Vähän harrastuksia, paljon töitä ja nukkumisesta on turha runoilla. Blogi on alkanut sinkkuuntumisen jälkeen ja varmaan loppuu kunnollisen naisen iskiessä.
Ei tee mieli mennä katsomaan hakkuukoneen jälkiä. Olisi ilmeisesti pitänyt kaivaa heti kättelyssä kuutisen metriä syvät ojat ja vetää sen taakse kolmimetrinen verkkoaita ja siihen päälle sähkövirta. Nyt on aitarullat rutussa ja siitäkään ei kukaan ole informoinut mitään vaan pitää käydä itse toteamassa.
Ilmeisesti lyötävä moottorisaha kyytiin ja perattava polttopuiksi rullien päällä oleva pino.
Olen tiennyt jo muutaman vuoden että hyviä naapureita on harvassa. Ilmeisesti noin 25 kilometrin siirtymällä saa hyvien naapereiden tilalle kusipäitä.
Koska kyseessä on kauppakirjaan muotoiltu teksti niin ihmettelen vaan entisen omistajan toimintaa. En ensinnäkään pitänyt muutaman ylispuun korjuuta millään muotoa taloudellisesti kannattavana, mutta koska ilmeisesti naapureiden puolella touhuaminen on omalla puolen rajaa touhuamista houkuttelevampaa törmäsin tänään omassa metsässäni hakkuukoneeseen.
Se että satuin paikalle oli puhdas sattuma ja olisi kenties ollut viisainta kipata kuorma soraa tielle ja soittaa poliisille että täällä on luvaton hakkuu menossa- toki se olisi ollut väärä sanamuoto, mutta joka tapauksessa ei toisen mailta saa hakea edes joulukuusta ilmoittamatta. Vähemmästäkin on konekuskeja ammuttu vaikka silti kuten tässä tapauksessa vika on työn tilaajassa ja siinä tavassa millä puukauppoja on tehty.
Ja mistä tämä kaikki paska lähtee liikkeelle- siitä kun puita myynyt naapuri nukkuu puolille päivin, ei herää puhelimen soittoon eikä ole tietenkään antanut minun 24/7 päivystävää numeroani. Jos olisi ilmoittanut etukäteen kuten mielestäni kuuluu olisin tehnyt tänään jotain ihan muuta ja kirjoittanut jotain muuta.
Minne katoaa räikkäväännin ja kuusiokolohylsy yön aikana. Kokoaako naapuri kenties uutta työkalusarjaa varastetuista työkaluista ja kuka se kleptomaani oikein on.
Työkaluja kun olis taas tarvinnut johtajan tuhojen korjaamiseen. Peilin oli saanut särkymään tällä kertaa vaikka oli samassa paikassa edellisen kerran isomman koneen kanssa.
Maailmalla sentään tapahtuu kummia. Kohtuja on siirretty äideiltä lapsille- siis noin 30 v tyttärille. En sit tiedä mahtaako tuossa olla mitään järkeä niin kauan kuin maailmassa on orpoja, kodittomia ym. katulapsia. Hyvähän se on että lääketiede kehittyy.
Ilmeisesti Koreassa ja Belgiassa ei ole havupuita tai ylipäätään metsiä. Jos olisi niin metsäalustaisessa kaivinkoneessa ei olisi ilmastoinnin kennon päällä pudotusaukkoja, eikä kenno muodostaisi keräyssuppiloa ohjaamon takaseinää vasten. Sekin on vielä pientä, mutta sen puhdistamisen vaiva:
Joko ottaa irti kuivain ja toinen pää kennossa tai sitten purkaa ilmansuodatin, 3 peltiä polttoaineen vedenerotinja siitä huolimatta sai tehdä töitä että kennon päältä sai kannen pois. Pistin sen kannen keskeltä halki ja pätkän pianosaranaa väliin - nyt sen kohdan saa sujuvasti puhdistettua. Taas yksi esimerkki siitä kuinka valmistuspäätöksen on tehnyt joku joka ei ole metsässä koneella metriäkään ajanut.
Kukkasen korjaamisen jälkeen oli jälleen vuorossa ranskalaisen auton pelastaminen korjaamokäynniltä. Pieni kosketus pensaan oksaan oli peruuttaessa pudottanut puoli Clion keulaa. Useamman tunnin operaation päätteeksi ja noin 50 vetoniittiä myöhemmin keu.la näytti ihan hyvältä, varsinkin pimeässä ja kaatosateessa.
Uni oli ilmeisesti enne. En ollut kuullutkaan että Vanajanlinnan viereen on tulossa noin 250 tonttia lähivuosina.
Noin muuten päivä oli tylsää puurtamista painepesurin ja räikän varressa. Neljään ajomoottoriin uudet öljyt, yksi esiohjaussuodatin 2 paluusuodatinta ja erinäinen määrä rasvavoitelukohteita joista yksi on vielä purkamatta esiin. Ihmettelen vaan kun siihen ei ole laitettu rasvanippaa vaan pitää avata kansi ja siitä sit pursottaa sisään.
Vielä kun keksisi jonkun käytön puretuille aluskatteille. En tiedä kestäisikö allasmuovina jossain keinopuron pohjassa.
Heräsin yöllä kesken mielenkiintoisen unen. Olin jostain kumman syystä ison tai isojen koneiden kanssa purkamassa Vanajanlinnasta jotain osaa. Koneella vaan suoraan päin ja henkilöauton kokoisella hydraulivasaralla reikää seinään.
Uni päättyi sit harmittavasti ennen kuin enkelinkasvoinen hymyilevä vaalea myyntisihteeri pääsi luokseni.
