Ajelua

Harvinainen päivä: Takana reilut 130 kilometriä kolmella eri ajoneuvolla- EI yhtään idioottiautoilusuoritusta. Sensijaan kaikella kunnioituksella ikäihmisiä kohtaan: Olkoonkin suojatie ja kävelykepit. Jos nopeus ei riitä ylittämään edes sitä ensimmäistä suojakorokkeiden väliä vihreillä niin pitää pysähtyä sinne suojakorokkeelle odottamaan seuraavaa vihreää valoa. Tunnustan aiheuttaneeni ketjukolarivaaran takana tulleelle autojonolle kun en ajanut vihreän nuolivalon palaessa peräjälkeen suojatietä punaisia päin ylittävän naispuolisen ikäihmisen yli. Jalankulkijoille paloi punainen jo korokkeen toisella puolella, kuten pitääkin palaa koska nuolivalolla kun kääntyy niin risteyksessä ei pitäisi olla väistettäviä. Onneksi oli pitävä keli ja alhainen nopeus. Voihan toki olla että mummeli oli karannut jostain laitoksesta, eikä ymmärtänyt enää liikennesääntöjäkään.

502 pääsee käymään ihan oikeassa korjaamossa. Siihen menee toki vielä aikaa muutama viikko.

Haljennut sylinteri on nyt sit hitsattu, kasattu ja maalattu. Ehkä huomenna ehtii laittamaan takaisin paikalleen koeponnistusta varten. Tänäänkin olisi ehtinyt, mut maali saisi olla kuivaa.

Joskus heräteostokset on typeriä ja niille ei koskaan ole mitään käyttöä. Tänään ostoskoriin sattui haka-avain vaihtotapilla eli juurikin se mitä tarvi sylinterin kasauksessa- kyllä meni mukavasti kun oli oikea työkalu ja puhtaat kierteet.

Katolta pudonneita lumia ja siipiauraa siirrellessä ei tarvinnut ketjua eikä lapiota.