle soi puhelin ja ketroi että konttini on noudettavissa. Kontin nostoon on nyt 4-haaraiset ketjut, joista tosin vielä puuttuu yksi lyhennyskoukku.

Sit aloin pohtia että tarvisko käydä katsomassa konttia ja miettiä mitä sen sisuksen kanssa tekee ja käydä ostamassa vaneria. Kun sitten sain vanerit lastattua että tekisin pari laatikkoa pyörähti pihaan punainen Ducato. Kuin tilauksesta se oli kattoa myöden täynnä suuria vanerilaatikoita. Itse olisin tehnyt isompia, mutta nuo ajaa kyllä täysin asiansa ja vanerit on silppuamatta.

Toivottavasti huominen sujuisi vähillä vastoinkäymisillä. Se on selvää että huomenna menee rahaa ja paljon.

Ei tullut taas suurena yllätyksenä päivän uutiset kotimaasta

Finnair pistää sit 280 henkeä pihalle- no minkäs teet kun kotimainen työ maksaa. Valitettavasti tässä aiheessa sekä lentoyhtiön johto, omistaja, että ammattiliitot saavat katsoa peiliin. Jos palkat ja työvoiman sivukustannukset nostetaan pilviin, puhumattakaan johtajien tähtitieteellisistä palkoista ja palkkioista.- Tullaan tilanteeseen jossa kustannukset lentävät pilvissä, mutta lentokoneet eivät. Lentäjien ja lennonjohdon palkat... No varmaan moni nuori haluiasi lentää ja joku jo omaisuutensa tienannut voisi lentää vaikka ilmaiseksi, mutta lentäjäksi pääseminen ei käy rastittamalla lottokuponki tai kittaamalla kaljaa päivät pitkät.

Se on silti ihan poskettoman huono idea ukoistaa moottorihuolto Sveitsiin. Vaikka Suomessa olisi tuplapalkat niin niistä rahoista tulee veroja Suomeen. Sveitsiläisestä firmasta vain murusia jollei Finnair ole sit kulisseissa ostanut sitä johtajilta toivottavasti takaisin perityillä sitouttamisbonuksilla.

Mut siis palkkaus on aina pielessä jos tähdätään lyhyen tähtäimen voittoihin. Sitähän se ulkoistus voi tuoda tai parempaa palvelua, mutta pitkällä tähtäimellä tuolla menolla Finnair lakkkaa olemasta.

Jarrut on nyt sit tehty ja olihan se aika kovan työn takana. Ekan parin uusia kenkiä survaisin kiinni ja sit ihmettelin kun näyttivät hassuilta. Pautusjousi oli oikeissa koloissa mutta kengän edessä kun olisi kuulunut olla takana.

Jarru toimii, mutta eivät tietenkään tasaisesti ennen kuin vähän hioutuvat ja automaattisäädöt menevät kohdalleen. Se vaatii ajoa ja ajo on kiellety muualle kuin katsastukseen.

Kun radiossa puhutaan sellaisesta klassikosta kuin Commodore 64 niin sehän oli hyvä kone aikanaan. Sitä ennen oli Vic 20 ja sen jälkeen tulikin suoraan Pentium 90- jestas sekin maksoi aikoinaan kai liki 20000 markkaa, mutta olihan se pari vuotta hienoa kun kotona oli tehokkaampi kone kuin kuolussa.

Commodore 64:n luoja siis pääsi pääsiäisenä luojansa luo. Onko sitten kyseessä puhdas sattuma vai syntyykö hän uuteen elämään C 64 emulaattoreiden noustessa kolmantena päivänä kuolleista...

Sattumalta radiossa mainittiin myös Boulder Dash ja Rambo - käyttökelpoisia pelejä vanhoille kännyköille. Nykykännyköitä tarvii hidastaa reilulla kädellä, mutten ei kerkiäisi nähdä kuin "Press fire to start ja GAME OVER"