Kun tekee niinkin pienen muutoksen kuin hiilien vaihdon niin kyllä siihen aikaa uppoaa. En vielä ostanut uutta moottoria, mutta laitoin sellaiset hiilet ettei helise.
Ennen hiilien laittoa ne piti käydä ostamassa, viilata oikeaan kokoon ja juottaa kiinni naurettavan pieniin johtoihin. Se olisi varmaan sinällään riittänyt, mutta ahneuksissani sorvasin ankkurista pykälän pois. No se lähinnä mankeloi, joten ankkuri meni oikosulkuun murisista. Niitä sit kaivelin mattopuukolla ja nuppineulalla varmaan tunnin, mutta kyllä se toimii ja pyörii kuin uusi.
Samalla kun oli jo etupenkki poissa päätin laittaa linjajohdot viimienkin kiinni. Kun vaihdoin huonompaan soittimeen niin linjapiuhoja jäi kappalemääräisesti yli, mutta niiden pituus oli jokseenkin ikävä kytkemisen kannalta. Ne siis sai kytkettyä, muttei nähnyt mitkä oli pareja.
Noin 12 vuotta sitten vedetyissä halvoissa puresonickeissa oli yksi eristysnauhaa kaipaava kohta, mutta aivan hirveä työ saada kaapeleihin 10 cm löysää. Ohjaamoon jäi kuskin penkki, kuskin matto ja takapenkin selkänoja. Koko apukuskin puoli oli purettava lattiapeltiä myöden, koska kaapelit olivat syöpyneet kiinni äänieristysmattoihin.
Päivästä tuli pitkä kun tuli harjoiteltua ulkovuoren panelointia sukulaisten laajennuksella. Yksi seinä polven korkeudelta harjalle asti tuli valmiiksi. 2 seuraavaa onkin sit helppoja kun on matalat suorat seinät.
Ei ole enää tähtitaivasta vaan kunnon katto. Menihän siihen ainakin 2000 ruuvia ja reilut 70 peltiä.
Kun viimein talliinkin pääsi nappasin lämmityslaitteen moottorin irti. Ei ihme jos se ei ole hahtonut pyöriä kin hiilet on niin loppu. Mutta mistäpä hankkia uudet hiilet klo 20 perjantai-iltana.
Ratkaisu löytyi rikkinäisestä kulmahiomakoneesta. hiiilet oli hieman isommat, mutta siihen auttoi viila. Löin kylmästi kulmahiomakoneen hiilen pohjalle ankkuria vasten ja vanhan hiilen johotoineen perään. Ihan hyvin toimii, mutta kestää aikansa että uudet hiilet mukautuvat.
Edit: Toimii, mutta kun hiilessä on sauma välissä, se aiheuttaa jännitehäviön. Näin ollen moottorista puuttuu hieman nopeutta. Toki se voi hieman korjaantua kun hiilet mukautuvat ankkuriin, mutta näyttää silti vahvasti uuden moottorin ostolta maanantaina.
Kauppoihin aletaan tunkea Saksalaista luomumaitoa. Kukakohan senkin maidon luomuisuuden käy toteamassa ja mitä järkeä on raahata maitoa niin kaukaa?
Maito- siis sellainen mikä ei ole meijerissä käynyt maistuu maidolle. Jos maito on purkissa ja kulkenut ensin autolla tilalta meijeriin, meijeristä säiliöautolla lautalle ja lautalta suomalaiseen meijeriin pakattavaksi. Siitä taas jakeluautolla kauppaan ja todennäköisesti henkilöauton kyydissä kuluttajan kotiin- missä vaiheessa se on vielä luomua?
Väitän että yhdeltäkään kotimaiselta tilalta ostettu maito ei ole yhtään vähemmän luomua kuin tänne ulkomailta tuotu maito. Se voi olla yhtä hyvää, se voi maistua samalta - ostavathan ihmiset lähdevettäkin pullossa vaikka vesijohtovesi on paljon laadukkaampaa.
Jos luomu tarkoittaa ettei lehmille syötetä muuta kuin heinää ja ettei heinäpellolle ole kymmeneen vuoteen kylvetty muuta kuin lantaa- siihenhän mennään automaattisesti kun lannoitteet maksaa niin paljon ettei niitä kannata kylvää heinäpelloille.
Millaisia ne luomumaitoa tuottavat lehmät sitten taas ovat? Jalostettuja keinosiemennettyjä tehotuotantoeläimiä vai kilon päivässä tuottavia luonnollisesti pariutuneita alkuperäisrotuja?
Jos oikeasti halutaan luomumaitoa niin laitetaan jokaisen ison ostoskeskuksen katolle ruohokatto, sinne lehmät laiduntamaan ja lypsyrobotti tyhjentämään utareita. Myös moottoritien viheralueille mahtuisi laiduntamaan kun vaan olisi riittävän tukevat aidat. Varsinaista luomua muuten sekin kun ei enää ole lyijyllistä bensaa.
On hyviä päiviä, mutta tämä ei kuulu niihin. Kattoa korjatessa kelillä on väliä ja kun tulee kuuroja + jatkuvaa sadetta menee työnteko vaaralliseksi, hitaaksi tai pelleilyksi.
Minä päädyin siihen hitaaseen vaihtoehtoon ja kun kello kilkatti 18 oli viimeinenkin palanen aluskatteen suojassa. Toki harjalle täytyy laittaa vielä muutama kämmenen kokoinen pailla saumojen päälle.
Nyt olisi poutaa, mutta saa olla huomiseen.
