Latua vai laatua

Aamulla maisemat oli taas puhtaan valkeat. Päivällä muutaman sentin päästä tummasta seinästä lämpömittari näytti +20 ja todellinen lämpötila varjon puolella oli ehkä nelisen astetta plussalla. Lumi siis häipyi.

Latua ei tänään voinut säästää vaan ladulle lensi lunta, jäätä, räntää, loskaa ja vielä hiekkaakin. Turhaa hommaa aurata noin pieniä lumia tuossa lämpötilassa, mutta teollisuuspihalla oli pakko käydä kun katoilta oli pudonnut lunta. Kardaanin kytkin on joko lasittunut tai kulunut loppuun. Jos ei kiristämälläkään pidä niin kai siihenkin saa uuden kitkalevyn.

Oikeastaan aika hölmöä että ajokykin on luokkaa 330 millinen ja kardaanille tulee vääntöä 2-4 kertaa enemmän ja sen kytkin on halkaisijaltaan puolet ajokytkimestä.

Olin väärässä tasalaatuisuudesta. Halkeama oli särönkasvuenusteen mukainen, yksi ja laajeneva. Se hetkin kun koko pääty repeytyy irti äänen nopeudella ei onneksi tullut. Taisin olla myös väärässä siinä että tapit olisivat olleet koloissaan vuodesta 1989. Ainakin toisen puolen vakaajasylinteri katkesi silmukan juuresta vuosi tai kaksi sitten. Siitä muutama vuosi taaksepäin taisi olla koko kuormain irti. Kauhan käännön pariinkin otteeseen murentuneita pallolaakereita lukuunottamatta 13800 tuntia alkuperäisillä laakereilla.